Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Falloux ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
987
Falsterbo—Fan
988
heitä tänne siirtyneenkin, mitä myös saaren
useat slaav. paikannimet todistavat. V. v. F.
Falsterbo ks. S k a n ö r ja Falsterbo.
Falsum (lat. < fallere = pettää), väärennys,
petos.
Faltin [-V-], Friedrich Richard (s.
1835), professori, synt. 5 p. tammik. 1835
Dan-zigissa, opiskeli musiikkia kotikaupungissaan ja
sittemmin Dresdenissä sekä Leipzigin
konserva-torissa. Muutti nuorena Suomeen, Viipuriin,
jossa toimi laulun, pianon- ja viulunsoiton
opettajana vv. 1856-69. Viimemainittuna v. hän
siirtyi Helsinkiin, jossa tuli Nikolainkirkon
urkuriksi, orkesterin johtajaksi sekä yliopiston
musiikinopettajaksi (1871-96). Toimi myös
(1870-80) Suomalaisen oopperan kapellimestarina ja
perusti 1870 lauluyhdistyksen, joka puolentoista
vuosikymmenen aikana esitti joukon suuria
klassillisia sävelteoksia, sellaisia kuin J. S. Bachin
Mateus-Passionin, Brahmsin Saksalaisen
Reqvie-min, Haydnin Luomisen y. m. V. 1882 F. otettiin
Helsingin musiikkiopiston urkujensoiton
opettajaksi, jota paitsi hän on antanut paljon
yksityisopetusta urkujen- ja pianon- sekä viulunsoitossa,
musiikin teoriassa j. n. e. V. 1896 F. sai,
erotes-saan yliopistosta, professorin arvonimen. Paitsi
onnistuneena johtajana ja hartaana opettajana,
jollaisena hän on vaikuttanut erittäin
runsaslukuiseen oppilaspolveen, on F. säveltäjänä
ottanut tehokkaasti osaa maamme soitannollisen
elämän vaurastuttamiseen. Yliopistollisiin
tilaisuuksiin hän on säveltänyt arvokkaita
kantaatteja ja monilukuiset ovat hänen sävellyksensä
kuoroille, soolo-äänille, kansanlaulusovitelmausa
y. m., joista suuri osa on saavuttanut yleisen
suosion vilpittömällä, todellisella sisällyksellään
sekä taidokkaalla muodostelullaan. Vielä on
mainittava F.n ansiot suomalaisen koraalikirjan
kehittämisessä. E. K.
Falu f-ä-J 1. S t o r a K o p p a r b e r g e t,
Ruotsin vanhimpia ja tärkeimpiä kaivoksia, n. 1
km:n päässä Falunista (ks. t.), on „Stora
koppar-bergs bergslags aktiebolag"in hallussa.
Malmi-alue, n. 600 m pitkä ja 240 m leveä,
vuoriperäl-tääu etupäässä kvartsiittia, malmi pääasiallisesti
rikki- ja vaskikiisua. V. 1906 louhittiin F:ssa
n. 56,900 tonnia vuorta, josta määrästä Falunin
tehdaslaitoksissa saatiin m. m. 2,500 tonnia
rikkihappoa, 194 kg hopeaa ja 20 kg kultaa. —
Kaivos mainitaan ensikerran 1300-luvulla. V. v. F.
Faludi, Ferencz (1704-79), unk.
kirjallisuuden ,,epäkansallisen aikakauden" ainoa
huomattava runoilija, toimi aluksi koulunopettajana,
vihittiin 1734 papiksi, v:ina 1736-40 professorina
Wienin ja Grazin yliopistoissa, oleskeli v.sta
1741 viisi vuotta unkarilaisena rippi-isänä
Roomassa, jolloin perinpohjin tutustui unk.
kirjallisuuteen. 1748 hän tuli Tyrnaun akatemiollisen
kirjapainon johtajaksi; v:na 1751-73 hän oli
kirjastonhoitajana Pozsonyissa. F:n runot
ilmestyivät (Révain toimesta) vasta hänen kuolemansa
jälkeen (2:ssa osassa 1786-87) ; niihin liitettiin
myös hänen murhenäytelmänsä „Konstantinus
Porphyrogennetos". F:n kertomukset julkaistiin
erikseen (5 osaa, 1787). Hänen hilpeissä, iloista
elämänviisautta tulkitsevissa, muodollisestikin
somasointuisissa runoissaan on usein unk.
kansanrunouden terveellinen vaikutus
huomattavissa ; tämä ei kuitenkaan voinut varjella häntä
joskus (esim. paimenlauluissa) hairahtumasta
ranskalaisten esikuvien luonnottomuuksiin. F:n
moraalis-filosofisten kirjoitusten sekä hänen
ker-tomuksiensa pääasiallinen merkitys on siinä, että
ne sangen huomattavassa määrässä kehittivät
unkarilaista proosatyyliä. (Y. W.)
