Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diversioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Djerboa—Djursholm
344
tiana niinä levottomina aikoina, Albrektin ja
Margareetan vallasta taistellessa, jotka tämän
jälkeen seuraavat. Mutta v:sta 1402 on Suomessa
uusi laamanni. D. on kuitenkin vielä elossa ja
mainitaan ritarin arvonimellä. Viimeiset
ikä-vuotensa hän näyttää eläneen Itämeren
maakunnissa.
2. K 1 a u s L y d e k e n p o i k a D. (k. n. 1435),
linnanhaltia, mainitaan ensi kerta 1390 Hämeen
tuomarina ja oli myöhemmin 1411-34 Turun
linnan isäntänä. Klaus D. oli vanhimpien lähteiden
mukaan tuo suomalainen ylimys, joka
mustasukkaisuudesta poltti nuoren Elina rouvansa ja
hänen äskensyntyneen poikansa, mikä tapaus siis
näyttää olevan asetettava 1300-luvun viimeisiin
aikoihin. Merkillistä on, että D. siitä huolimatta
pysyy viroissaan ja arvoissaan. Klaus D.
näyttää olleen sangen mahtava ja äveriäs mies, joka
Suomessa oli koonnut melkoisen maaomaisuuden.
Toisella kertaa hän oli nainut Kristiina
Jönsin-tyttären Laitilan Isostakartanosta, ja tästä
avioliitosta syntyivät pojat: ritarit ja
valtaneuvok-set Henrik K 1 a u n p o i k a (ks. alempana)
ja Arvi K 1 a u n p o i k a (k. 1459), joka teki
toivioretken isänsä rikoksen sovittamiseksi ja
testamenttasi tiloja Kolmen pyhän kuninkaan
alttarille Turussa, sekä kuusi tytärtä, jotka
nai-mistensa kautta tulivat Suomen ensimäisten
keskiaikaisten aatelissukujen, Flemingin, Bitzin,
Kurjen, Hornin y. m., kantaäideiksi.
3. Henrik K 1 au n poika D. (k. 1459),
laamanni, valtaneuvos, edellisen poika, oli
saanut huolellisen kasvatuksen ulkomailla, tullen
Pariisin yliopistossa 1428 baecalaureukseksi ja
maisteriksi, mainitaan sitten Turun linnan
isäntänä sekä tuomarina ja tuli 1449
Pohjois-Suo-men laamanniksi. Ritariksi ja valtaneuvokseksi
hän kenties oli tullut kuningas Kristoferin
kruunauksessa. Mainitaan käyneen Novgorodissa
rauhasta sopimassa, ja oli niiden miesten
joukossa, jotka Kaarle Knuutinpoika 1457 ehdotti
sovintotuomareiksi hänen ja valta neuvoston
välisessä riidassa. Tunnetuksi on Henrik
Klaun-poika erittäinkin tullut sen anteliaisuuden
tähden, millä hän, yhdessä vaimonsa Lucia
Ola-vintytär Skelgen kanssa, muisteli maamme
kirkollisia laitoksia. Varsinkin on tässä suhteessa
mainittava heidän 1442 Naantalin luostarille
tekemänsä lahjoitus, Ailosten tila Raisiossa,
joka oli Lucian perintötila, ja jonka lahjoittivat
ehdolla, että luostari siihen rakennettaisiin,
niinkuin myös tapahtui. Lucia rouva eli miehensä
kuoleman jälkeen vielä 40 vuotta, viimeisen
elinaikansa nähtävästi asuen Naantalin
luostarissa, jossa kuoli 1498.
4. Pietari D., ,,pyhäksi" ja »jumalalliseksi"
mainittu, oli tärinäin mukaan Köökarin
luostarin rakentaja; kauan näyteltiin luostarikirkon
keskellä D:n hautakiveä, jonka
pystyssä-pysymisestä hänen ennustuksensa mukaan luostarin
menestys riippui. Epätietoista on, oliko hän sama
henkilö kuin se Pietari D., joka 1457 mainitaan
Turun linnan isännäksi, ja Pietari D., joka
sinetissään käytti kolmea lumpeenlehteä (siis
Sture-suvun vaakunaa), ja jonka tytär oli naimisissa
Niilo Pentinpoika Dufvan kanssa. K. G.
Djerboa ks. Hyppyrotat.
Djilolo ks. H a 1 m a h e r a.
