Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Djursätra ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
345
Djursätra—Dneprin aro
346
Djursätra f-ü-J, kivennäisvesi- ja kylpylaitos
Ruotsissa, Skaraborgin lääniä, Värsåsin
pitäjässä. Osakeyhtiön omistama. E. E. K,
Djäkn ks. D j e k n.
Dlugosz [-os], Jan (1415-80), latinisoidussa
muodossa L o n g i n u s, puolal. historioitsija, oli
kaniikki ja Krakovan mahtavan piispan
Zbig-niew 01esnieki’n ja sittemmin kuningas
Kasi-mirin luottamusmies, jota käytettiin Puolan
kirkon ja valtakunnan tärkeimmissä
valtiollisissa tehtävissä. Paitsi Puolan kirkkoa
koskevia teoksia D. on kirjoittanut laajan 12 kirjaa
käsittävän Puolan valtakunnan historian
(,.Historia polonica"). Vaikka se onkin kokoonpantu
perin kirkollisia ja isänmaallisia tarkoitusperiä
silmälläpitäen, on tällä keskiajan laajimmalla
kronikalla varsinkin vv:n 1386-1480 kuvauksena
suuri arvo. Puolan ja Saksalaisen ritarikunnan
välistä riitaa esittää „Lites et res geste inter
Polonos ordinemque cruciferorum". D:n kootut
teokset, 14 nid., julkaistu Krakovassa (1863-87).
J. J. M.
D. M. ja D. M. S., D i i s m a n i b u s saciuin
(lat. hautakirjoituksissa), vainajien hengille
omistettu.
Dmitrevskij, Ivan Afanasjevits
(1734-1821), kuuluisa ven. näyttelijä, oli esipappi
Dja-konov-Narykinin poika Jaroslavista. Liityttyään
Volkovin, venäläisen teatterin perustajan
näyttelijäjoukkoon, jossa esiintyi naisrooleissa, hän
saapui Pietariin. Tsarkoe Selossa keisarinna
Katarina ihastui hänen näyttelemiseensä niin
että koristi hänet näyttämöllä jalokivillä ja
antoi hänelle nimen Dmitrevskij erään puolalaisen
kreivin mukaan, jonka näköinen näyttelijämme
oli. Sen jälkeen D. näytteli vain miesosia ja tuli
Volkovin kuoltua hoviteatterijoukon ensimäiseksi
sekä herätti joka kerta esiintyessään ääretöntä
ihastusta. D:n alkuunpanosta syntyi Pietariin
kaikkia kansanluokkia varten ,,vapaa
venäläinen teatteri". V. 1779 perustettu teatterikoulu
annettiin hänen johtoonsa. Viimeisen kerran D.
näytteli 78-vuotiaana. Viimeiset vuotensa hän
oli sokea. Nerokkaana ja hienoälyisenä miehenä,
joka sitäpaitsi oli runsastuotteinen kirjailija,
hänellä oli suuri vaikutus sekä
näytelmäkirjailijoihin että nousevaan näyttelijäpolveen.
J. J. M.
Dmitriev, Ivan Ivanovits (1760-1837),
ven. runoilija, oli kuten niin moni ven. kirjailija
aluksi upseerina. Derzavinin ja varsinkin
Karamzinin tuttavuus kehitti hänen runollisia
lahjojaan. V. 1791 hän julkaisi Karamzinin
aikakauslehdessä „Moskovskij zurnal" runopukuisia
satuja, joista eräs nimeltään »Muodinmukainen
vaimo" sekä ,,Kyyhky" niminen runo herättivät
suurta ihastusta, nänen seuraavista tuotteistaan
paras oli satiiri „Vieras mielipide", jonka terävä
pila oli tähdätty oodinkirjoitusmuotia vastaan.
V. 1795 D. julkaisi runokokoelman nimellä
«Minun joutavuuteni". Kun hän seur. v.
saatuaan eron sotapalveluksesta everstinarvoon
ylennettynä oli lähdössä keisari Paavalin luo
tätä kiittämään, vangittiin hänet epäiltynä
osallisena salaliittoon keisarin henkeä vastaan.
Mutta epäilyksen perusteettomuus tuli pian
selville, ja keisari hyvitti loukattua kaikilla
mahdollisilla armonosoituksilla. D. kutsuttiin
Moskovaan keisarin kruunaukseen ja nimitettiin siellä
apanaasimaiden ministerin apulaiseksi ja sen
jälkeen häntä käytettiin useissa korkeissa
hallitustoimissa, oli m. m. 1810 oikeusministerinä.
