Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
nousee ½ m tavallista ylemmäksi, aikaansaa se
suurtä hävitystä suistomaassa; jos se jää 1 m
alemmaksi, tulee koko Ylä-E:iin kuivuuden
vuoksi nälänhätä. Tulvan tasoittamiseksi on 1S98
rakennettu suuret padot Assuanin ja Siutin
kohdalle. Maan kastelemiseksi on kaivettu laaja
kanavaverkko, jota pitkin Niilin vesi johdetaan.
Erilaisten koneiden avulla se nostetaan yhä
ylemmäksi, kunnes se saadaan leviämään pelloille,
jotka tavallisesti ovat valleilla jaetut
suljettuihin aloihin. Viime aikoina on ruvettu
käyttämään höyrynvoimaa ja hydraulisia koneita.
Niilin tulvaveden välittömästi kastamat pellot
(rai) ovat huonommat kuin keinotekoisesti
kastellut (šaráqi), joista tavallisesti saadaan 3 satoa
vuodessa. Maanviljelyskalut ovat yleensä
yksinkertaiset ja vanhauaikuiset. Suurin osa viljeltyä
maata (33,607 km²) on valtion ja suurtilallisten
hallussa, 11. 18 % kuuluu valtiolle (nykyään
valtiolainan hypoteekkina) ja n. 10 % on waqf, s. o.
kuuluu muhamettilaiselle kirkolle.
Karjanhoito ei ole erittäin kehittynyt. Paitsi härkiä,
puhveleja, kameleja ja aaseja pidetään runsaasti
lampaita ja siipikarjaa (kyyhkysiä, kanoja).
Hevosia käytetään vähän, sikoja ei ole kuin
koptilaisilla. Matarijessa on kamelikurkien siittola.
Vuoritoimi on vähäpätöinen (lipeäsuolaa,
tulikiveä, salpietaria), teollisuus on
kehittymäisillään. Kairossa valmistetaan puolisilkkiä,
pumpulikankaita, sahviaania y. m. Paperosseja
valmistettiin 1901 17:ssä tehtaassa 100,000
tonnia. Sokerinpuhdistuslaitoksia on muutamia ja
suistomaassa puuvilla-, öljy- ja saippuatehtaita.
Taideteollisuutena harjoitetaan siselöitsemistä
sekä huonekalujen ja saviastioiden
valmistamista. — Suur kauppa on enimmäkseen
ulkomaalaisten käsissä. V. 1907 vientitavarain arvo
teki 717 milj. mk, tuonnin 669 milj. ja
läpikulku-tavarain arvo 24 milj. Maasta viedään
pääasiallisesti puuvillaa (1907: 303,7 milj. kg), nisuja
(5 milj. kg), sokeria (4,1 milj. kg), papuja (4,2
milj. kg), riisiä, ohraa, maissia (3,2 milj. kg),
nahkoja, norsunluuta, vahaa, kamelikurjensulkia,
villaa, opiumia, kumia, seesamia, pellavaa,
sipuleja, taateleja y. m. Tuonti käsittää kankaita,
lankoja, rohdoksia, kivihiiltä, rauta- ja
puutavaroita. Enemmän kuin puolet viennistä menee
Britanniaan; enemmän kuin kolmannes tuontia
tulee Britanniasta. Kaupungeista ovat
tärkeimmät, paitsi pääkaupunki Kairo (640,000 as.):
Ala-E:ssä Aleksandria (380,000), Rosette (15,000),
Damiette (44,000), Mansûra (36,000), Mehallet
elkebîr (32,000), Sagasig (36,000), Tanta (58,000),
Damauhûr (33,000), Port Said (43,000), Ismaïlie
(7,000) ja Suez (18,000) sekä Yli-E:ssä Beni
Suèf (15,000), Minje (21,000), Siût (43,000),
Sohâg (14,000), Akhmîm (28,000), Girge (18,000),
Kene (25,000), Luksor (8,000), Esne (14,000),
Edfu (15,000), Assuân (13,000) ja Medînet
elfajûm (32,000). — Kauppalaivastoon
kuului 1905 15 höyrylaivaa ja 7 purjelaivaa (50
tonnia pienempiä laivoja lukematta), joitten
yhteinen tonnimäärä teki 8,340 tonnia.
Rautateiden koko pituus (Sudan lukuun-otettuna) oli
1906 5,544 km. Tärkeimmät radat ovat
Kairo-Aleksandria, Kairo-Suez, Kairo-Assuan-Wadi
Halfa-Abu Ilamed-Berber-Khartum sekä
Berber-Suakin ja Abu Hamed-Kerme. — V. 1906 oli
postiasemia 1,249, joista toimitettiin 58
milj. lähetystä. Postisäästökassoissa
oli 59,084 sisäänpanijalla saatavia 8,4 milj. mk.
