Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dafne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
123
Dagö—Dahlbergh
124
ten alkuunpanijoita. Hänen pääteoksensa on
„IIistoire de la eonfédération suisse" (1851).
J. F.
Dagö [dugu] ks. Hiidenmaa.
Dahabije [-1-] (arab., »kultainen"),
kannellinen, kajuutalla varustettu Niilin-laiva, usein
hyvin upeasti sisustettu.
Dahl /däl], Johan Kristian Clausen
(1788-1857), ensimäinen norj. maisemamaalari.
Alkaen köyhänä koristemaalarin oppilaana hän
muutamien varakasten henkilöiden avustuksella
pääsi 1811 Kööpenhaminan taideakatemiaan
Lo-rentzenin oppilaaksi. Enimmin hän kumminkin
täälläkin oppi omin neuvoin tutkimalla luontoa
ja Moltken taidekokoelman hollantilaisia
mestareita, etupäässä Everdingeniä, Jan Bothia ja
Ruisdaelia, joista varsinkin ensinmainitun
norjalaiset maisemat häneen suuresti vaikuttivat.
Hän omaksui myöskin tämän tavan maalata
taulunsa työhuoneessa luonnosten ja muistikuvien
mukaan. V. 1818 hän lähti opintomatkalle
eteläänpäin, ensin Dresdeniin ja sittemmin Italiaan,
jossa joutui läheisiin ystävyyssuhteihin m. m.
Thorvaldsenin kanssa. V. 1820 hän valittiin
Dresdenin taideakatemian jäseneksi ja vuotta
myöhemmin hän jäi sinne vakinaisesti asumaan
ama kuolemaansa saakka. V. 1824 hän
nimitettiin sikäläisen taideakatemian professoriksi.
Käydessään useasti kotimaassaan hän teki näillä
matkoillaan ahkerasti luonnoksia. Hänen
huomiokykynsä terävyydestä on hänen varma ja
illusoo-rinen piirustuksensa todistuksena, väritys sen
sijaan ei hätäisiin luonnoksiin ja muistiin
perustuen voinut aina täysin vastata todellisuutta.
D:n teoksia on etenkin Kristiaanian sekä
Kööpenhaminan ja Saksan museoissa. — Norjan
taide-elämässä D:lla on paljo muitakin ansioita.
Hän johti saksankielisellä teoksellaan »Denkmale
einer sehr ausgebildeten Holzbaukunst aus den
frühesten Jahrhunderten in den inneren
Land-schaften Norwegeus" (1836-37) ensinnä huomion
vanhaan norjalaiseen puurakennustyyliin,
varsinkin n. s. sauvakirkkoihin, ja hän lausui
Bergenin ja Trondhjemin taideyhdistysten sekä
luultavasti myöskin Kristiaanian kansallismuseon
syntysanat. [A. Aubert, »Professor Dahl" (1893)
ja „Den nordiske naturfolelse og professor Dahl"
(1894) ; Pens Thiis, »Norske malere og
billed-huggere" (1903).] F. L.
Dahl [däl], Konrad Neumann Hjelm
(s. 1843), norj. kirjailija, vankilanpappi, kuvaa
kertomuksissaan saaristolaiselämää Norjan ja
Lapin rannikoilla. Niistä mainittakoon:
»Finne-gutten" (1873), »Loven, fortælling fra en
Fin-marksfjord" (1874), »Eda Mansika" (1875),
»Tshavsskipperen" (1878), »Glimt" (1882), »Et
slor" (1884), „Ly" (1885), »Ensomme folk" (1889),
»Venner" (1892), ,.Fra tid til anden" (s. v.),
»Smaa skjæbner" (1895), »Lina Kjorbo" (1898),
»Et attentat" (1900) sekä »Arne Livaag, en
for-bryders livsroman" (1894), syvätunteinen teos
hänen lähimmästä kokemuspiiristään. E. E.
Dahl [däl], Mikael (1656-1743), ruots.
muotokuvamaalari, Ehrenstrahlin oppilas.
Opiskeli Pariisissa ja Roomassa, asettui 1688
Lontooseen, jossa sai lukuisasti muotokuvatilauksia
Englannin ylimmältä aatelistolta. Hänen
teoksensa jotenkin sovinnaisia. Useimmat
Englannissa. Ruotsissa on kuningatar Kristiinan (1687)
ja veistoksen mukaan tehty Kaarle XII:n sekä
Englannin kuningattaren Annan muotokuvat.