Falun [-U-], Kopparbergin läänin pääkaupunki
Ruotsissa (Taalainmaassa) Varpen- ja
Runn-järviä yhdistävän Falu-joen varrella, 10,897 as.
(1906). Rautateiden risteyskohta, harjoittaa
teollisuutta (kone- ja veturitehtaita) sekä
vuori-työtä Falun kaivoksessa (ks. t.). Oli jo
keskiajalla, tämän kaivostoimen takia, Taalainmaan
tärkeimpiä paikkoja. Kaupunginoikeudet se sai
vasta 1646. (V. v. F.)
Faluniitti, Falunin kaivoksissa tavattava
rapautunut kordieriittikivennäinen. 1’. E.
Fama [-ä-] (lat.), kulkupuhe, huhu, maine;
myös jumalattareksi olennoitu. F. crescit
eundo (vrt. Vergilius, Æneis IV 175). huhu
kasvaa kulkiessaan. K. J. 77.
Famagusta [-a’-], muinoin tärkeä kaupunki
Kypros-saaren itärannalla; saavutti
bysanttilaisella ja ristiretkien aikakaudella suurimman
kukoistuksensa, oli sitten (v:een 1571) Venetsian
hallussa ja kristittyjen tukipaikkoja turkkilaisia
vastaan.
Familistère [stä’r] (ransk.), teollisuuslaitos,
jonka rautatelitailija Godin-Lemaire, mallinaan
Fourier’n falansteri (ks. t.), v. 1859 perusti
Gui-sen kaupungin läheisyyteen (Aisnen
departementtiin) Ranskaan ja jossa aluksi oli yhteiset
työhuoneet ja asunnot 400 perhettä varten. Tätä
nykyä osa laitoksen työväkeä (n. 500 henkeä)
omistaa sen. J. F.
Familiääri (lat. familiä’ris), tuttavallinen,
tutunomainen.
Famintsyn [•%’-]. 1. Andre j S e r g e j
e-v i t s F. (s. 1835), ven. kasvitieteilijä. v:sta 1884
keis. tiedeakatemian fys.-matemaattisen osaston
kasvitieteen professori Pietarissa ja
kasvianato-misen ja -fysiologisen laitoksen johtaja.
Julkaissut saksaksi lukuisia kirjoituksia
kryptogami-tutkimuksen, kasvifysiologian ja kehityshistorian
aloilta. (J. A. W.)
2. Aleksandr F. (1841-96), edellisen veli,
ven. musiikkikirjailija ja säveltäjä,
Hauptman-nin, Richterin ja Riedelin oppilas. Toimi
musiikinhistorian opettajana Pietarin konservatorissa
1865-70; on kääntänyt venäjäksi useita
musiikinteorian oppikirjoja, toimittanut
kansansävel-kokoelmia ja kirjoittanut tutkielmia
kansanmusiikin alalta. Sävelsi oopperoita,
jouhikvartet-teja y. m. 7. K.
Famulus (lat.) 1. famulantti. palvelija,
apulainen; nyk. varsinkin saks. yliopistoissa
ylioppilas tai nuori tiedemies, joka avustaa
professoria hänen eri toimissaan.
Famöösi (saks. famos, ransk. fameux, < lat.
†ämö’sus < [ärna = maine), mainittava, mainio,
tavaton; pahamaineinen.
Fan (ransk. P a h o u i n s), kansa
Länsi-Afri-kassa, Gabunin ja Ogoven alueella. Tämä
bantukieltä puhuva, mutta ulkomuodoltaan sekä
ominaisuuksiltaan Niam-niam kansaa
muistuttava, omien kertomuksiensa mukaan lännestä
tullut, moneen pikkuheimoon ja kyläkuntaan
hajaantunut kansa ilmestyi 1820-luvulla
eurooppalaisten näkyville, tunkien vastustamattomasti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
