- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
775-776

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erek ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

775

Ericksson

—Ericsson

776

Välimeren-maista. Länsi-Euroopan nummilla
Portugalista Norjaan kasvaa E. tetralix valta- ja
muotokasvina. Tavallisesta
kanervasta sen helpoimmin erottaa
kukistaan, joiden punaiset teriöt
ovat kellomaisia, laide matalasti
4-pykeinen; äskenmainitulla ne
ovat syvästi 4-liuskaisia. Kukkii
heinä-elokuussa ja leviää silloin
yli laajojen alojen
ruusunpunaisena peitteenä., (J. A. W.)

Ericksson, Jaakko
(1689-1737), kornetti ja Eerik
(1695-1761), kersantti, erään
uskonnollisen liikkeen alkuunpanijoita. Isä
oli Kälviän kirkkoherra Ericus
Essevius. Veljekset E. viljelivät
mielellään sellaisten kuin Gottfr.
Arnoldin, J. Pordagen, Th.
Brom-leyn y. m. teoksia, ja E:ien
liikkeellä onkin kosketuskohtia ajan
muitten samansuuntaisten
liikkeitten kanssa, joskin E:ien liike
säilytti sen ominaisen luonteen, minkä sille
perustajien lahjakkaisuus, tahdonvoima ja
siveellinen puhtaus antoivat. V. 1725 tehtiin heitä
vastaan Kälviän piispankäräjillä valitus, ja kun
varoituksista ei ollut apua, kääntyi tuomiokapituli
1726 Turun hovioikeuden puoleen kelioittaen tätä
nostamaan oikeudellisen syytteen veljeksiä
vastaan. Kaikenlaisilla vastaväitteillä syytettyjen
kuitenkin onnistui viivyttää asiansa käsittelyä,
kunnes kuningas 1733 säätyjen pyynnöstä
ke-hoitti hovioikeutta ratkaisemaan asian. Tällöin
E:t antoivat hovioikeudelle
,,uskontunnustuksensa": kirkko oli luopunut apostolisesta opista
ja käytännöstä, ja kun kirkon papisto oli
hengellisesti kuollut, ei sen jakama kaste eikä
ehtoollinen merkinnyt mitään; saarnaoikeus on
jokaisella, jolla on sisäinen kutsumus; kaikki
akatemiat ja koulut ovat poistettavat;
sunnuntai-päivänvietto sotii kristillistä vapautta vastaan.
Kaikkea ulkonaista kirkollista menoa vastaan
vallitsi syytetyissä vastenmielisyys. Ile odottivat
tuhatvuotista valtakuntaa ja vaativat
uskonnonvapautta. Jumalasta, sovituksesta,
vanhurskauttamisesta y. m. he olivat käyttäneet sanoja, jotka
kyllä olivat „pimeitä", mutta eivät aivan
loukkaavia, jonkatähden hovioikeuden päätöksessä
"*/c 1733 ei varsinaisesti siinä suhteessa luettu
heille mitään viaksi. Mutta kun he olivat
rikkoneet lakia ja asetuksia vastaan ja kehoittaneet
muita samoin tekemään, tuomittiin heidät
maanpakoon. Heinäk. 1734 he lähtivät, yhtyivät
Kööpenhaminassa useihin hengenheimolaisiinsa,
harhailivat vastuksia kärsien paikasta toiseen,
kunnes päätyivät Amsterdamiin; sieltäkin heidän
täytyi lähteä, ja 1745 Eerik (Jaakko oli jo
kuollut) johti joukon jäännökset Ruotsiin, jossa
kauppias Almqvist lahjoitti heille Skevikin talon
Värmdössä; sen mukaan lahkoa Ruotsissa
kutsuttiin ,,skevikiläiseksi". Kirjeenvaihtonsa kautta
Eerik E:lla oli edelleenkin melkoinen vaikutus
suomalaisissakin piireissä, mutta hänen
kuoltuansa lahko menetti merkityksensä. K. ö.

