- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
777-778

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ericus Erici ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

777

Ericus Erici—Erikhthonios

778

ruots. telefoniteknikko. Työskenneltyään
muutamissa Ruotsin konetehtaissa sekä 3 vuotta
Saksan ja Sveitsin tunnetuimmissa tehtaissa E. 1876
perusti Tukholmaan hienomekaanisen tehtaan,
jossa seur. v. alettiin valmistaa telefonikojeita.
Erinomaisella työnjaolla sekä
tarkoituksenmukaisia koneita käyttäen liike on vuosi
vuodelta kasvanut, joten se nyt on suurimpia
alallaan koko maailmassa. V. 1896 E. luovutti kaikki
tehtaansa ja keksintönsä osakeyhtiölle L. M.
Ericsson & Co:lle, joka m. m. on rakentanut
täydellisiä telefonikeskuksia kaikkiin
maailman-osiin ; mainittakoon Moskovan, Varsovan,
Meksikon, Buenos Avresin, Sanghain telefonikeskustat.
V. 1909 Tukholman Korkeakoulu julisti E:n
kunniatohtoriksi. E. S-a.

Ericus Erici ks. S o r o 1 a i n e n, Eerik
Eerikinpoika.

Ericus Olai (k. 1486), ruots.
historiankirjoittaja, opiskeli ulkomailla, saaden maisterin-arvon,
tuli sitten ennen v. 1459 kaniikiksi ja
prebendaa-tiksi sekä 1479 dekaaniksi Upsalan
tuomiokapituliin. Oli 1477 perustetun Upsalan yliopiston
ensimäisiä professoreja. E. O. kirjoitti Kaarle
Knuutinpojan toimesta riimikronikkain,
asiakirjain y. m. lähteiden perustuksella latinan
kielellä (v:een 1464 ulottuvan) Ruotsin historian
esityksen, nimellä ,,Chronica Regni Gothorum",
joka on hankkinut hänelle nimen »Ruotsin
historian isä" ja on aikaansa nähden etevä teos. Se
on painettuna »Scriptores rerum Svecicarum
medii ævi" teoksen II osaan. K. G.

Eridanos [-i’-], joki, johon kreik. tarujen
mukaan Zeus syöksi aurinkoa kohti lentävän
Phae-thonin (ks. t.).

Eridanus, tähdistö eteläisellä taivaalla
Orionin ja Valaskalan välillä. Tähdistöön kuuluu 1
tähti ensimäistä suuruutta (d’Acharnar),
lukuisia kaksoistähtiä ja planetaarinen tähtisumu.

R. J-a.

Erie [lori], kaupunki Yhdysvalloissa,
Pennsylvanian valtiossa, E.-järven etelärannalla; 52,733
as. (1900). Hyvä satama, vilkas laivaliike,
samoin teollisuus ja kalastus. — Kaupunki
perustettiin 1795, ranskalaisen 1749 perustetun
linnoituksen läheisyyteen. E. E. K.

Erie-järvi [iari-], eteläisin ja lähinnä pienin
Ameriikan isoista järvistä, 175 m yi. merenp.
Pinta-ala n. 26,000 km2, pituus n. 400, leveys n.
90 km. E.-järvi on muita neljää paljoa
matalampi, tav. syvyys vain 20 m, syvin kohta 99 m.
Satamapaikkoja on vähän ja pitkään kestävä
jääpeitlo supistaa purjehduskautta; liikenne on
siitä huolimatta vilkas. Useita pienempiä jokia
laskee E.-järveen, jonka kautta myöskin
Huron-järvestä tuleva vesi purkautuu Niagara-joen ja
siinä olevien kuuluisain putousten kautta 100 m
alempana olevaan Ontario-järveen. Niagara-,
Erie-, Miami- ja Ohiokanavat liittävät sen
ympäröiviin vesistöihin. E. E. K.

