Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1221)
Fredrik
1236
pian mitättömiin, sillä jo 1733 rahvas joutui
„stavnsbaandet"in alaiseksi, turpeeseen sidotuksi.
Espanjan perintösodan aikana F. runsaasta
palkasta luovutti pestatuita asejoukkojaan
Englannin ja sen liittolaisten käytettäviksi; hänellä oli
siten sekä riittävästi varoja että sodankäyntiin
harjaantunut armeia syksyllä 1709 hyökätessään
Skåneen. Helsingborgin taistelussa 17"10
tanskalaiset kuitenkin kärsivät tuntuvan tappion. Sota
siirtyi Polijois-Saksaan. Magnus Stenbock voitti
toistamiseen tanskalaiset Gadebuschin luona
1712, mutta oli .seuraavana vuonna,
sulkeudut-tuaan joukkoineen Tönningin linnaan, pakotettu
antautumaan, jolloin F. valtasi Holstein-Gotlor
piil herttuan osan Slesvigiä. Solmittuaan
Fre-deriksborgissa 1720 Ruotsin kanssa rauhan F.
1721 liitti koko Slesvigin Tanskan kruunun
maihin, selittäen Sönderjyllannin gottorpilaisen osan
..kuninkaanlain" alaiseksi. Melkoinen voitto
Tanskalle oli sekin, että Ruotsi, rauhanteon
määräysten mukaisesti, tästälähin oli velvollinen
maksamaan Juutinraumantullia.
F:n sisäisissä hallintotoimenpiteissä ilmenee
Tanskassa siihen aikaan laajalti levinneen
pietismin vaikutusta. Hallitus otti huolehtiakseen
köyhäinhoidosta, orpojen kasvatuksesta ja
kansanvalistuksesta, edisti sekä sisäistä että
siirtomaiden lähetystä. Kööpenhaminaan perustettiin
orpolastenkoti ja kruununtiloille 240
kansakoulua. Menestyksen vuosina kukoistivat
kirjallisuus ja taiteet: Tanskan ensimäinen näyttämö
perustettiin ja Holberg kirjoitti
kuolemattomat huvinäytelmänsä. Mutta se onnettomuus,
minkä maalle tuotti Kööpenhaminan palo (1728),
teki mielet alttiiksi herännäisyydelle.
Huolissaan elämänsä monista hairahduksista F. julkaisi
1730 „sapattijärjestyksen", joka ankaruudessa
haki vertaistaan; näyttämön toiminta lakkasi,
Holberg heitti komediankirjoittamisen ja
pietismin kukoistusaika (1730-46) alkoi.
5. F. V (1723-66), Kristian VI:n poika, hali.
1746-66, oli suoraluontoinen, rakastettava ja
kan-sanmielinen ruhtinas. Tosin hän sen ohella osoitti
heikkoutta ja taipumusta irstailuun, mutta näine
vikoineen hän kansansa silmissä sittenkin oli
,,den ejegode Frederik" (,,ikihyvä F.").
Valtio-toimiin hän ei paljoakaan puuttunut; ne olivat
voimakkaan ja vaikutusvaltaisen
,,ylhäisyyksien hallituksen" (Excellenceregering) käsissä.
Ulkopolitiikkaa hoiti tukalinakin aikoina lujasti
ja taitavasti etevä valtiomies J. H. E. B e r
n-s t o r f f (ks. t.) ; liäuen ansiokseen on luettava,
että Tanska, jos kohta tuntuvin aineellisin
uhrauksin, pysyi jyrkästi puolueettomana
,,seitsenvuotisessa sodassa". Kun Holstein-Gottorpin
herttua Pietari Ill:n nimisenä 1762 noustuaan
Venäjän valtaistuimelle käski joukkojensa
marssia Holsteiniin, ryhtyi hallitus järjestämään
pontevaa puolustusta. Vaara hälveni toki kohdak
koin Pietari tsaarin kukistuttua, mutta
Tanskan oli kuitenkin maksettava kallis hinta
rauhansa säilyttämisestä: sen valtiovarat olivat
joutuneet kokonaan rappiolle. Hallituksen täytyi
senvuoksi, pahimmasta pulmasta suoriutuakseen,
säätää ylimääräiset verot maksettaviksi ja
ryhtyä myymään kruununtiluksia. — Teollisuutta ja
kauppaa »ylhäisyyksien hallitus"
merkantiilijär-jestelmän periaatteita noudattaen innokkaasti
edisti. Ammattikuntain valtaa rajoitettiin 1761
Fredrik VI.
