Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Faksimile ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
979
Falck—Falk
980
aatelissäätyyn. F. oli aikoinaan kotimaisen
hallituksen mahtavin mies ja kenr.
kuvernööri Zakrevskyn erityisessä suosiossa. Moni
tärkeä tehtävä hänelle uskottiin, mutta hänen
toimintansa ei aina käynyt maalle edulliseen
suuntaan. F. kuului m. m. siihen komiteaan,
joka teki ehdotuksen 1826 vuoden asetukseen
Viipurin läänin lahjoitusmaiden seikoista, minkä
mukaan talonpojilta riistettiin heidän
maanomistusoikeutensa. Mitä erittäin F:n
valtiovarain-hoitoou tulee, niin se kokonaisuudessaan ei ollut
kehuttava; hänen toimestaan perustettiin kyllä
maanviljelys- ja teollisuus-rahasto, josta edullisia
lainoja annettiin, mutta tullilaitoksen tulot jäivät
vähäpätöisiksi epäedullisten tullitaksojen tähden
ja raha-oloissa yleensä vallitsi epäjärjestys, josta
vasta F:n seuraaja L. G. v. Haartman teki lopun.
F:n aikana otettiin Suomen ensimäiset
valtio-lainat. Kenr.-kuvernööri Mensikovin aikana F.
ei enää nauttinut samaa luottamusta; hän erosi
1833 senaatista ja 1843 laamanninvirastaan.
G. R.
Falck, Jeremias (n. 1610-77),
puolalais-saks. vaskenpiirtäjä. Työskenteli
syntymäkau-pungissaan Danzigissa, sittemmin Tukholmassa
(kuningatar Kristiinan hovivaskenpiirtäjänä,
1649-55), Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja
Hampurissa. Kuuluisimpia ovat F:n taitavasti
piirtämät, tunnettujen ransk., ruots., tansk. ja
puolalaisten henkilöiden muotokuvat. Valmisti
myös piirroksia suurten mestarien maalauksista.
[J. C. Block, „J. Falck" (1890).] E. R-r.
Falckenberg, Richard (s. 1851), saks.
filosofi, synt,. Magdeburgissa, on ollut v:sta 1880
Jenassa filosofian dosenttina ja ylimäär.
professorina, v:sta 1889 Erlangenissa professorina.
Kirjoittanut ,,Grundziige der Philosophie des
Nikolaus Cusanus" (1880), paljon käytetyn oppikirjan
,,Geschichte der neueren Philos." (6 pain. 1908).
oli 1885-1901 aikakauskirjan Zeitschrift für
Philos. und philosophische Kritik" toimittajana ja
toimittaa kokoelmaa ,,Frommanns Klassiker der
Philosophie", johon itse kirjoittaa esityksen
Lotzesta (I osa ilm. 1901). A. Gr.
Falco ks. J a 1 o h a u k a t.
Falcone
ö’-J, A n i e 11 o (1600-65), it. maalari
ja radeeraaja napolil. koulua, Riberan oppilas.
Mainittu ensim. huomattavaksi sotakuvien [-maalaajaksi Salvator Rosan malliin, joka oli hänen
oppilaansa. E. R-r.
Falconet f-në’], Etienne Maurice
(1716-91), ransk. kuvanveistäjä ja taidekirjailija,
Lemoinen oppilas. Suoritti monta
monumen-taaliveistosta. niiden joukossa kirkollisiakin
teoksia. Vv. 1766-78 F. työskenteli Pietarissa,
jossa valmisti pääteoksensa, Pietari Suuren
pronssisen, ison ratsukuvapatsaan. Valmisti
myös marmorista pieniä, siroja
nymfi-kuvapatsaita Boueher’n henkeen, joista erittäin
mainittakoon kuuluisa taideteollinen marmoripendyli
„Kolme sulotarta". E. R-r.
Faleme /-e’-/, Ranskan Länsi-Afrikassa
Sene-gal-joen vasemmanpuolinen lisäjoki. Alkaa n. 12°
pohj. lev., viitaa luoteista suuntaa Bambukin
kautta ja laskee pääjokeensa Bakelin
kauppapaikan yläpuolella; n. 200 km purjehduskelpoista.
(W. S-m.)
