Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
293 Egypti
534
jumalia olivat Atum
Heliopolis-Onissa, Ammon Thebassa, Klinum
Assuanin kosken tienoilla, Sobek
Fayümissa, Hathor Denderassa
y. m. Olivatko nuo monet
paikallis-jumalat kansan mielestä vain
yhden ja saman jumalan, esim.
auringonjumalan ilmestymismuotoja, ei
ole ratkaistavissa. Mutta oppineilta
jumalien yhteys ei E:ssäkään ollut
salattu. Huomattava ilmiö on, että
jos joku paikkakunta saavutti
vallan toisten paikkakuntien yli, sen
jumala samalla kohosi laajemman
alueen, jopa valtionkin ylimmäksi
jumalaksi. Siinä esiintyy
jonkinmoinen pyrkimys monoteismiin
päin, johon egyptiläiset eivät
kumminkaan voineet kohota. Aikaisin
mietittiin jumalien keskinäistä
suhdetta ja koetettiin ryhmitellä
heitä kosmogonisten, genealogisten
tahi maantieteellisten näkökohtien
mukaan. Atum 1. Nun, Su Tefnet
puolisoineen, maan jumala Keb
ja taivaan jumalatar Nut. Osiris
ja hänen puolisonsa Isis sekä Set ja Neftvs
esiintyvät jo pvramiditeksteissä Heliopoliksen
papiston yhteensovittamana yhteytenä. Näistä
Atum oli alkuvesi, mutta myös aurinko, sillä
molemmat kuuluivat itämaitten kosmogonisen
järjestelmän mukaan manalaan, josta maailmat
syntyvät. Häntä pidettiin samana kuin
auringonjumalan Re 1. Horus. Auringonjumalan
Onista johtuva ylivalta ilmenee yleisessä
taipumuksessa identifioida paikallisjumalat hänen
kanssansa. Niinpä Theban suojelusjumala
Ammon, kun Theba tuli valtakunnan pääkaupungiksi,
nimellä Ammon-Re korotettiin ylimmäksi
jumalaksi, joka oli niin mahtava, että eräs kuningas
15:nnellä vuosisadalla turhaan koetti saada
puhdasta auringonjumalan palvelusta Ammonin
kultin sijaan (ks. A meno f is). Erittäin
tärkeä sija oli jo aikaisin Osiris jumalalla (ks. t.),
joka vaimonsa Isiksen ja poikansa Horuksen
kanssa muodosti erityisen triadin. Osiriksen
astraalisymboliseen elämäntarinaan liittyivät
egyptiläisten omituiset kuolemattomuuden ja
ylösnousemisen toiveet, joista taasen
ruumiin-palsamoimistapa johtui. Heidän astraalioppinsa
Osiris ja Isis jumalista tunki mysterioineen
länsimaillekin ja eli vielä 4:nnellä vuosis. j. Kr.
vrt. Ammon, Anubis, Apis, B a s t, H a
r-pokrates, Hathor. Horus, Isis, Ka,
Keb, iV e f t y s, Osiris, P t a h, E e, S e r
a-p i s, S e k h m e t, Set, Sobek, T h o u t.
Historia. E:n vanha ajanlasku on vielä
epävarma, vaikka lähteitä on verrattain paljo:
Raamattu, klassillisten kirjailijain tiedonannot,
Babylonian ja Assyrian nuolenpääkirjoitukset ja,
sen jälkeen kuin Champollion (ks. t.) keksi
hieroglyfikirjoituksen avaimen, E:n omat
muistomerkit kirjoituksineen. Mitä Raamattuun tulee, ei
siitä ole paljo hyötyä, koska sen oma ajanlasku
on häilyvä. Nuolenpääkirjoituksissa tavattavat
synkronismit valaisevat paitsi el
Amarna-aika-kautta (ks. t.) pääasiallisesti aikaa v. 750
jälkeen. Klassillisista kirjailijoista useat, etupäässä
Herodotos, Eratosthenes, Diodorus ja Strabon kä-
CHLL– Av. JLll Sfinksi ja pyramidit.
sittelevät E.n ajanlaskua, mutta ainoastaan
tilapäisesti. Täydellisen esityksen E:n ajanlaskusta
ja historiasta Manetho (ks. t.) antoi
egyptiläisten alkulähteiden mukaan kreikaksi kirjoitetussa
teoksessa. Mutta siitä ei ole säilynyt kuin
muutamat Josefuksen, Africanuksen, Eusebiukseu ja
Syncelluksen tekemien otteiden katkelmat, jotka
usein ovat ristiriidassa keskenään ja
egyptiläisten alkulähteiden kanssa. Viimemainittujen
joukossa huomataan 3 kuningasluetteloa
(Karua-kista, Abydoksesta ja Sakkarasta), Palermon
kivi, Torinon papyrus, faaraoiden hallitusaikojen
minimidata ja astronomiset tiedonannot.
E:n historiantakaista aikaa, jolloin E:ä
perintätiedon mukaan hallitsi jumalat ja
puolijumalat, viime vuosina De Morganin, Petrien,
Quibellin, Amélineau’n. Budgen, Masperon y. m.
johdolla tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat
valaisseet odottamattomalla tavalla. On löydetty
joukko esineitä sekä paleoliittiselta että
neoliitti-selta aikakaudelta (n. 6000-2500 e. Kr.)
Akhmi-mista, Nagadasta, Ballasista, Abydoksesta y. m.
Mihin ihmisrotuun E:n paleoliittiset asukkaat
kuuluivat, ei kumminkaan vielä tiedetä.
Neoliitti-sen aikakauden hautaamistavan mukaan ruumis
asetettiin n. s. embryonaaliasentoon vasemmalle
kyljelle mattoihin käärittynä saviastiaan tai
tiilikivistä tehtyyn hautaan.
Pronssiaikakau-della huomataan toinen hautaamistapa, jonka
mukaan ruumis palsamoituna makaa seljällään.
Tämän johdosta oletetaan E:ssä asuneen kaksi
eri kansakuntaa, jotka molemmat näkyvät
tulleen maahan Aasiasta. Siihen suuntaan se
seikkakin viittaa, että E:n vanhin kulttuuri näkyy
olevan samaa juurta kuin esibabylonialainen
kulttuuri.
E:n historia faaraoiden hallitessa v:een 525
e. Kr. voidaan jakaa ajanjaksoihin seuraavaan
tapaan:
Vanhin historiallinen aikakausi: l-2:nen
dynastia, n. 3315-2895 e. Kr.
Vanha valtakunta: 3-5:s dynastia, n. 2895-2540
e. Kr.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
