Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Falk ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
981
esittelijäksi Preussin oikeusministeriöön, 1871
Preussiu valtuutetuksi liittoneuvostoon ja 1872
kirkollis- ja opetusasiain ministeriksi.
Saadakseen valtion oikeudet kirkollisissakin asioissa
tunnustetuksi F. aloitti Bismarckin
myötävaikutuksella n. s. kulttuuritaistelun ajaen perille
m. m. n. s. toukokuunlait (1873) ja
siviiliavio-liittolain (1874) ; vapautti myöskin kansakoulun
papiston vaikutusvallasta ja saattoi kaikki
oppilaitokset valtion valvonnan alaisiksi; joutui
kirkollisen politiikkansa johdosta sekä
kiihkokato-listen että oikeauskoisten protestanttien
vihoihin. Kun taantumus v. 1878 pääsi yhä
suurempaan valtaan ja Bismarck näytti olevan
taipuvainen tekemään myönnytyksiä kirkollisille
puolueille, erosi F. 1879; tuli 1882 ylimaaoikeuden
presidentiksi Hammiin. [Fischer, ,,Adalbert
v. F."]
Falk, Erik (k. 1569), ruots. piispa, vanhaa
rälssisukua, saavutti maisterinarvon
Witten-bergissä ja tuli 1518 professoriksi Upsalan
yliopistoon. F. oli ollut Kustaa Vaasan opettajana
sekä sittemmin hänen hovisaarnaajanaan
nauttien aluksi Kustaan samoin kuin myöhemmin
koko ajan Eerik kuninkaan suosiota; 1547 hänet
nimitettiin Skaran ja 1558 Linköpingin
piispaksi ; oli jäsenenä siinä lälietyskunnassa, joka
1561 lähetettiin Moskovaan neuvottelemaan
Iivana Julman kanssa. F:n kirjallisista töistä
ei ole mitään säilynyt. Hänen poikansa Bengt F.
kääntyi katolinuskoon, liittyi Sigismundin
puolueeseen ja mestattiin Linköpingin verilöylyssä
1600. K. ö.
Falke, Jakob v o n (1825-97), saks.
sivistys-historioitsija ja esteetikko,^oli v:sta 1858
ruhtinas Liechtensteinin kirjaston ja taulukokoelman
hoitajana Wienissä, 1885-95 Itävallan taide- ja
teollisuusmuseon johtajana; julkaissut m. m.
,,Geschichte des moderneu Geschmacks" (1860),
„Costümgeschichte der Culturvölker" (1880),
,,Ästhetik des Kunstgewerbes" (1883). J. F.
Falkenberg, Dietrich von (k. 1631),
eversti Ruotsin armeiassa, Magdeburgin
päällikkö. F., saksalaista sukuperää, oli ensin
Hessenin palveluksessa ja lähetettiin 1615 Ruotsiin,
missä hän pääsi Kustaa Aadolfin suosioon. Hän
seurasi kuningasta 1630 Saksaan ja määrättiin
Magdeburgin päälliköksi, jona hän osoitti suurta
toimeliaisuutta ja puolusti kaupunkia
urhoollisesti Tillyä vastaan, vaikka häneltä puuttui
väkeä ja varoja. Vihdoin 20 p. toukok. (u. 1.) 1631
vihollinen tunkeutui kaupunkiin, jolloin F.
taistelussa sai surmansa. Nykyään luullaan, että
Magdeburgin palo toimeenpantiin F:n käskystä,
hän kun ei tahtonut, että tämä tärkeä kaupunki
hävittämättömänä joutuisi Tillyn valtaan. [K.
Wittich, ,,D. von F.’"] ’ G. R.
Falkenberg, ruots. aatelissuku. 1. Melkior
F. (1597-1651), maaherra, syntyisin Liivinmaalta,
otti Ruotsin palveluksessa osaa Puolan ja Saksan
sotaan sekä toimi sen ohessa virkamiehenä ja
diplomaattina. V. 1637, samaan aikaan, jolloin
Pietari Brahe tuli Suomen kenr. kuvernööriksi,
määrättiin F. „Pohjois- ja Etelä-Suomen" (Turun
läänin) ynnä Ahvenanmaan maaherraksi. Hän
otti tehokkaasti osaa eräisiin tämän ajan
parannustoimiin, mutta joutui sen ohessa käskevän
luonteensa tähden riitaisuuksiin väestön kanssa
ja valitti itse, että ,,paksunahkainen kansa" ei ot-|
982
I tanut häntä totellaakseen. V. 1642 hän sai eron
virastaan; tuli Tukholman alikäskynhaltijaksi 1646.
