Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredenstierna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1209
Fredenstierna—Fredrik
1210
nimitettiin v. 1795 maalari-ja
kuvanveistäjäaka-temian yli-intendentiksi ja esimieheksi. H. Schück
julkaisi 1901 „Brefvexling mellan biskop C. F.
Menuander oeli hans son C. F. F." ja K. G.
Lein-berg. ,,F:s dagboksanteckningar under en resa
tili Abo 1785 samt utdrag af hans
konceptbio-grafi" (Sv. litt. sällsk:s i Finland förhandl. o.
uppsatser. XV, 1902). (K. R. M.)
Fredenstierna [frëdensärna], Adam, ennen
aateloimistaan S c h ii t z (1685-1772), suom.-ruots.
virkamies. Kun P. Ribbing, G. Gyllencreutz y. m.
1716 salassa suunnittelivat uuden hallitusmuodon
pääpiirteitä, oli F. heidän sihteerinänsä; tuli
asessoriksi Turun hovioikeuteen 1721, Svean
hovioikeuteen 1728, hovioikeudenneuvokseksi 1736.
F. oli vanhempien myssyjen ensimäisiä miehiä
ja joutui seuvuoksi hattujen vainon alaiseksi.
Hän rupesi läheiseen yhteyteen Venäjän
lähettilään kanssa ehdottaen tälle m. m. erityisten
Suomen valtiopäivien kokoonkutsumista. V. 1749
häntä sekä valtaneuvos Äkerhielmiä syytettiin
siitä, että he olivat saaneet Venäjän ja Tanskan
hovit antamaan apuansa hattujen kukistamiseksi
ja kruununperimyksen muuttamiseksi; syytös ei
ollut aivan perätön, mutta raukesi. V. 1755 F.
nimitettiin oikeuskansleriksi, 1758 Turun
hovioikeuden ja 1768 Svean hovioikeuden
presidentiksi. Hän ihaili niin suuresti vapauden ajan
hallitusmuotoa, että hän vielä 1766 sanoi
,,etteivät enkelitkään olisi voineet tehdä sitä
parempaa". J. F.
Frédéric, Léon (s. 1856), belg. maalaaja.
Pääasiallisesti maalannut henkilörikkaita, usein
kolmiosaisia kansanelämän kuvauksia, joissa
aatteiden ilmituominen on olennaisena osana.
Maalaustapa on karkean voimakasta ja
yksityiskohtiin menevää, siinä ilmenee vaikutusta
1400-luvun mestareista ja uudenaikaisesta
ulkoilma-maalauksesta. Esim. iso triptykon-kuva
,.Käsityöläisen ikäkaudet" (Pariisin
Luxembourg-museossa). E. R-r.
Fredericia [-rl’-], kaupunki ja ennen v. 1864
linnoitus Tanskassa, Kaakkois-Jyllannissa,
Vähän Beltin varrella, jonka poikki höyrylautta
kulkee, 13,450 as. (1906). Kaupunki on tärkeä
rautateiden ja lennätinjohtojen risteys. —
Perustettu 1650; v:een 1664 Frederiksodde nimeltään.
V. 1849 slesvig-holsteinilaiset piirittivät sitä,
mutta heidät voitettiin taistelussa heinäk. 6 p.
kokonaan. (V. v. F.)
Fredericksburg [frcdriksbäg], Virginiassa, 80
km Washingtonista loun. oleva kaupunki, jossa
"-15/,... 1S62 kenr. Leen johtamat etelävaltalaiset
(78.000) voittivat kenr. maj. Burnsiden
komentamat pohjoisvaltalaiset (117,000). Voittajani
mies-hukka 7 %, voitettujen 11,2 %. Suuruudeltaan
3:n viiro. vuosisadan taisteluista 20:s; taktillinen
arvo (ks. t.) 1,56. -Iskm-,
Frederik, Fredrik nimen tansk. ja hollant.
muoto.
Frederiksberg, kunink. linna Sjællandissa, 35
kilom. Kööpenhaminasta, Kristian IV:n vv.
1602-1608 rakentama; on nykyisin rikkaitten
historiallisten kokoelmien säilytyspaikkana.
