Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esikasvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
823
Esikot—Esiparlamentti
824
Esikot (Primula), kauniskukkaisia yrttejä,
useimmat lajit Euroopan ja Aasian
vuoristoseuduista ; lehdet liuskattomia, ruusukkeessa
vanan tyvessä, kukinto sarja, teriö
suppilomainen, hedelmä kota, istukka irtonainen
keski-istukka. Suomessa 3 lajia, joista lehdoissa ja
Primula officinalis. Primula fariuosa.
rinneniityillä kasvava keltakukkainen
kevät-esikko (P. officinalis) on joks. yleinen varhain
alkukesällä kukkiva kasvi maamme eteläosissa.
Lounaisimmau Suomen ja Ahvenanmaan
kosteilla niityillä tavataan edellistä hennompi,
sini-punakukkainen P. farinosa, ja pohjoisessa tämän
näköinen P. sibirica. Puutarhoissa viljellään
paksu- ja möyheälehtistä. kelta-, ruskea- tai
kir-javakukkaista k u 11 a e s i k k o a
(aurikke-1 i a) (P. auricula), joka on kotoisin alpeilta,
sekä tämän ja ensinmainitun sekasikiötä.
(J. A. W.)
Esikunta, itsenäisen sotajoukon
päällikkyyteen kuuluvat henkilöt. Esim.: pataljoonan,
rykmentin, divisioonan, armeian esikunnat.
m. v. n.
Esilaulaja 1. edelläveisaaja, soolo-osan
laulaja israelilaisessa temppelilaulussa, samoin
vanhassa kristillisessä kirkkolaulussa. Nimitys
johtuu psalmien muinaisesta vuorottelevasta
veisuutavasta, jossa seurakunta joko kertaa
esilaulajan esittämän säkeen tahi liittää siihen
erityisen, usein uudistuvan kertosäkeen.
Jälkimäisessä tapauksessa oli esilaulajalla hyvä
tilaisuus käyttää laulutaitoansa yksinkertaisen
psalmisävelmän taiteelliseen muuntelemiseen ja
kehittämiseen. — Vuorolaulua tavataan myös
Kalevalan-aiheisten runojen esityksessä, jolloin
esilaulajan virittämään runosävelmään muut
laulajat yhtyvät sen toisen säkeen keskessä ja
sitten omin neuvoin kertaavat saman toisen
säkeen, hiukan muunnettuna. — Juutalaisten
synagogissa suorittaa nykyään esilaulaja yksin
suurimman osan jumalanpalvelusta; jonkun verran
tilaa on siinä myös vuoroveisuulla. 1. K.
Esilehdet (bracteolce), kasvit., yksityisistä
kukkaperistä lähtevät pienet, suomumaiset
ylälehdet (ks. t.). Yksisirkkaisilla on useimmin
yksi, kaksisirkkaisilla kaksi esilehteä.
Esiliina ks. P u k u.
Esilämmitys, maidon lämpötilan kohottami-
nen (tavallisesti noin 30-40°), ennenkuin se
lasketaan kuorimiskoneeseen (separaattoriin). U. B.
Esimerkki, yksityistapaus, joka esitetään
yleisen väitteen selventämiseksi tai todistamiseksi.
Esimiekyys ks. Esimies ja
Puheenjohtaja.
Esimies, henkilö, jolla virantoimituksessa tai
muussa toimessa on ylempi asema kuin toisella
(hänen alaisellaan) ja jolla on oikeus tälle
viimeksimainitulle antaa käskyjä sekä johtaa ja
tarkastaa hänen työtään. Sitäpaitsi käytetään
tätä sanaa usein merkitsemään samaa kuin p
u-heenjohtaja (ks. t.).
Esinahantulehdus esiintyy pääasiallisesti
hevosilla, koirilla, naudoilla ja sioilla.
Esinahkaan jääneen virtsasakan y. m. kiihoitus saa
siinä aikaan tulehduksen ja sidekudoksen
turpoamisen, joka supistaa esinahan ulkosuun, ja
lopulta voi kokonaan ehkäistä virtsan vuodon.
— Koirilla esiintyy tauti tässä muodossa
harvemmin. Sitä useammin on näillä eläimillä
esinahan sisäpinnalla huomattavissa pitkällinen,
helposti uusiutuva katarri n. s. esinahkatippari,
jonka syistä ei olla täysin selvillä. Kp.
Esinahka (lat. præpü’tium), ihon poimu, joka
peittää miespuolisen siitinelimen päätä. vrt.
Ympärileikkaus.
Esine on rajoitettu avaruuden osa.
Oikeudellisessa suhteessa on esineelle oleellista, että se
on oikeuksien objekti, vastakohtana oikeuksien
subjektille, henkilölle. Oikeustieteessä
mainituista esineiden jaoituksista mainittakoon jako
irtaimiin ja kiinteisiin, jaollisiin ja jaottomiin,
paljousesineihin (res fungibiles) ja niihin, jotka
eivät ole paljousesineitä, kulutusesineihin ja
niihin, jotka eivät ole kulutusesineitä, sekä
julkisiin ja yksityisiin esineihin. Paljousesineitä
ovat ne, joilla tavallisessa käytännössä on
merkitystä vain määrättynä paljoutena, kuten vilja,
jauhot, raha y. m. s. Kulutusesineitä ovat ne,
joiden käyttämiselle on olennaista niiden välitön
kuluminen. Julkisia esineitä ovat valtion omat
ja yleisiin tarkoituksiin määrätyt esineet, kuten
erinäiset valtion rakennukset, kadut, yleiset tiet,
kirkot, hautausmaat y. m. s. — ks. Omaisuus.
K. E-a.
Esineoikeus objektiivisessa merkityksessä on
se osa yksityisoikeutta, joka käsittelee oikeuksia
esineihin. Esineoikeus subjektiivisessa
merkityksessä on taas sillä, jolla on esine välittömässä
oikeudellisessa vallassa ja on se siis
subjektiivinen oikeus, jonka objekti on esine. Esineoikeus
subjektiivisessa merkityksessä on joko
omistusoikeus tai rajoitettu esineoikeus, ja on näiden
ero siinä, että viimemainitulle on oikeuden
rajoitus olennaista, kun taas omistusoikeudessa
oikeus on periaatteellisesti rajaton. Rajoitettuja
esineoikeuksia ovat esim. vuokraoikeus,
rasiteoikeus, kruununtilan asukasoikeus, eläkkeen
saajan käyttöoikeus y. m. s. Esineoikeuksista
on erotettava hallinta, joka käsittää vain
tosiasiallisen hallintasuhteen, olematta mikään oikeus
tai tarvitsematta perustua mihinkään oikeuteen,
vrt. Omistusoikeus. K. FI-a.
Esipappi, kirkkoherra.
Esiparlamentti (saks. Vorparlament), Mainin
Frankfurtissa 31 p. maalisk.-4 p. huhtik. 1848
pidetty kokous, jonka jäseninä oli n. 500 Saksan
eri valtioitten eduskuntain silloista tai entistä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