F. L.
Dahlander [dalan-], GustafRobert (1834
-1903), ruots. teknikko ja tiedemies, oli 1856-70
lehtorina Chalmersin teknillisessä opistossa
Göteborgissa, sitten professorina Tukholman
teknillisessä korkeakoulussa, 1890-1902 sen v. t.
rehtorina. DJla on suuret ansiot Ruotsin teknillisen
ammattiopetuksen järjestämisessä. Hänen
kirjallinen toimintansa on myöskin huomattava ja hän
käsitteli teoksissaan m. m. determinanttiteoriaa,
valon difraktsionia, mekaanista lämpöteoriaa sekä
julkaisi joukon oppikirjoja. Sitäpaitsi D. on
julkaissut kolme näytelmää.
Dahlberg [däl-], Erik J ö n s s o n, ks. D a h
1-bergh.
Dahlberg [däl-], Gustaf (1821-1906),
tuomiorovasti, hengellinen kirjailija; ylioppilas
1842, vihitty papiksi 1844, nimitetty 1891 Turun
kirkkoherraksi ja tuomiorovastiksi. D. on
suomentanut Lutheruksen kirjan: »Pidempi selitys
Galatalais-epistolasta" (1876), jatkanut
keskeytynyttä, selityksillä varustettua Raamattua
(1876-78), jota W. Carlsson oli alkanut julkaista, sekä
toimittanut lehtiä: »Tähti" (1863-67) ja
»Lähetyssanomia" (1859-76). Oli edustajana useilla
valtiopäivillä ja kirkolliskokouksissa. — Hänen
poikiaan on m. m. O. J. Dahlberg (s. 1849),
liikemies Helsingissä. K. S.
Dahlberg [däl-], Thure Juhana
(1836-70), kirjailija, yliopp. 1861, suoritti
kameraali-ja tuomarintutkinnon 1865; suomentanut
Björn-stjerne-Björusonin novellin »Iloinen poika" ja
Kneiselin näytelmän »Viuluniekka" sekä
julkaissut suomalaisella vanhalla runomitalla
sepittä-mänsä »Runot Herkules uroosta" (1863). K. S.
Dahlbergh 1. Dahlberg [däl-], Erik
Jönsson (1625-1703), ruots. kreivi, sotilas,
insinööri ja arkkitehti, oli mukana melkein
kaikissa Kaarle X:n Kustaan sodissa, liittäen
useimpiin senaikuisiin piiritys- ja linnoitustöihin
nimensä. Erittäinkin kuuluisaksi hänen nimensä
tuli Tanskan sodissa. Fredriksodden (nyk.
Frede-rician) valloitus 1657 oli hänen ansionsa. Hän
sai myös kuninkaan tekemään kuuluisan
ret-kensä Beltin yli (1658) sekä otti osaa
Kööpenhaminan rynnäkköön (1659), joka ei kuitenkaan
onnistunut. Niinikään hiin oli myöhemmin
mukana Ilalmstadin (1676) ja Lundin (sam. v.)
taisteluissa sekä johti Helsingborgin piiritystä
(sam. v.). Ollessaan Liivinmaan
kenraalikuvernöörinä hän 1700 puolusti urhoollisesti Riikaa
saksilaisia vastaan. Paitsi sotilaana kasvoi
hänen maineensa erittäinkin linnoitusten
suunnittelijana ja rakentajana, jommoisena hän on
saa-nutkin nimen »Ruotsin Vauban", ollen
aikalaisiaan suuresti edellä. Miltei lukemattomat ovat
silloisessa Ruotsin valtakunnassa hänen
linnoitus-rakennuksensa, joihin hän itse laati
perustus-talli parannusehdotukset, seuraten ensin
alankomaalaista, sitten ranskalaista koulua ja
vähitellen kulloinkin noudattaen itsenäistä, paikallisiin
olosuhteilnn perustuvaa suunnitelmaa. Hän oli
myös taitava arkkitehti ja piirustaja. Kun hänen
ystävänsä S. Pufendorf kirjoitti Kaarle X:n
Kustaan elämäkerran, niin D. laati siihen
piirrokset. 1661 hän sai tehtäväkseen piirustaa ja
kuvata Ruotsin huomatuimmat kaupungit, linnat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