Ericson [é-]. 1. N i 1 s E. (1802-70), ruots.
insinööri, vapaaherra, aloitti uransa nivellöörinä
Götan kanavatöissä ja tuli 1823 aliluutnantiksi
ruots. armeian insinöörikuntaan. V. 1830 E.

John Ericson.

siirrettiin laivaston insinöörikuntaan kapteenina,
yleten 1832 majuriksi ja 1850 everstiksi. E.
saavutti pian maineen etevänä insinöörinä, kun
hän Läntisen tie- ja vesirakennuksen
päällikkönä rakensi useita pienempiä kanavia sekä
1837-44 toimitti Trollhättan kanavan vaikean
muutostyön. E. oli vielä osallisena Saimaan
kanavan rakennustyössä (1845-56) ja sai aikaan
monta tärkeää parannusta kanavan
alkuperäiseen suunnitelmaan. V. 1854 E. kutsuttiin
rautatierakennusten päälliköksi ja hänen
suunnitelmiensa mukaan rakennettiin Ruotsin ensimäiset
rautatiet. Kun hän 1862 jätti tämän toimensa,
myönsivät valtiopäivät hänelle 15,000 kruunun
vuotuisen eläkkeen.

2. John E. (1803-89), edellisen veli,
mekaanikko ja keksijä. Aloitti kuten veljensäkin
nivellöörinä Götan
kanavarakennuksessa,
mutta astui sitten
ruots. armeiaan.
Hänen taipumuksensa
vetivät kuitenkin
mekaaniselle alalle ja
1826 hän sai
virkavapauden voidaksensa
Englannissa parantaa
keksimänsä
lämmin-ilmamoottorin. Kokeet
eivät johtaneet
tyydyttäviin tuloksiin;
mutta sen sijaan E.,

joka jäikin Englantiin saaden sittemmin eron
sotaväestä, suunnitteli uusia keksintöjä. Hän
rakensi uusmallisen höyrykattilan, höyryruiskun
ja pintalauhduttajan. Kun hänen keksimänsä
potkuri (propelli) ei saavuttanut tunnustusta
Englannissa muutti hän Ameriikkaan ja asui
koko loppuikänsä New Yorkissa. Täällä hän
onnistui saamaan potkurinsa sovitetuksi
suureen ameriikkalaiseen alukseen ja koe
onnistui loistavasti. Potkuri sittemmin sai aikaan
kokonaisen mullistuksen alusten — etenkin
sota-alusten — rakenteessa ja tunki
siihenastiset siipirattaat melkein kokonaan syrjään.
— Suurimman maineensa E. saavutti monitori
nimellä tunnettujen sota-alusten rakentajana.
Jo aikaisemmin E. oli tehnyt ehdotuksia
uus-mallisten panssaroittujen ja kierrettävällä
tornilla varustettujen sotalaivojen rakentamiseksi,
mutta vasta 1861, sisäisen sodan aikana, hänen
ehdotuksensa pantiin käytäntöön. Maaliskuussa
1862 tapahtui Hamptonin edustalla kuuluisa
taistelu etelävaltioiden panssaroidun Merrimac laivan
ja äsken valmistuneen, edellisenä yönä paikalle
saapuneen E:n rakentaman „Monitorin" välillä,
jolloin viimeksimainittu sai voiton. — E.
rakensi myöhemmin torpedolaivoja, jotka samoin
kuin panssaritornilaivat, ovat saavuttaneet niin
suuren merkityksen merisodassa. — E:n monista
keksinnöistä mainittakoon vielä ,,aurinkokone"
s. o. lämminilmamoottori, jonka tuli saada
liikevoimansa suurilla peileillä koottujen
auringon-säteitten lämmöstä. Nerokkaista laitteistaan
huolimatta tämä keksintö ei kuitenkaan ole
saavuttanut enempää käytännöllistä merkitystä.
Sekä Ruotsissa että Ameriikassa on pystytetty
patsaita hänen kunniakseen. E. 8-a.

Ericsson [e-], Lars Magnus (s. 1846),

Eiica tetralix.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:48:15 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0414.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free