Frederiksen, Nils Kristian (1840-1905),
tansk. taloustieteilijä, oli 1868-77 professorina
Kööpenhaminan yliopistossa, valittiin 1866
folke-tingetiin, harjoitti samalla suurenmoista
liiketoimintaa, mutta menetti omaisuutensa ja lähti
1877 Ameriikkaan; toimi siellä
sanomalehtimie-lienä, mutta antautui pian uudelleen liikealalle,
teki 1889 vararikon ja palasi Eurooppaan; on
vapaamielisen koulukunnan kannalta julkaissut
m. m. „Om almindelig formue- og indkomstskatt"
(1870) ja ,,Finland, dets private og offentlige
ökonomi" (1901). J. F.
Frederiksodde ks. Fredericia.
Fredman, F:s epistlar ks. Bellman.
Fredrik (saks. Friedrich, lat. Fridericus, tansk.
Frederik, msaks. Friderich = rauhanruhtinas),
miehennimi, joka 011 ollut useilla ruhtinailla.
Fredrik (saks. Friedrich) ja F.
Wilhelm, Brandenburgin vaaliruhtinaita,
Hohenzollernin sukua.
1. F. I (n. 1371-1440), Niirnbergin
linnakrei-vinä (v:sta 1398) F. VI, aikaansai pontevalla
toiminnallaan Sigismundin valitsemisen Saksan
keisariksi (1410). Kiitollisuutensa ja
luottamuksensa osoitukseksi Sigismund 1415 luovutti
F:lle Mark-Brandenburgin perinnöllisine
vaali-ruhtinaan-arvoineen (juhlallinen läänitys
tapahtui Konstanzissa 1417) ja nimitti hänet
myöhemmin valtionhoitajaksi (1418). Brandenburgissa
voimakas F. mursi kopean linna-aatelin
vastarinnan; hänen poikansa ja seuraajansa
2. F. II (1413-71), joka hallitsi 1440-70,
kukisti kaupunkien, varsinkin Berliini-Kölnin,
itsenäisyyden ja osti Saksan ritaristolta
Neu-markin. Masentuneena siitä, että hänet
Wol-gastin herttuain hyväksi pakotettiin luopumaan
perintövaatimuksistaan Pommeri-Stettiniin, F.
1470 jätti hallituksen veljelleen Albrektille (ks.
Albrekt Achilles).
3. Fredrik Wilhelm, ,,Suuri
vaaliruhtinas" (1620-88), Yrjö Wilhelmin poika, hallitsi
1640-88, peri heikolta
ja kyvyttömältä
isältään valtakunnan, joka
oli menehtymäisillään
30-vuotisen sodan
liyökylaineisiin.
Praa-gin rauhan jälkeen
(1635) Yrjö Wilhelmin
kaikkivoipa ministeri
Adam von
Schwarzenberg oli
lähentelemistään lähennellyt
Itävaltaa ja siten
saattanut sisäisestikin
heikon Brandenburgin
alttiiksi ruotsalaisten
ja hollantilaisten
hyökkäyksille. F. W:iä,
joka nuoruutensa vuodet oli oleskellut Oraman
Fredrik Henrikin loistavassa hovissa ja siellä,
katolilais-habsburgilaisen systeemin jyrkkien
vastustajain vaikutuksen alaisena, muodostanut
kantansa aikansa valtiollisiin ja uskonnollisiin
kysymyksiin nähden, Schwarzenbergin politiikka
huolestutti yhtä suuresti kuin ministeri itse häntä
inhotti. Schwarzenbergin kuolema kolme
kuukautta F. W:n valtaistuimelle nousemisen
jälkeen teki nuorelle vaaliruhtinaalle mahdolliseksi
vähin erin raivata Brandenburgin politiikalle
uusia teitä. Samalla kuin hän suhteessaan
keisariin nosti Brandenburgin nöyryyttävästä
vasallinasemasta ja jo ensi hallitusvuotenaan
Ruotsin kanssa solmi aselevon, työskenteli F. W.
Fredrik Wilhelm.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
