Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esikasvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
821
Esikasvi-
Esikoinen
822
ottopojaksi ottamisen tai pakollisen naimisen
(esim. leviraatti-avion) kautta.
Muinaisroo-m a 1 a i s t e n keskuudessa oli esi-isien
palveluksella hyvin suuri merkitys. Esi-isien nimitys oli
dii manes, kanta-isän, jota pidettiin suvun
suo-jelushenkenä, lar familiaris. Määräaikoina
kuukausittain ja vuosittain vietettiin esivanhempain
juhlaa; jälkimäisen juhlan nimi oli parenialia.
Niinä helmikuun päivinä, joina sitä vietettiin,
tuotiin haudoille ruokia ja kukkasia, ja niiden
lisäksi joku verta jyviä ja suolaa; seuraavana
päivänä perheen jäsenet yhtyivät syömään
yhteistä ateriaa (caristia). Jos esivanhempain
palvelus laiminlyötiin, luultiin heidän henkiensä
kummituksina liikkuvan entisessä kodissaan.
Niiden karkoittamiseksi vietettiin erityistä
le-muria nimistä juhlaa.
Kiinalaisten uskonnossa on esi-isien
palauksella aina ollut mitä tärkein sija.
Jokaisessa talossa on esi-isien huone, jossa heidän
palveluksensa suoritetaan. Tärkeämpiin
perhe-tapauksiin heitä kehoitetaan ottamaan osaa, ja
uskotaan myös, että he ovat saapuvilla. Tämä
palvelus on isännän ja emännän yhteisesti
suoritettava, joten avioliitto on siihen tarpeellinen
ja naiminen kuuluu uskonnollisiin
velvollisuuksiin. Esivanhemmille uhratuilla uhreilla on
Kiinassa kiitosuhrin leima. [Herbert Spencer,
„Prin-ciples of Sociology" (1876 seur.), Julius Lippert,
„Der Seelenkult" (1881).] E. K-a.
Esikasvi ks. E t u k a s v i.
Esikaupunki on kaupungin aseman
ulkopuolella, joko kaupunkiin yhdistetyllä
järjestämättömällä alueella tai senkin ulkopuolella
sijaitseva, taajaväkisesti asuttu alue. Varsinaisen
esikaupungin ja tavallisen maaseudun välimuotoa
ovat kaupunkien läheisyyteen perustetut h
u-v i 1 a-a sutukset (ks. t.). — Luonnollisena
seurauksena kaupunkien asukasluvun
kasvamisesta ja vuokrain kohoamisesta syntyy pyrkimys
hakea halvempia asuntoja kaupunginaseman
ulkopuolella. Siellä tarjoutuu tilaisuus saada
talon-asemia vuokralle, jota mahdollisuutta Suomessa
tavallisesti ei ole kaupungissa. Rakentamista eivät
siellä sido kaupungin ankarat
rakennusjärjestykset. Rakennusaineina saatetaan käyttää
huo-keahintaisempaa tavaraa kuin itse kaupungissa.
Moni kaupungissa jo purettu rakennus nousee
uudestaan kaupungin ulkopuolella. Näin syntyy
kaupungin ympärille vähitellen yhä laajentuva
taaja asutus. Tällaisia esikaupunkeja on
muodostunut kaikkien suurempien ja useain
pientenkin kaupunkiemme läheisyyteen. Niiden
väkilukua ja asunto-oloja koskevia tilastollisia
tietoja on saatavissa sekä eri kaupunkien
toimittamista asuntotutkimuksista (Helsingissä ja
Vaasassa 1900, Viipurissa 1901, Turussa 1905,
Pietarsaaressa 1906, Kuopiossa 1907, Hämeenlinnassa
1908 ja Tampereella 1909) että suuremmissa
kaupungeissa toimitettujen yleisten
väenlasku-jen tuloksista (1890, 1900, uusi väenlasku 1910;
Suomen vir. tilasto VI: 24 ja 39). Nämä
tilastolliset selvittelyt osoittavat, että huolimatta
siitä, että vuokramaksut esikaupungeissa yleensä
ovat melkoista huokeammat kuin itse
kaupungeissa, työväen asumusolot ahtauden,
siisteyden puutteen y. m. s. puolesta ovat
esikaupungeissa vielä kurjemmalla kannalla, kuin mitä
n.-* tosiasiallisesti kaupungeissamme ovat. Esi-