Djingis-kaani ks. T s i n g i s-k a a ni .
Djokjakarta 1. Dzokdzakarta (jaaval.
Jagjokerto = »kukoistava valta"). 1.
Alankomaalainen residenttikunta Jaavan
etelärannikolla, 3,109 km2, 858,392 as. (1897), joista
ainoastaan 2,409 eurooppalaista. D. oli aikoinaan
Soerakartan yhteydessä mahtava valta nimellä
Matarani. Sillä on vieläkin kotimainen ruhtinas,
ilman mitään oikeuksia. vrt. Jaava. —
2. Edelläm. residenttikunnan pääkaupunki,
Upak-joen rannalla, nykyään tärkeä rautateitten
risteyskohta, 60,523 as. (1897), niistä 2,240
eurooppalaista. E. E. K.
Djolof [dzo-], Dzolof 1. Jolof,
neekeriheimo Ranskan Senegalissa, lukumäärältään n.
450,000. D:t eivät ole aivan puhdasta
neekeri-rotua. Heidän kielensä, joka poikkeaa kaikista
muista neekerikielistä, on yleisenä
kauppakie-lenä. D:t ovat kykeneviä maanviljelijöitä ja
karjanhoitajia, harjoittavat taidolla monenlaisia
käsitöitä (m. m. hyviä kultaseppiä). Vilkasta
kauppaa harjoitetaan, maasta viedään m. m.
arapikumia, maapähkinöitä, vuotia, puulajeja.
D:t muodostivat aikaisemmin suuren, yhtenäisen
vallan. E. E. K.
Djupkubb [-ftp-], saari, jonka luoteisrannalla
on valkoinen johtoloistokoju Barösund-Espskärin
väylän varrella. K. S.
Djupskär [-Upsär], kalliosaari Vaasan
väylällä. Sen itäosalla valkoinen johtoloisto. K. S.
Djupviken [-üpvi-], saha- ja satamapaikka
Ruotsissa Uumajan maaseurakunnassa.
Djurberg [-ürbärj], Daniel (1659-1736),
ruots. jumaluusoppinut; tultuaan Upsalassa 1685
fil. maisteriksi harjoitti ulkomailla opintoja
tutkien pääasiallisesti Talmudia; 1698 hänestä tuli
Upsalan yliopiston jumaluusopin professori ja
1725 Upsalan tuomiorovasti. D. oli oppinut mies
ja harrasti lämpimästi lappalaisten ja
juutalaisten käännyttämistä. Ulkomailla hän oli
tutustunut Speneriin, ja häntä itseään’ pidettiin
pietistien salaisena kannattajana. K. ö.
Djurgården [-ürgör-], Tukholman kaupunkiin
kuuluva, sen itäpuolella sijaitseva niemi,
suuruudeltaan 15,7 km2. Pohjoisosa käsittää useita
tehdas- ja kasarmialueita (m. m.
Ladugårdsgär-det), eteläosassa sijaitsevat tukholmalaisten
parhaat huvittelupaikat ja puistot kuten Skansen,
Hasselbacken y. m. Täällä on myöskin
huomattava Nordiska museet. vrt. Eläintarha,
Tukholma. E. E. K.
Djurklou [-ürklü], Nils Gabriel
(1829-1904), ruots. folkloristi, muinais- ja
sivistyshistorian tutkija. Suuren osan elämäänsä D. uhrasi
erittäinkin Keski- ja Etelä-Ruotsin muinais- ja
folkloristisiin tutkimuksiin ja niiden
harrastusten herättämiseen. Hän saikin perustetuksi
Näriken muinaismuistoyhdistyksen 1856. D. on
m. m. julkaissut: »Ur Nerikes folkspråk och
folklif"’ (1860), „Om svensk fornforskning"
(1872), „Om svenska ortnamn" (1879). Hän oli
samalla tietorikas genealogi ja aikansa etevimpiä
Ruotsin aateliston historian tuntijoita. K. S.
Djursholm
ü-J, kauppala Ruotsissa 10 km
Tukholmasta pohjoiseen, 3,000 as. Nopeasti
kukoistanut, maalaiskylän malliin rakennettu
huvilayhteiskunta, jonka alueelle [-teollisuuslaitosten rakentaminen on kielletty. Mukava
liike-yhteys Tukholman kanssa sekä laivalla että
sähköjunalla. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
