Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fortuna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11G7
Foscolo- Fosforimyrkytys
1168
nollisesti käsitellyt heidän kohtaloansa
näytelmässään ,,Tlie tuo Foscari". G. R.
Foscolo, U g o (1778-1827), it. kirjailija. F. oli
Ranskasta tulleiden kansanvaltaisten aatteiden
ihailija ja niitä italialaisia, jotka toivoivat
valtiollista uudestasyntymistä, tervehtäen
Bonapar-tea „vapauttajana" ja demokraattisen
hallitusmuodon perustajana. Hänen nuoruutensa
murhenäytelmä-suunnitelmista on säilynyt vain ,,Tieste"
(1796), Alfieri’n jäljitelmä, jolla on merkitystä
vain kirjailijan kehityshistoriaan nähden, hän
kun sankarissa kuvasi itseään. Alfieri’11
jälji-tflmä on samoin "näytelmä „Ajace"(1811), vaikka
F. itse uskoi elämänsä loppuun asti
draamalliseen kutsumukseensa. Hänen kirjallinen
merkityksensä on sen sijaan romaanin ja lyriikan
alalla. Kuuluisa, ei ainoastaan Italiassa, mutta
muuallakin on romaani ,,Le ultime lettere di
Jacopo Ortis" (1802, osaksi jo 1798),
„Werther"-sävyinen lemmenromaani kirjeiden muodossa,
jolle hänen Girolamo Ortis nimisen
ylioppilas-ystävänsä itsemurha (1796) ja hänen omat
lem-menkirjeensä antoivat sisällyksen. F:n
lyyrillinen pääteos on „I Sepolcri" (1807), Carducci’n
lausunnon mukaan ainoa syvä Pindaroksen
henkinen runoelma, minkä Italia omistaa. F. oli
myös etevä kriitikko ja on m. m. julkaissut
arvokkaan „Divina Commedian" painoksen. Hänen
kootut teoksensa ynnä kirjeenvaihtonsa
(Episto-lario), 11 nid., ilmestyivät 1850-59.
[Elämäkertoja kirjoittivat Pecchio(1830), Carrer (1842),
Artusi (1878), Martinetti (1883),
Antona-Tra-versi (1884), Pallaverni (1892). — Corio,
„Rive-lazioni storiche intorno a U. F." (1873) ;
Antona-Traversi, „Studii su U. F." (1884) ; Graf,
»Foscolo, Manzoni, Leopardi" (1898) ; Foà, ,,L’amore
in IT. F." (1901).] J. II-l.
Fosfaatit, fosforihapon suolat. Tärkein on
kalsiumfosfaatti, joka esiintyy miueraalina
(apa-tiitti) ja eläinten luissa. Happamia suoloja
sanotaan superfosfaateiksi. F:eja käytetään
apulannoitusaineina (ks. t.). Edv. IIj.
Fosfaatti-lannoitusaineet, fosforihappoa
sisältävät apulannoitusaineet, niinkuin luujauhot,
superfosfaatit, tuomaskuona. ks.
Apulannoitusaineet.
Fosfaturia (kreik.), erittäin runsaasti
fosfori-suoloja sisältävän virtsan erittäminen.
Fosfiini k.s. K r y s a n i 1 i i n i.
Fosfonium ks. F o s f o r i v e t y.
Fosforessenssi (ks. Fosfori), heikon valon
kehittyminen tavallisessa lämmössä. — 1. F.
esiintyy kemiallisissa ilmiöissä seurauksena
fosforin sekä useiden orgaanisten aineiden
(rypälesokerin. eetteristen öljyjen,
rasva-aineiden)hapettumisesta. Tästä aiheutuu luultavasti myös se f.,
joka on huomattavissa elävissä olennoissa, kuten
bakteereissa (mätänevässä lihassa, meressä),
sienissä (mätänevässä puussa), kiiltomadoissa,
useissa merieläimissä (merenvalo). — 2. F.
huomataan seurauksena mekaanisesta vaikutuksesta
(sokeria, liitua y. m. jauhettaessa) ja kiteiden
muodostumisesta sekä useiden timantti- ja
kalkkisälpä-muunnoksien lämmittämisestä. —
3. Kun auringon- tai sähkövalo vaikuttaa n. s.
f o s f o r e i h i n (valokiviin, valomagneetteihin,
kalsiumin, strontiumin ja bariumin
rikkiyhdis-tyksiin), niin nämä loistavat pimeässä,
fosfo-resseeraavat. Tätä ilmiötä käytetään käytän-
nöllisiin tarkoituksiin (itsestään loistavia
esineitä). S. K-i.