Valtion sähkölennätin-linjojen lankapituus
oli sam. v. 18,921 km; asemia oli 307, sanomia
lähetettiin 1.9 milj. Telefonijohtoja oli (1905)
220, joitten yhteinen pituus teki 880 km.
Tärkeimmät pankit ovat Anglo-Egyptian Bank,
Commercial Bank of Alexandria, Banque
Franco-Égyptienne, Impériale-Ottomane, Crédit Lyonnais
ja Bank of Egypt. — Raha: kultasekiini 1. E:in
punta, painoltaan 8,5 gr, josta 7,4375 gr puhdasta
kultaa, = 100 piasteria = 25,9235 frangia.
Kultarahoja on puntia, puolipuntia ja napoleoneja
(1=77,2 piasteria = 20 mkaa). Hopearahoja on 5
lajia, nikkelisiä 3 ja pronssisia 2. Paperirahoja
on äskettäin otettu käytäntöön.
Metrijärjestelmä on käytännössä v:sta 1875, mutta
vanhoja kotimaisia mittoja ja painoja käytetää
sen ohella. 1 kassabe = 3,55 m; 1 pik beledi = 0,5826
m; 1 feddan = 42 a; 1 ardeb = 197,75 l.; 1 kantar =
44,5 kg, 1 oka = 1,24 kg.
Hallitus. E. on Turkin alainen verovaltio.
Hallitsijaa sanotaan v:sta 1867 kediiviksi; hänen
arvonsa on perinnöllinen esikoisuuden mukaan.
Turkille maksettava vuotuinen vero on 665,041
eg. puntaa. Ministerineuvostossa on 6 jäsentä,
jotka kaikki ovat egyptiläisiä, mutta enimmät
korkeat virat ovat englantilaisten hoidettavina.
Hallinnollisessa suhteessa E. jakaantuu Ali-E:iin,
johon kuuluu 6 mudirijjea (maakuntaa) ja
Yli-E:iin, jossa 011 8 maakuntaa. Kaupungit Kairo,
Aleksandria, Damiette, Port Said ja Suez ovat
kuvernöörien hoitamia muhâfizâteja. Kutakin
maakuntaa hoitaa mudîr niminen virkamies
(maaherra) neuvoston (diwânin) avulla.
Maakunnat ovat jaetut markaz nimisiin alueisiin,
joita hoitaa mamûr. Markaz vihdoin käsittää
useamman nâhijen l. kunnan, jonka etunenässä
011 ’omde ja seikh elbeled (kunnan esimies).
Mudirit kantavat verot ja toimivat tuomareina
paitsi asioissa, jotka kuuluvat kâdi’ n
hoidettavalle uskonnolliselle tuomioistuimelle.
Siviilioikeudellisia riita-asioita, joissa asianosaisena
on eurooppalainen, ratkaisee kansainvälinen
tuomioistuin. Konsulit käsittelevät
kansalaistensa tekemiä rikoksia. — V. 1908
kulunkiarvion mukaan valtion tulot tekivät 385 milj.,
menot 377 milj. ja velat (1906) 2,431 milj. mk.
Tärkeimmät valtiontulot ovat maa-, tulo- ja
tori-verot, sekä tulot rautateistä, tullista ja
tupakkamonopolista y. m. Sotavoima on
rauhan-aikana (1907) 19,213 miestä; ylipäällikkönä
(sirdar) on engl. kenraali. Jokainen 19 v. täyttänyt
nuorukainen 011 asevelvollinen, mutta rahalla
vapautuminen käy päinsä. Englantilainen
linna-väki käsittää 5,800 miestä. Sotalaivasto on
mitätön. Lippu: valkoinen puolikuu ja
seitsensäteinen tähti punaisella pohjalla.
Kansansivistys on vielä alhaisella
kannalla. Vakituisen väestön 7 v. täyttäneistä oli
1897 luku- ja kirjoitustaidottomia 5,8 %. 1901
oli maassa 10,027 koulua, 228,448 oppilasta ja
16,763 opettajaa. Alkeiskouluja (kuttâb), joissa
opetetaan sisälukua ja kirjoitusta sekä vähän
laskentoa ja muhamettilaisille Koraanin
kappaleita ulkoa, oli 9,878, niissä 197,941 oppilasta ja
15,408 opettajaa. Valtion tai muhamettilaisen
kirkon ylläpitämässä 138 koulussa oli 12,100
oppilasta ja 841 opettajaa; 187 lähetyskoulussa oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