2. K a a r 1 e F. (1644-97), maaherra, edell:n
veljenpoika, palveli Suomen sotaväessä sekä
virkamiehenä, tullen 1681 Viipurin ja
Savonlinnan läänin maaherraksi. Jo ennen, 1677-79,
F. oli toimittanut tutkimuksen Suomen
ratsutiloista, uudella sotaväenotolla ja kruunun
saatavien kannolla vahvistanut rykmenttejä sekä
toimittanut niiden lähettämisen sotaan. V. 1680 F.
nimitettiin Suomen sotilaskonttorin johtajaksi ja
seur. v. hän sai aikaan, että vakinainen sotaväen
pito pantiin toimeen Viipurin ja Savonlinnan
läänissä. Maamme sotalaitoksen järjestämisessä
F. osoitti suurta intoa, mutta herätti sen ohessa
jyrkällä esiintymisellään paljon
tyytymättömyyttä. Niinpä 1680 v:n valtiopäivillä kaikki
Suomen ratsutilalliset tekivät häntä vastaan
valituksen, joka kuitenkin hyljättiin. Mutta
riitaisuutensa tähden F. joutui Kaarle XI:n
epäsuosioon ja sai eron toimestaan 1686.
3. Gabriel F. (1646-1714), kreivi,
presidentti, kuninkaall. neuvos, edell:n veli. Tuli 1693
kunink. neuvokseksi ja Turun hovioikeuden
presidentiksi, mistä liän 1703 siirrettiin Svean
hovioikeuden presidentiksi. V. 1704 hän tuli Turun
yliopiston kansleriksi. F. oli kelvollinen
virkamies sekä tieteiden ja erityisesti Turun
yliopiston suosija. G. R.
Falkki 1. f ai koni (ransk. faucon, < lat.
falco = haukka), kenttätykki 16:nnella vuosis.,
pituus oli n. 2 m, paino 300-600 kg, kuulat 2-4
kg:n painoisia. Falkonetti, samanlainen
tykki, jonka läpileikkaus oli vähän pienempi,
kuulat n. 1 kg-n painoisia. M. v. H.
Falkland-saaret [fökldnd-J, saariryhmä
Atlantin valtameressä, Magalhäes-salmesta itään,
käsittäen kaksi suurempaa. F a 1 k 1 a n d-s almen
toisistaan erottamaa saarta, Itä- ja Länsi-F:n,
sekä n. 200 pienempää, yhteensä 16,835 km®,
jossa 2,009 as. (1905). Saarten rannikot ovat
hyvin rikkiuurretut, tarjoten hyviä
satamapaikkoja, sisäosat kohoavat aina 700 m
korkeuteen. Geologiselta muodostukseltaan ne ovat
poimuutuneita liuskeita, kvartsiittia ja
hiekkakiveä, joita jääkauden moreenit monin paikoin
peittävät. Ilmasto kostea, läpi vuoden viileä.
Vuoden keskilämpö 6°, tammik. 9,8° ja heinäk.
2,5°; korkein lämpötila 18,s°. alin -—l,i.
Voimakkaat, enimmäkseen läntiset myrskyt estävät
kokonaan puukasvun; matalien paju- ja
koivu-pensaiden rinnalla rehottaa ainoastaan korkea
tussok-ruoho (Dactylis ccespitosa). Eläinkunta
on myös köyhä; ainoastaan vesilintuja ja
merileijonia on runsaasti. Väestö elää etupäässä
lampaanhoidolla, jonka tuotteita 1905 vietiin
saarilta 4,219.740 mk:n arvosta. Myös
harjoitetaan vähän kalastusta sekä viljellään jonkun
verran ohraa, kauraa, perunoita ja nauriita.
Pääpaikka 011 Port Stanley, Itä-F:lla, 916
as. (1905). — V. 1592 Davis löysi F.-saaret.
1700-luvun alkupuolella ranskalaiset merenkulkijat
usein kävivät saarilla kutsuen niitä nimellä lles
Malouincs (esp. Islas Malvinas). Ranskalaiset
asettuivat myös ensimäisinä tänne asumaan
(1763). V. 1765 saaret joutuivat ,,F.-saarien"
nimisinä Englannille. Vv. 1774-1820 ne
kuuluivat Espanjalle, senjälkeen Argentiinalle, kunnes
ne 1835 jälleen joutuivat Englannille. V. v. F.
Falk—Falkland-saaret
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
