Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dahlbom ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
125
Dahlbom—Dahlmann
12G
y. m., jotka kuvat hän julkaisi kuparipiirroksina
teoksessaan „Suecia antiqua et hodierna”. D. on
haudattu rakentamaansa hautakammioon
Turingin kirkkomaalla Södermanlannissa. K. S.
Dahlbom [dālbūm], Anders Gustaf
(1806-59), ruots. hyönteistutkija, ylimäär.
professori Lundin yliopistossa 1857. Tärkein teos:
„Hymenoptera europæa præcipue borealia”
(1843-53), jolla on perustava merkitys ampiaisten
tuntemisessa.
Dahlgren [dālgrēn], Erik Vilhelm (s.
1848), ruots. kirjastomies ja maantieteellinen
kirjailija, tuli 1878 kunink. kirjaston
amanuenssiksi, 1893 tiedeakatemian kirjastonhoitajaksi ja
1903 kunink. kirjaston ylikirjastonhoitajaksi.
Ruotsin antropologisen ja maantieteellisen
seuran sihteerinä ja sen aikakauskirjan „Ymer”in
toimittajana (1881-94) hän on tullut tunnetuksi
tuotteliaana maantieteellisenä kirjailijana
varsinkin löytöretkien alalla. Paitsi hänen lukuisia
bibliografisia teoksiaan mainittakoon hänen
Ymerissä ja muissa aikakauskirjoissa julkaisemansa
kirjoitukset sekä hänen maantieteellisistä
teoksistaan „De franska sjöfärderna till Söderhafvet
i början af adertonde seklet” (1900) ; sittemmin
ilmestynyt laajennetussa ranskankielisessä
muodossa. Sen lisäksi hän on toimittanut painosta
„Bidrag till Nordens äldsta kartografi” (1892)
sekä useita Nordenskiöldin ja Sven Hedinin
teoksia. (V. v. F.)
Dahlgren [dālgrēn], Fredrik August
(1816-95), ruots. kirjailija ja virkamies. Ruotsin
akatemian jäsenenä hän otti osaa sen pyrintöihin
ruotsin kielen ja muinaistutkimuksen alalla.
Vielä arvokkaamman työn hän suoritti
Shakespearen, Calderonin, Lessingin y. m. kääntäjänä.
Eniten tunnettu hän on kuitenkin
vermlantilaisista runoistaan, jotka ilmestyivät kahdessa
sikermässä: „Viser på varmlanske tongmåle,
deckta åttå Fredrik på Rannsätt” (1875) ja
„Speller nye viser på varmlanske tongmålle”
(1876), sekä pienistä näytelmistään, joista
kuuluisin on „Värmlänningarne, sorglustigt tal-,
sång- och dansspel” (1846). E. H.
Dahlgren [dālgrēn], Karl Fredrik
(1791-1844), ruots. runoilija, toimi pappina
Tukholmassa ja tuli
pääkirkon komministeriksi 1829. D. kokosi
ympärilleen
pääkaupungin kirjalliset
kyvyt ja oli mukana
perustamassa useita
kirjallisia yhdistyksiä,
joissa hän iloisen
luonteensa ja
leikillisyytensä vuoksi oli
keskipisteenä. Hän
toimitti useita
kalentereja, joihin painatti
runojaan ja leikillisiä
kertomuksiaan.
Hänen pienemmät,
tunnelmarikkaat runonsa
tulivat eniten suosituiksi, ja niistä elää pari
vieläkin ruots. ylioppilasten jokakeväisessä
lauluohjelmistossa: „Våren är kommen” ja „Våren slår
ut sina vingar af gull”. D. kuului nuoruudessaan
fosforistiseen suuntaan, otti osaa kirjallisiin riitoihin ja oli fosforistien ainoa humoristi.