Falerii [-e’-], kaupunki Etruriassa lähellä
Tiberiä, Soracten pohjoispuolella, faliskien asut-
tama (nyk. Civita Castellana), soti Veji’n
puolella Roomaa vastaan (vrt. C am i 11 us),
hävitettiin v. 241 e. Kr. Sen jälkeen perustettiin
läheisyyteen tasangolle Falerii novi (nyk.
S. Maria di Falieri, raunioita), mistä asukkaat
n. 1000 j. Kr. muuttivat takaisin vanhan F:n
kohdalle. [W. Deecke, „Die Falisker" (1888).]
K. J. n.
Falernolainen viiui (lat. Falernum. vinum),
muinaisuudessa kuuluisa Campanian luoteisosasta
(Ager Falernus) saatu viinilaji, Italian
parhaimpia; vielä nykyään saadaan hyvää viiniä
(Fale r n o, monta lajia) samoilta seduilta.
K. J. n.
Falertsi (< mysaks. fahl = harmaa, ja Erz =
malmi), ryhmä malmikivennäisiä, jotka kaikki
ovat metallinkiiltoisia, kiteytyvät tetraedrisesti
ja sisältävät kuparia ja rikkiä sekä antimonia
tai arsenikkia. Antimonifalertsissa on sitäpaitsi
joko sinkkiä (tavallinen falertsi eli
tetraed-riitti), hopeaa ja rautaa (hopeafalertsi cli
freibergiitti, „dunkles Weissgiltigerz") tai
elohopeaa (elohopeafalertsi eli s p a n i o 1 i i 11 i).
Arsenikkilalertsin eräät muunnokset sisältävät
myös rautaa (tennantiitti). Falertsin
yleinen kaava on: 3M3QS3 + Cu E, Q S(; (M = Cu,
Ag; Q = Sb, As ; R = Zn, Fe, Hg, Cu2). — Kaikkia
falertsilajeja käytetään kuparimalmeina,
hopean-ja eloliopeanpitoisista otetaan myös nämä
metallit. Tavallinen falertsi on jokseenkin yleistä
malmijuouissa. Hopeafalertsia tavataan
etupäässä Freibergin luota, elohopeafalertsia taas
saadaan muutamin paikoin Unkarista (Gömör,
Szepes) ja Tyrolista (Schwatz). Tennantiittia
on m. m. Cornwallissa ja Norjan Skutterudissa.
P. E.
Falguière
giä’r/, Jean Alexandre [-Joseph (1831-1900), ransk. kuvanveistäjä ja
maalari, JoufTroy’n oppilas. On veistoksissaan aluksi
antiikin vaikutuksen alainen, myöhemmin
voi-makastemperamenttinen, uudenaikais-ranskalai-nen realisti Carpeaux’n suuntaan. Alastoman
naissulouden, joustavan sirojen, usein hieman
keimailevien muotojen esittäjänä aikansa
edustavimpia, kuten osoittavat esim. veistokset ,,Eeva"
(1880), ,,Diana" (1882), ,.Nainen ja riikinkukko"
(1890). F. on myös tehnyt
monumentaaliveistok-sia ja enimmäkseen onnistuneita, luontehikkaita
muotokuvapatsaita: Corneille (1872), Balzac
(paljast. 1902), Pasteur, Rodin y. m.
Maalarina F. noudatti lähinnä Hennerin suuntaa.
E. R-r.
Falieri [-<¥-] Maria, Vai de Marinon
kreivi (1278-1355), Venetsian dogi, hali. v:sta
1354. Teki seur. v. salaliiton kukistaakseen
ylimystön vallan ja päästäkseen porvariston avulla
itsevaltiaaksi. Liitto tuli ilmi ja F. mestattiin.
Tarinan mukaan häntä oli yllyttänyt myös
kostonhimo nuoren vaimonsa puolesta, jota eräs
ylimys oli loukannut päästen liian lievällä
rangaistuksella. F:n kohtalo on antanut aihetta
usealle runolliselle esitykselle (esim. Byronin
murhenäytelmälle „Marino F."). [Senger,
,,Histo-riscli-kritische Studien".] , G. R.
Falk, A dalbert (1827-1900), preuss.
valtiomies, tuli ensin tunnetuksi taitavana
lakimie-lienä, valittiin 1858 Preussin edustajakamariin.
oli 1867 Pohjois-Saksan liiton valtiopäivien ja
1873-82 Saksan valtiopäiväin jäsenenä; tuli 1868
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
