Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Falloux ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
985
Falloux—Falster
986
F:n kootut teokset ..Opera genuina omnia", 3
nid., ilmestyivät 1606 Venetsiassa. il/. O-B.
Falloux [falu’], Frédéric Alfred
Pierre de, kreivi (1811-86), ransk. politikko,
valittiin 1846 edustajakamariin, jossa liittyi
äärimmäiseen oikeistoon ja katolisen kirkon
etujen kannalta puolusti täydellistä opetuksen
vapautta: helmikuun vallankumouksen jälkeen
kansalliskokouksen (1S48-49) ja lakiasäätävän
kokouksen (1849-51) jäsenenä; sai edellisessä
aikaan päätöksen kansallistyöhuoneiden
sulkemisesta. Prinssi Louis Napoleonin tultua
tasavallan presidentiksi F. oli
opetusasiainministe-rinä (1848-49) ja esitti uuden opetuslain, joka
hyväksyttiin 1850. Tämän n. s. Falloux’n lain
turvissa katolinen papisto ja munkkikunnat
pitkäksi aikaa saivat suuren vaikutusvallan
Ranskan opetusoloihin. Louis Napoleonin
toimeenpaneman valtiokaappauksen jälkeen F. vetäytyi
syrjään: valittiin 1856 Ranskan akatemiaan; oli
sittemmin vapaamielisten katolisten johtajia ja
koetti vaikka turhaan saada aikaan sovintoa
Ranskan kuningassuvun molempien haarojen
kesken; julkaissut m. m. „Louis XVI" (1840),
„Histoire de saint Pie V" (1844), „Études et
souvenirs" (1885). V. 1888 julkaistiin hänen
„Mémoires d’un royaliste". J. F.
Fall River [föl riva], kaupunki Yhdysvalloissa,
Massachusettsin valtiossa, Narragansett-lahdeu
rannalla Taunton-joen suussa, 105,762 as. (1905).
Käyttäen hyväkseen Taunton-joen vesivoimaa se
on kehittynyt vilkkaaksi teollisuuskaupungiksi.
On puuvillateollisuuskaupunkina Yhdysvaltain
ensiinäinen; 1900 oli sen 785 tehdaslaitoksesta
46 puuvillatehtaita. (V. v. F.)
Fallström, Daniel (s. 1858), ruots. runoilija.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „Novelletter"
(18S1), novellikokoelma „Fragment" (1S83),
runosikermät .,1 vinterqväll" (1887),
„Chrysan-themum" (1890), „Vildrosor" (1892) sekä pieni
komedia ..En förmyndares visit" (1887). Hänen
runonsa ovat reippaat ja tunnelmarikkaat, ja
niiden aiheet hyvin vaihtelevat. Novellit ovat
enimmäkseen vauhdilla kirjoitetut ja huvittavat.
False Bay [föls hei], 36 km pitkä ja 31 km
leveä merenlahti Afrikan etelärannalla. Hyvän
Toivon niemen ja Cape Hangklipin välissä. Sen
länsiosassa oleva lahti on nimeltään Simon’s Bay.
Falsen, Christian M a g n u s (1782-1830),
norj. valtiomies ja historiankirjoittaja, oli
asianajaja ja tuomari kun hänet 1814 valittiin
Eids-voldin kokoukseen edustajaksi. Siellä hän kuului
vapaamielisen ja Norjan itsenäisyyttä
harrastavan puolueen huomattavimpiin johtajiin.
Sittenkuin sopimus Ruotsin kanssa oli tehty, alistui
hän kuitenkin lojaalisesti siihen ; kuoli
korkeimman tuomioistuimen jäsenenä 1830. Pääjulkaisu
..Norges Historie" (4 osaa. 1823-24).
Falsetti (it. fnlsetto, ransk. fausset, < lat.
fulsu8 = virheellinen), inus., lauluäänen korkein
ääniala (eli rekisteri). F.-sävelten arvellaan
syntyvän siten, että äänijänteet joutuvat
ainoastaan osittaisesti väräjämään. Näiden sävelten
sointuvaisuus ei johdu suoraan hengittimistä,
vaan päänonkalojen muodostamasta
kaikupohjasta. Miesäänen f:ia käytetään nykyään
etenkin pohjoismaisen mieskuorolaulun T:ssä
tenorissa. Polyfonisen taiteen aikakaudella f. oli
aivan yleisessä käytännössä, kun naisten ei sil-
Falssi.