kaupungeissa vallitsevina tai niiden olojen
nykyään aiheuttamina epäkohtina mainittakoon
vielä: tarpeellisten kaatopaikkojen,
viemärilaitosten ja muiden siivouden ylläpitämistä
tarkoittavien laitteiden puute sekä muuten riittämätön
terveydenhoito; tulipalojen leviämisen vaara
tiheässä, järjestämättömässä rakennusryhmässä;
kunnollisten teiden puute; huono valaistus;
maalaiskunnalle rasittava köyhäinhoito ja sen
alueella asuvan työläisköyhälistön osattomuus
kaupungin järjestämiin hätäaputöihin; yleisen
turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisessä
esiintyvät vaikeudet; oikeudenhoidon
riippuvaisuus maaseudun harvoista käräjätilaisuuksista;
kunnallisverotuksessa ilmenevät hankaluudet ja
kohtuuttomuudet; luonnottomuudet kirkollisella
ja kansakoululaitoksen alalla. Näiden
epäkohtien korjaamiseen voidaan käydä kahta eri
tietä, joko yhdistämällä esikaupungit itse
kaupunkiin kirkollisessa, hallinnollisessa ja
oikeudellisessa suhteessa, niinkuin on tehty sekä
Helsingissä että Tampereella, tai järjestämällä
esikaupunkien olot itsenäisellä tavalla.
Kysymys esikaupunkiemme olojen järjestämisestä
erinäisten lainsäännösten kautta oli ensi kerran
esillä 1894 vuoden valtiopäivillä. Sekä
pappis-ettil porvarissäädyssä tehtiin anomusehdotuksia.
jotka tarkoittivat niiden epäkohtain poistamista,
joita oli syntynyt esikaupungeissa ja niihin
verrattavissa taajaan asutuissa yhdyskunnissa
maaseudulla. Säätyjen tämän johdosta tekemästä
anomuksesta asetti hallitus komitean asiaa
valmistamaan. Sen jälkeen kun tämän komitean
tekemä ehdotus oli ollut senaatissa käsiteltävänä,
annettiin 1897 vuoden valtiopäiville esitys
puheenalaisten yhdyskuntain olojen järjestämisestä.
Säätyjen 1897 tekemän päätöksen mukaisesti
on 15 p. kesäk. 1898 annettu asetus
taajaväkis-ten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä
tapauksissa. Sittemmin on 1908 v:n toisilla
valtiopäivillä eduskunnalle jätetty esikaupunkiolojen
järjestämistä tarkoittava anomusehdotus, mikä
silloin jäi lopullisesti käsittelemättä mutta
uusittiin 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä, jolloin
eduskunta päätti anoa hallitukselta komitean
asettamista esikaupunkiolojen järjestämistä varten
(anomusmiet. 14). — Maamme esikaupungeista
ovat toistaiseksi ainoastaan harvat järjestetyt
1898 v:n asetuksen mukaisesti. Näin on
tapahtunut erinäisten Turun (1905), Helsingin (1906 ja
1908), Vaasan (1907), Porin (1908) ja
Lappeenrannan (1909) esikaupunkien suhteen. E. Bk.
Esikoinen, vanhin poika, oli israelilaisilla
etuoikeutetussa asemassa m. m. saaden kaksi kertaa
suuremman perintöosan kuin muut veljet (5
Moos. 21n). Hän katsottiin olevan Jahven
omaisuutta (2 Moos. 222B) ja oli sentähden
uhrilahjalla lunastettava. Kananealaisilla näkyy
uhratun esikoiset itse; kaivaukset Palestiinassa ovat
saattaneet päivänvaloon runsaasti
saviruukkui-hin kätkettyjä pikkulasten ruumiita —
todennäköisesti esikoisuhreja. Ikivanhan
yleisseemi-läisen tavan mukaan oli Jumalalle uhrattava
myöskin karjan esikoiset (1 Moos. 4«) sekä
uutiset pellon ja puutarhan tuotteista, viljasta,
viinistä ja öljystä (2 Moos. 2229; 34OT). Ar. 77.
Esikoinen kirkon poika, Ranskan
kuninkaille annettu nimitys, jonka väitetään olevan
peräisin frankkilaisen Klodovigin ajoilta asti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