Hänen jälkeenjääneet muistelmansa (»Katsaus
elämääni") julkaistiin 1866. D., jolla oli keveä
ja siro tyyli ja terävä sukkeluus, on vapauttanut
venäläisen runokielen vanhentuneista ja
kankeista sanoista ja muodoista ja seu kautta tullut
runokielen uudistajaksi. J. J. M.
Dmitrij ks. D i m i t r i j.
D-moll (ransk. ré mineur,
engl. d minor), sävellaji,
jonka perussävelenä on d ja
perussointuna d f a.
Dnepr (vanhan ajan Borystlie’nés), joki
Venäjällä, pituudeltaan — 2,146 km — kolmas
Euroopan joista; jokialue 527,000 km2. Lähteet
Val-dai-ylängöllä 283 m yi. merenp. Pääkulkusuunta
pohj.-etel., sen ohella suuret kaaret länteen ja
itään. Smolenskin yläpuolelta alkaen D. virtaa
sangen tasaisena läpi laajan alangon, jonka
ulottuvaisuus idästä länteen on 450 km ja
jonka suureksi osaksi täyttää Euroopan suurin
suoseutu: R o k i t n o n-s u o t (ks. t.).
Rokitnon-soilta tulee D:iin vesirikas lisäjoki Pripet
(ks. t.) oikealta. Muita lisäjokia tällä matkalla
ovat Berezina (ks. t.) oik. ja Sos vas.
Pri-petin alapuolelta D. tunkeutuu Etelä-Venäjän
maanselän tertiääristen kerrostumain läpi,
virraten hedelmälliseen, mustanmullan peittämään
Ukrainaan (ks. t.). Lisäjokia tällä matkalla
Desna, Vorskla ja Samara, kaikki vas.
Jeka-terinoslavin luona D. kohtaa Etelä-Venäjän
gra-niittipenkereen, jonka läpi se murtautuu
eteläistä suuntaa, muodostaen lukuisia koskia,
porogeja (ks. t.). Täältä asti joki virtaa
tasaisesti lounaista suuntaa, laskien Bugin kanssa
yhteisen limaanin (ks. t.) kautta Mustaan-mereen
— D:n taloudellinen merkitys tälle Venäjän
kulmalle on huolimatta muutamista ehkäisevistä
puolista, suuri. Valtasuonena isovenäläisen
pohjoisen ja vähävenäläisen etelän välillä, se on
osaltansa liittänyt näitä toisistaan suuresti
eroavia osia yhteen ja ollut vanhastaan tärkeänä
sivistystienä. — D n e p r-B u g (ks. t.) ja
Bere-zina-Oginskij kanavilla D. on liitetty, joskin
vaillinaisesti, Itämeren liikenteeseen.
Suunnittelun alaisena on uusi suuremmille aluksille
kulkukelpoinen kanava samalla linjalla. D:n
koko jokialueesta on nykyään n. 6,400 km
kulkukelpoista. Kosket ovat vain korkeanveden aikana
kuljettavia. Muuten vilkasta laivaliikettä
200-300 päivää vuodessa. Tavaraliikenne käsitti v.
1900 kaikkiaan 161 milj. puutaa, joista
metsän-tuotteita 117 milj., viljaa n. 30, ja suolaa 2,8 milj.
puutaa. — Kalastus D:llä on myös tärkeä, kaloj.i
saadaan runsaasti ja laadultaan hyviä. —
Tärkeimmät D:n varrella sijaitsevat kaupungit ovat:
Smolensk, Mohilev, Kiova, Krementsug,
Jeka-terinoslav ja Herson. E. E. K.
Dnepr-Bugin kanava (vanh. nimitys K
u-ninkaankanava) yhdistää Pripetin (ks. t.)
sivujoen Pinan Bugin sivujokeen Muhovetsiin.
Alettiin kaivaa 1775, mutta valmistui lopullisesti
vasta 1813. Pituus 80 km, leveys 20 m, syvyys
2,s m; on siis kulkukelpoinen ainoastaan
pienehköille jokialuksille. Sitä myöten kuljetetaan
pääasiallisesti metsäntuotteita. E. E. K.
Dneprin aro, laaja, pohjoisosassaan hedelmäl-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