loin sallittu ottaa osaa kirkkokuoroihin. Sen
äänialue oli tenorin yläpuolella, ja senvuoksi sitä
sanottiin altto-ääneksi (altus = korkea). Mutta
kun sitä kumminkin miesäänet lauloivat,
käytettiin f.-sävelten ohella myös rintaääntäkin; ja
senvuoksi senaikuiset ,,altto"-osat ovat usein liian
matalat nykyisten nais- ja poika-alttojeu
laulettaviksi, eikä niiden alkuperäistä heleää
sointia mitenkään vastaa näitten äänien syvempien
sävelten matala kaiku. Tästä johtuu erityinen
vaikeus saada nykyään esitetyiksi sen ajan
kuoroteoksia niiden oikeaa luonnetta vastaavasti.
/. K.
Falsifikaatti (lat. falsi’ficus = vääristelty),
väärennetty asiakirja tai esine. —
Falsi-fikatsioni, väärennys.
Falso bordone
dö-J ks. F a u x bourdon.
Falssata (ks. F ai s s i). 1. Saumata, liittää
yhteen läkki-, kupari-, rauta- y. m. levyjä ilman
juotosta kahden levyn reunoja [-yhteen-kääntä-mällä tav. käsivasaralla. Tulee etupäässä
kysymykseen vesikattoa ja syöksytorvia tehtäessä. —
2. ks. K i r j a n s i d o n t a. K. S. K.
Falssi (ruots.). sepäntöissä: sauma
(ks. Falssata) ; puusepäntöissä:
huuli, uurre oven- tai
ikkunankai-missa, johon ovi tai ikkuna tarkalleen
sopii. Työpiirustuksiin merkitään aina
falssien välinen mitta, n. s.
falssi-mitta. K. S. K.
Falstaff [falstaff, Sir Jolin, liuumorillinen
henkilöluonne — Shakespearen kaikkein
nerokkaimpia luomia —, joka esiintyy ensin
draamassa „Henrik IV" Henrik prinssin alituisena
seuralaisena; hän on kerskaileva soturi,
pohjaltaan suuri pelkuri, lisäksi irstas, vanha ja
möhö-mahainen, mutta täynnä sukkeluuksia ja
vallatonta hilpeyttä. Teatterityyppinä F:lla on useita
edeltäjiä, kuten esim. Plautuksen Pyrgopolynikes.
Alkuperäisesti oli hänen nimensä S:n draamassa
Sir John Oldcastle; tämänniminen oli eräs
Wiclitrin uskolainen, joka poltettiin v. 1417.
Välttääkseen epäluuloa, että olisi ivannut tätä
uskon marttyyria, S. muutti nimen. Useat
olettavat S:n mallina olleen erään Sir Johan Fastolf
nimisen engl. sotapäällikön (k. 1459).
Kuningatar Elisabet mieltyi siihen määrin tähän S:n
teatterihenkilöön, että kehoitti S:eä esittämään
häntä vielä toisessakin näytelmässä. Näin syntyi
näytelmä „Windsorin iloiset rouvat". J. H-l.
Falster, Tanskalle kuuluva saari Itämeressä,
Sjællandin, Moenin ja Lollaiulin välissä, 514 km1,
36,029 as. (1906). Saari, jonka eteläkärki
Ged-serodde on Tanskan eteläisin kohta, on matalampi
kuin Sjælland ja Fyn, mutta siitä huolimatta on
varsinaista tasankoa ainoastaan
kaakkoisrannalla. Etelässä, Guldborgsundin varrella,
kohoavat rannat äkkijyrkkinä paikoin 22 m
korkeuteen, samoin koillisessa Gronsundin varrella.
Lähellä pohjoisrantaa on myös F:n korkein kohta
Bavnehøj 43,« m yi. merenp. Vuoriperä on
kalkkia ja liitua, jota jääkauden kerrostumat
peittävät ja maa varsinkin pohjoisessa hedelmällistä.
Viljeltyä maata on n. 44 %, niittyä 40 % ja
metsää 10 %. F. kuuluu Maribon amtiin.
Kaupunkeja ovat Stubbekjøbing ja Nykjøbing, jonka
ohi Lollandista Guldborgsundin poikki kulkeva
rautatie vie Gedseriin. — Keskiajalla vendit
usein ahdistivat saaren asukkaita; arvellaanpa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>