Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cuyabá ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Cygnaeuksen galleria—Cygnaeus
104
Cygnaeuksen galleria.
Cygnaeuksen galleria, Helsingissä It.
Kaivopuistossa n:o 17, sijoitettu pieneen puiseen,
Fredrik Cygnaeuksen (ks. t.) aikoinaan omistamaan
huvilaan. Tämän huvilan ynnä siinä nykyään
säilytetyn taidekokoelman C. jälkisäädöksessään
lahjoitti Suomen kansalle. Avattu yleisölle 1882.
Hoitoa varten vuotuinen määräraha 1,200 mk.
Sisälsi alk. noin 210 taideteosta, johon lisäksi
tuli 30 C:n kuoleman jälkeen löydettyä
albumi-leliteä (kynäpiirustuksia ja vesimaalauksia).
Taideteoksista oli 150 kotimaista, jotka C. osaksi
cli ostanut, osaksi saanut taiteilijoilta lahjaksi.
Nykyään on gallerian teosten lukumäärä
lisääntynyt noin 400:aan, joista useimmat lisäykset
ovat lahjoja. Varsinkin lisääntyi gallerian
piirroskokoelma huomattavassa määrin gallerian
ensimäisen johtajan B. O. Schaumanin (ks. t.)
toimesta, joka etupäässä keräsi sinne C:n
runoissa mainittujen henkilöiden muotokuvia.
Paitsi tätä piirroskokoelmaa galleria m. m.
sisältää yli puolisataa sekä ulkomaalaisten että
kotimaisten taiteilijain kipsiin valettua ja
muutaman puuhun veistetyn kuvanveistoksen
(edustettuina m. m. C. E. Sjöstrand, W. Runeberg,
J. E. Stenberg, Evelina Särkelä, J. Takanen,
K. Stigell ja E. Wikström), ja ennen kaikkea
on galleriassa öljy-, pastelli- ja vesimaalauksia
sekä piirustuksia, yhteensä noin 150 kpl. niin
hyvin vanhempien ulkomaalaisten (tosin
vähemmän tunnettujen tai kokonaan tuntemattomien)
taiteilijain kuin varsinkin aikaisempien ja myös
joidenkuiden myöhempien kotimaisten
maalarien joko alkuteoksia tai jäljennöksiä.
Aikaisemmat näistä ovat siellä edustettuina Lauréuksesta
ja Finnbergistä alkaen Hj. Muusterhjelmiin ja
Lindholmiin saakka; myöhemmistä m. m. A.
Edelfeltin 3 teosta, joiden joukossa ,,Poltettu
kylä, Nuijasodan ajoilta", maal. 1879, yksi A.
Uotilan ja samoin E. Järnefeltin. Tämä suom.
maalausten kokoelma on gallerian tärkein osa.
E. R-r.
Cygnæus-s u k u on saanut nimensä
Joutsenon pitäjän nimestä (j o u t s e n = lat. cygnus).
Suvun kantaisä on Mäntyharjun kirkkoherra
Z a c h a r i a s C. (k. 1774); hänen poikansa oli:
1. Z a e h a r i a s C., vanh. (1733-1809), piispa,
tuli ylioppilaaksi 1754, papiksi 1755 ja
maisteriksi 1757. Oltuaan pappina Mäntyharjussa ja
Loviisassa, C. nimitettiin Porvoon hiippakunnan
tuomiorovastiksi 1791 ja seur. v. piispaksi, jona
hän otti osaa m. m. Porvoon valtiopäiviin 1809,
mutta kuoli niiden kestäessä.
2. Zacharias C., nuor. (1763-1830), piispa,
edellisen poika, tuli ylioppilaaksi 1781, papiksi
1784 ja maisteriksi 1786. Oltuaan pappina m. m.
Hämeenlinnassa ja Hollolassa, C. nimitettiin
Porvoon hiippakunnan piispaksi 1819 ja seur. v.
Pietarin piirin luterilaisten seurakuntien
piispaksi sekä valtakunnan kenraalikonsistorin
presidentiksi Pietariin, jonne hänet haudattiinkin.
3. Johan Henrik C. (1765-1814),
kirkkoherra, Zacharias C. vanhemman poika, ylioppilas
1781, maisteri 1786, papiksi vihitty 1787. Hän
oli m. m. Pietarin ruotsalaisen P. Katariinan
seurakunnan pappina v:sta 1792, mutta
epäluulon tähden karkoitettiin Moskovaan 1797 ja sai
eron virastaan 1798. Oli senjälkeen pappina
Rantasalmella. C:lla oli harvinaiset
puhuja-lahjat.
4. Magnus Wilhelm C. (1783-1852),
virkamies, ylioppilas 1803, Turun hovioikeuden
auskultantti 1805. C. oli Kuopion kaupungin
järjestysmies, kun venäläiset valtasivat
kaupungin 1808. Silloin, kuten myöhemminkin, esim.
pelastaessaan talonpoikaispäällikön Tijaisen, hän
oli vähällä menettää henkensä, mutta sai
rohkeudellaan ja jalomielisyydellään vihollisenkin
myötätunnon puolelleen. Hän siirtyi sitten Ruotsiin,
jossa oli lääninsihteerinä Norrbottenin ja
Väster-bottenin lääneissä sekä sai 1818 laamannin
arvonimen. K. S.
5. F r e d r i k C. (1807-81), runoilija,
arvostelija ja kirjallishistorioitsija, svnt. 1 p.
huhtikuuta 1807
Hämeenlinnassa, jossa hänen
isänsä, Zacharias C.
nuor. (ks. t.), silloin
oli kirkkoherrana.
Äiti oli Karoliina
Aejmelæus. C. sai
ensimäisen
opetuksensa isänsä johdolla
kotonaan, kunnes
perhe 1820 muutti
Pietariin, jonne isä
oli kutsuttu Venäjän
luterilaisten
seurakuntien piispaksi.
Siellä hän kävi
ranskalaista koulua,
saavuttaen hänelle
myöhemmin tärkeitä
tietoja uusissa kielissä, ja sai sen ohessa
yksityisopetusta nuoren, etevän kielentutkijan A. J.
Sjögrenin johdolla. Syksyllä 1823 hän suoritti
ylioppilastutkinnon Turussa. Isän ansiot
avasivat hänelle heti sekä yliopisto- että
seurapiirit, ja hän joutui asumaan J. J. Tengströmin
kotiin, jossa tutustui Runebergiin, Snellmaniin
ja Nervanderiin sekä Lönnrotiin. Vasta 1832 C.
suoritti kandidaattitutkintonsa ja samana vuonna
vihittiin maisteriksi Helsingissä. Jo sitä ennen
hän oli tullut jäseneksi „Lauantaiseuraan". Vv.
1832-37 C. toimi kadettikoulun opettajana
Haminassa. Sieltä hän sen ohessa tuon tuostakin
lähetti runojaan „Ilelsingfors Morgonblad"iin ja
toimitti painosta ensimäisen kirjallisen teoksensa
Fredr. Cygnæus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
