Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fissuuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1103
Five o’clock tea Flaamilaiset
1104
paikalla kuin roomal. 28 j. Kr. perustettu
linnoitus T e r s a t i c a, joka myöhemmin sai nimen
V i t o p o 1 i s, sittemmin Fanum sancti
Viti a d F 1 u m e n. Kun F. sijaitsee usean
kansallisuuden kosketus-alueella, on sen kohtalo
ollut hyvin vaihtelevainen ; v. 1868 se lopullisesti
liitettiin vapaakaupunkina Unkariin. E. E. K.
Five o’clock tea [faiv oklo’lc ti] (engl.), „kello
viiden tee", ylemmissä engl. seurustelupiireissä
käytäntöön otettu vierailutunti (klo 5 j. p. p.),
jolloin tarjotaan teetä ja kylmää voileipäruokaa.
Fizeau /fizö’], Armand Hippolyte
Louis (•1819-96"), ransk. fyysikko, ensimäinen,
jonka onnistui maapallolla olevan valolähteen
avulla määrätä valonetenemisnopeus (1849) ; F.
osoitti yhdessä Bréquen kanssa, samaan aikaan
kuin Foucault, että valo etenee vedessä
hitaammin kuin ilmassa; tutki sitäpaitsi Foucaulfn
kanssa interferenssi-ilmiötä m. m. pitkillä
valoaalloilla ja lämpöaalloilla. F. määräsi kiinteiden
kappaleiden lämmön vaikutuksesta tapahtuvan
laajenemisen sekä v. 1850 sähkön
etenemisnopeuden. R. J-a.
Fjaestad, Gustaf Adolf (s. 1868), ruots.
maalaaja. Opiskellut Tukholman taideakatemiassa
sekä Liljeforsin ja C. Larssonin johdolla.
Maalannut runollisia, koristeellisen yksinkertaisia
talvikuvia enimmäkseen Arvikan lähistöltä.
Tthnyt myös luonnoksia seinäverlioihin,
huonekaluihin y. m. s. E. R-r.
Fjalar
äl-J. 1. Edda-lauluissa esiintyvä [-eräiden myytillisten olentojen nimi. — 2.
,,Gauthio-din kuningas", Runebergin runoelman ,,Fjalar
kuninkaan" päähenkilö. [W. Söderhjelm,
„Käl-lorna tili kung Fjalar" (,,Förh. o. upps. utg. af
Sv. litt.-sällsk." 20, 1906).]
Fjedrundaland ks. Fjädrundaland.
Fjellner, Anders (1795-1876), ruots.
lappa-laissyntyinen pappi, toimi lähetyssaarnaajana
Tornion-Lapissa, tuli sittemmin (1842) papiksi
Sorseleen. Julkaissut muutamia lapinkielisiä
eepillisiä runoja, jotka hän omien sanojensa
mukaan on kirjoittanut muistiin kansan suusta. Ne
julkaisi in. m. O. Donner teoksessaan „Lieder der
Lappen" (1876). Huomattavimmat niistä ovat
kuitenkin varmasti epäperäisiä, F:n
kansan-suusta kuulemiensa tarujen pohjalle sepittämiä.
Runomitta on nelitrokeinen; paralellismia ja
alliteratsionia on käytetty. (II. T. S.)
Fjellstedt, Peter (1802-81), ruots.
lähetyssaarnaaja ja lähetyskoulun opettaja, ylioppilas
1823, viii. papiksi 1828, antautui vuotta
myöhemmin engl. episkopaalisen lähetysseuran
palvelukseen. Opiskeltuaan Lontoossa itämaisia kieliä
hän tuli heprean, kreikan ja eksegetiikan
opettajaksi Baselin lähetysopistoon, josta jonkun ajan
kuluttua lähti Tinevelliin Itä-Intiaan sikäläisiä
alkuasukkaita varten perustetun
pappisseminaarin johtajaksi. Neljän vuoden perästä hän
terveydellisistä syistä oli pakotettu palaamaan
Englantiin, josta hänet heti lähetettiin
Maguee-siaaii; täällä hän työskenteli 1840-luvun loppuun
(toimitti m. m. tarkastetun turkkil.
raamatunkäännöksen). Senjälkeen hän toimi
matkasaarnaajana useissa Euroopan maissa sekä sittemmin
1846-56 Lundiin perustetun lähetysopiston
johtajana. V. 1853 hänet Haliessa vihittiin
jumaluusopin tohtoriksi. V. 1856 perustettiin Tukholmaan
hänen nimeään kantava koulu (Fjellstedt-
ska s k o 1 a n), jonka tarkoitus oli valmistaa
lähetyssaarnaajia sekä katekeetteja ja
kolport-töörejä Lappia varten. F:n kirjallisista töistä
mainittakoon Suomessakin paljon käytetty teos
,,Biblia, det är ali den heliga skrift, ined
förkla-ringar" (1849-55, 4:s painos 1875; myös
suomeksi) sekä „Andaktsbok för fångar" (1849, uusi
painos 1853, myös suomeksi). K. 6.