Myöhemmin hän kulki omia teitään. Bellmanin
tyyliin hän kirjoitti „Mollbergs epistlar” (1819-20),
ja hänen kauttansa pääsi Bellman-ihailu
pysyväisesti juurtumaan. Loppuiällään hän usein
väsyttävällä tavalla leikitteli sanoilla ja äänneyhtymillä,
mikä aiheutti Runebergiä parodilliseen
arvosteluun „Freja” nimisestä vuosikalenterista. —
Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 1847,
varustettuina A. I. Arwidssonin tekemällä
elämäkerralla. [C. F. Bagge, „Försök tili utkast öfver
K. F. Dahlgrens skaldeverksamhet” (1869) ja
E. Flygare-Carlén, „Minnen af svenskt
författarlif 1840-60” I, 1878.] E. H.
Dahlia ks. Georgiini.
Dahll, Tellef (1825-93), norj. vuorimies ja
geologi, määrättiin yhdessä Kjerulfin kanssa
1858 vastaperustetun „Norjan geologisen
tutkimuksen” johtajaksi. Tehnyt huomattavimmat
tutkimuksensa Norjan pohjoisimmissa osissa.
M. m. keksinyt Ruijan jokien sorassa esiintyvän
kullan, mikä aiheutti myös Suomen Lapin kullan
löytämisen. P. E.
Dahlmann [-āl-], Friedrich Christoph
(1785-1860), saks. historioitsija ja valtiomies,
nimitettiin historian ylim. professoriksi Kielin
yliopistoon 1813. V:sta 1815 hän oli
slesvig-holsteinilaisen ritariston sihteerinä ja toimi
innokkaasti Slesvigin yhdistämiseksi Saksan
liittokuntaan, jonka vuoksi joutui Tanskan
hallituksen epäsuosioon. V. 1829 D. tuli Saksan
historian ja valtio-oikeuden professoriksi
Göttingenin yliopistoon; esiintyi täälläkin
vapaamielisenä valtiomiehenä Hannoverin
eduskunnassa. Kun kuningas Ernst August 1837 kumosi
Hannoverin vapaan valtiomuodon, niin D. ynnä
6 muuta professoria panivat tätä menettelyä
vastaan vastalauseen, josta oli seurauksena, että D.
karkoitettiin. V. 1842 D. kutsuttiin Bonnin
yliopiston professoriksi; otti osaa
vallankumousvuosina 1848-49 Saksan yhdistämistä
tarkoittaviin rientoihin. Hän oli Preussin hallituksen
lähettämänä luottamusmiehenä Frankfurtin
liittokokouksessa ja Frankfurtin parlamentissa oikean
keskustan johtajia. Hänen valtiollisena
ohjelmanansa oli Saksan muodostaminen liittovaltioksi,
joka olisi Preussin johdon alainen. Kun Preussin
kuningas 1849 kieltäytyi ottamasta vastaan
hänelle tarjottua Saksan keisarinkruunua, niin D.
ja hänen kannattajansa poistuivat Frankfurtin
parlamentista. V. 1849-50 hän oli Preussin
ensimäisen kamarin ja Erfurtin parlamentin jäsenenä.
Valtiomiehenä hän osoittautui hyvin
epäkäytännölliseksi, mutta hänen valtiollisella ja
kirjallisella, vieläpä opettajatoiminnallaankin on se
suuri merkitys, että hän niiden kautta on
juurruttanut Saksan kansaan
perustuslaillis-vapaamielisiä periaatteita ja raivannut alaa Saksan
vastaiselle yhdistymiselle Preussin johdolla.
Valtiollisesti herättävä ja kasvattava vaikutus
on ollut varsinkin hänen teoksillaan: „Die
Politik auf den Grund und das Mass der gegebenen
Zustände zurückgeführt” (1835) ; „Geschichte der
englischen Revolution” (1844) ja „Geschichte der
französischen Revolution” (1845). Hänen muista
julkaisuistaan ovat mainittavimmat „Geschichte
von Dänemark” (1840-43) ja „Quellenkunde der
deutschen Geschichte” (1830).
Historiantutkijana D. oli kriitillisen historiantutkimuksen tien-
K. F. Dahlgren.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