Fosfori (kreik. phös - valo, ja pherein =
kantaa, tuoda), epämetalleihin kuuluva alkuaine,
kem. merkki P, at.-p. 31. Sen keksi saks. Brand
1669, ensimäiset tiedot siitä antoi Kunkel 1678.
F. valmistetaan luutuhasta pelkistämällä siinä
oleva fosforihappo hiilellä hehkukuumuudessa;
kellahko, vanhannäköinen aine, liukenematon
veteen, liukenee helposti rikkihiileen; sulamisp.
44°, kieliumap. 290°. Ilmassa f. synnyttää
valkoisia höyryjä, joilla on omituinen haju
(fosfori-haju) ja loistavat pimeässä, niinkuin kiinteä
fosforikin (fosforessenssi). Hiukan
lämmitettynä (60°) f. syttyy ja palaa loistavalla
liekillä fosforipentoksidiksi. Herkän
syttyväisyy-tensä takia säilytetään f:a vedellä täytetyissä
astioissa. Se on erittäin myrkyllistä, 0,os gr voi
ihmiseen vaikuttaa kuolettavasti; sen höyryt
saavat aikaan omituisen taudin, fosforiinyrkytyksen
(ks. t.). Tämä keltainen 1. tavallinen
f. muuttuu, kun sitä pitemmän aikaa
kuumennetaan 240°:ssa, punaiseksi pulveriksi,
punainen f., joka ei helposti syty eikä ole
myrkyllinen. F:a käytetään tulitikkuteollisuudessa,
muutamien väriaineiden valmistukseen,
lääkkeisiin sekä rotanmyrkkynä. — F. on laajasti
levinnyt luonnossa, erittäin fosforihapposuolojen
muodossa (joista tavallisin on kalsiumfosfaatti) sekä
mineraalikunnassa (apatiitti, fosforiitti,
vivia-uiitti) että kasvi- ja eläinkunnassa (luissa,
aivoissa, veressä y. m.). Fosforihappo on tärkeä
ravintoaine kasveille, koska
munanvalkuaisainei-den muodostuminen on siitä riippuva. Edv. Hj.
Fosforihapoke, fosforin alhaisempi
hapettu-misaste. Sen suoloja ovat f o s f i i t i t. ks. F o
s-foritrioksidi.
Fosforihappo, H,P04, fosforin korkein
hapet-tumisaste ja tärkein yhdistys. Kun fosforia
poltetaan ilmassa, palaa se
fosforipentoksi-diksi eli fosforihappoa n
hydri-diksi (P205). Tämä on valkoista, erittäin
hygroskooppista pulveria, joka veden kanssa
muodostaa fosforihappoa. F:a saadaan myös
punaisesta fosforista oksideeramalla tätä typpihapolla.
Tav. f. (o r t o f o s f o r i h a p p o) on
siirappimainen, maistuu happamelta, liukenee helposti
veteen. Kuumentamalla siitä syntyy
pyrofos-f o r i h a p p o a, H,P207. ja lasimaista m e t
a-fosforihappoa, HPOa. F:n suoloja
sanotaan fosfaateiksi, joista monella on tärkeä
käytäntö. Edv. IIj.
Fosforihappoanhydridi ks. Fosforihappo.
Fosforiitti, suurenpuoleisina massoina
esiintyvä, epäpuhdas, tiivis tai multamainen apatiitti
(ks. t.). Laajoja fosforiittikerroksia on
Englannissa, Nassaussa, Baierissa (Amberg),
Ranskassa. Galitsiassa, Iveski-Venäjällä, Algeriassa,
Etelä-Carolinassa ja Floridassa. Ruotsin
kambri-siluurisissa kerrostumissa 011
fosforiittimyhky-röitä. Käytännöstä ks. Apatiitti. P. E.
Fosforikloruuri ks. Fosfori tri kloridi.
Fosforimyrkytys, fosforihöyryjen
hengittämisestä tahi keltaisen fosforin muulla tavoin
joutumisesta ruumiiseen aiheutunut myrkytys;
saattaa äkillisissä tapauksissa muutamassa
tunnissa viedä kuolemaan, aikaansaaden
sydämen-halvauksen; vähitellen kehittyvä kroonillinen f.,
jollainen ennen jotenkin usein tavattiin tuli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