Fjellström, Per (1697-1764), ruots. pappi,
syntyi Piitimen Lapissa, v:sta 1719 opettajana
Lyckselen lappalaiskoulussa ja v:sta 1739
kirkkoherrana samassa pitäjässä. Julkaisi 1738 lapin
kieliopin ja sanakirjan („Dictionarium
sueco-lapponieum") sekä seur. vv. suuren määrän
hengellistä kirjallisuutta lapin kielellä, kuten
katkismuksen, aapiskirjan, käsikirjan, virsi- ja
evankeliumikirjan sekä (1755) Uuden
testamentin käännöksen. Kirjailijatoimellaan hän laski
perustuksen Ruotsin lapin eteläisiin murteihin
nojautuvalle ,,etelälapin kirjakielelle". Fr. Ä.
Fjolner, ruots. tarukuningas, Yngve Frein
poika, joka ollessaan Tanskan kuninkaan Froden
vieraana hukkui sima-ammeeseen; oikeastaan
Odinin lisänimi.
Fjord (ruots., norj., tansk.), vuono. ks. t.
Fjord, Niels Johannes (1825-81), tansk.
meijeri- ja karjataloudentutkija; suoritti 1845
opettajaseminaaritutkinnon. Toimi useita
vuosia opettajana Aarhusissa ja tuli, suoritettuaan
myöhemmin tutkinnot polvteknillisessa opistossa,
1858 fysiikan opettajaksi Tanskan
maatalouskorkeakouluun („Landbohøjskoleen"). On tehnyt
hyvin paljon kokeita sekä meijeritekniikan eitä
karjatalouden (erityisesti ruokinnan) alalla. On
myöskin keksinyt ja järjestänyt erityisiä
laitteita ja koneita meijereitä varten. Uusia uria
aukovina ja käytännöllistä elämää hyödyttävinä
ovat F:in kuuluisiksi tulleet kokeet vaikuttaneet
hyvin tuntuvasti meijeri- ja karjatalouden
kehitykseen, lähinnä Tanskassa, mutta välillisesti
myöskin muualla, erityisesti kaikissa
Pohjoismaissa. [B. Boggild, ..Mælkeribruget i [-Dan-mark".]-] {+Dan-
mark".]+} U. B.
Fjädrundaland oli yksi niitä alkuperäisiä
n. s. ,,kansanmaita" (folkland), jotka sitten
yhdistettiin Uplannin maakunnaksi Ruotsissa ;
toiset kansanmaat olivat Attundaland ja
Tiunda-land.
F-klaavi osoittaa ,.pienen" f:n aseman
nuottiviivastolla. tavallisimmin sen 4:nnellä viivalla,
jolloin sitä sanotaan myös
basso-klaaviksi. Alkuaan se on, kuten c-klaavikin,
merkitty kirjaimellansa, josta sitten on
vähitellen kehittynyt sen nykyinen
muoto. (vrt. C-k 1 a a v i.) I. Ä\
Fl., lloriinin ja guldenin lyhennysmerkki.
Flaamilaiset, joiden kieli liittyy läheisesti
hollannin kieleen, asuvat Belgian pohjoisissa
maakunnissa: Länsi- ja Itä-Flanderissa.
Bra-bantissa, Antverpenissa ja Limburgissa. Heidän
lukumääränsä on 2.822,000 (Belgian
ranskankielistä väestöä on 2.575.000, jota paitsi 700,000
puhuu kumpaakin kieltä). Flaamilaisilla
murteilla oli melkoinen vaikutus alankomaalaiseen
kirjakieleen ja »flaamilaiseksi" sanottiin sievää
puhe- ja käytöstapaa. Kun Alankomaiden
vapaussodan jälkeen pohjoiset, etupäässä
protestanttiset maakunnat 1. Hollanti tulivat itsenäiseksi,
ja eteläiset, katoliset 1. flaamilaiset maakunnat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