Erie-kanava [iari-], Ameriikassa,
Yhdysval-tai n kenties tärkein kanava, liittää E.-järven
TTudson-jokeen ja siten suorastaan valtamereen.
Pituus on 627 km, syvyys 2,i m. Sen
rakennus-ja korjauskulut nousevat 281,» milj. mk; ny-

ään suunnitellaan suuria parannuksia. —
Kovain talvipakkasten tähden on kanava
kulkukelpoinen ainoastaan keskim. 221 päivää
vuodessa. E.-kanavan avaaminen (1825) vaikutti

arvaamattomassa määrässä järvien ympärillä
olevien seutujen kehitykseen, kirvoittaen niiden
suuret luonnonrikkaudet, ja suuri osa
Hudson-joen suussa olevan New Yorkin suunnattomasta
kaupasta käyttää sitä hyväksensä. E. E. K.

Erigena ]-i’-] (1. Eriugena 1. J e r
u-gena), Johannes Scotus (n. [-810[833?]-n.-] {+810[833?]-
n.+} 880), ensimäinen huomattava »skolastinen"
filosofi, synt. luultav. Irlannissa, kutsuttiin
Kaarle Kaljupään aikana (840-luvulla)
uskonopin ja filosofian opettajaksi Pariisin
hovikou-luun (»schola palatina"), mutta lienee ollut
pakotettu luopumaan siitä toimesta vapaan
raa-matuntulkitsemisensa ja muitten mielipiteittensä
takia; sangen epävarmat tiedonannot kertovat
hänen sittemmin vaikuttaneen Oxfordissa (v:n
882 jälkeen), vetäytyneen Malmesburyn
luostariin ja saaneen siellä surmansa uskonkiihkoisten
munkkien kädestä. — Nojautuen n. s:uihin
Dionysios Areopagitan (ks. t.) kirjoituksiin, jotka
E. oli kääntänyt kreikasta latinaksi, hän kehitti
teoksessaan »De divisione naturæ"
uusplatom-laista filosofiaa muistuttavan ,,emanatsioni-opin".
Alkuyhteydestä eli Jumalasta, jota E. nimittää
»luonnoksi, joka luo eikä ole luotu" (natura,
quae creat ei non creatur), syntyvät ensiksi
ikuiset aatteet, kaiken olevaisen perikuvat, jotka
yhdessä muodostavat jumalallisen järjen (»logos").
Nämä aatteet ovat »luonto, joka on luotu ja itse
luo" (natura, quae creatur et creat), sillä niistä
syntyy, alempana Jumalan ilmestymisen asteena,
aistillinen maailma, kaikki yksityisolennot
(»luonto, joka on luotu eikä luo", natura quae
creatur et non creat). Kaikki olevainen
palautuu lopulta taas Jumalaan. — E. kirjoitti sitä
paitsi »De divina prædestinatione" y. m. teoksia.
[Noack, „J. Sc. E., sein
Leben u. seine Schriften"
(1876) ; Brilliantov, „J. Sc.
E." (1898. venäjäksi) ;
Gardner, »Studies in Jolin
the Scot (Erigena)" (1900).]
A. Gr.

Erigeron, kallioinen,
kasvisuku
mykerökukkais-ten heimossa, n. 150 lajia
kapealehtisiä yrttejä,
useimmat Ameriikasta. Meillä
on E. acer, karvas
kallioinen, yleinen yli koko
maan kallioilla, soramäillä
y. m. kuivilla paikoilla.
Lastauspaikoilla, kaupunkien
puutarhoissa j. n. e. kasvaa
kanadalainen E.
canaden-sis, josta Länsi-Euroopassa
on tullut haitallinen
rikkaruoho. (J. A. W.)

Erignathus ks. P a r t a h y 1 j e.

Eri-itiöiset 1. heteros poriset
sanikkaiset, joilla esiintyy kahdenlaisia itiöitä,
iso-itiöitä (makrosporeja) ja
pikku-itiöitä (mikrosporeja). Itäessään edelliset
muodostavat ainoastaan naaras-, jälkimäiset vain
koiras-alkeisvarsikoita, esim. mähkä
(Selagi-nella) jalahnaruoho (Isoëtes). (J. A. W.)

Erik ks. Eerik.

Erikhthonios [-tlio’-], ateenalainen
taru-henkilö, alkuaan kaiketi sama kuin Erekhtheus

E. acer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0415.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free