säätämällä asetus, jonka perusajatuksena oli,
ettei valtiossa ketään sovi kieltää kykynsä ja
taitonsa mukaan hankkimasta toimeentuloaan.
Muissakin suhteissa F:n hallitus osoittautui
valistusajan aatteiden elähyttämäksi. Sairaaloita
ja kasvatuslaitoksia perustettiin, uusia teitä
rakennettiin, tieteitä ja taiteita vaalittiin,
Kööpenhaminaa kaunistettiin verrattomilla
rakennuksilla ja taideteoksilla. Hallituksen aloitteesta
sukeutui vilkas julkinen ajatustenvaihto rahvaan
yhteiskunnallisen aseman parantamisesta. Siitä
huolimatta pakonalainen tila jäi entisilleen,
vieläpä tehtiin 1764 turpeeseen sidotuille sitäkin
raskaammaksi.
6. F. VI (1768-1839), Kristian VII:n poika,
hali. 1808-39, anasti 1784 valtiokaappauksella
vallan ja hallitsi
heikkomielisen isänsä
nimessä hänen
kuolemaansa saakka (1808).
F. oli ilottomassa
lapsuudessaan saanut
ankaran kasvatuksen,
josta varmaankin
johtui hänen
umpimieli-syytensä, tylyytensä ja
jäykkäluontoisuutensa.
Hallitessaan isänsä
nimessä hän
edistysmielisen ministerinsä A.
P. Bernstorffin
(ks. t.) avulla ryhtyi
suuriin
yhteiskunnallisiin uudistuksiin.
Maaorjuus poistettiin kesäk. 20 p. 1788, jonka
johdosta seuraavina vuosina useita tärkeitä
maalais-uudistuksia toimeenpantiin. Kaksi lakia v:lta
1788 laski vilja- ja karjakaupan vapaaksi;
edistysmieliseen henkeen laadittu tullilaki säädettiin
1797; kauppaa ja merenkulkua turvattiin ja
edistettiin sotavuosinakin. Kaksi pankkia
perustettiin, toinen Aitonaan, toinen Kööpenhaminaan.
Laki ammattikuntalaitoksesta julkaistiin 1800;
köyhäinhoito järjestettiin useilla säädöksillä;
oikeuslaitosta edistettiin perustamalla
sovinto-oikeuksia. Painovapauslaki v:lta 1790 vapautti
sanomalehdistön poliisiviranomaisten
valvonnan-alaisuudesta (painovapautta rajoitettiin
kuitenkin uudelleen 1799 Venäjän hallituksen
kehoituksesta) ; opettajaseminaareja perustettiin; uusi
kansakoulujärjestys laadittiin 1799, mutta
julkaistiin melkolailla muutettuna vasta 1814.
BernstorfT kuoli 1797 ja vuosisadanvaihteeseen
päättyi Tanskan suurten uudistusten aika ja
samalla sen menestyksen päivät. F.-prinssin
neuvonantajista ei kellään ollut Bernstorffin
vaikutusvaltaa ja loistavaa diplomaattista kykyä.
F. itse kohdisti kaiken huomionsa
mieliaskarei-hinsa, sotaväeukatselmuksiin ja
taisteluharjoituksiin; sisäisen uudistuspolitiikan merkitystä
hän ei riittävästi tajunnut ja ulkopolitiikassaan
hän noudatti arvottomia mielijohteitaan, jotka
ennen pitkää saattoivat Tanskan perikadon
partaalle. Venäjän houkuttelemana F. jouluk. 1800
rikkoi Englannin kanssa tekemänsä sopimuksen
ja liittyi Itämerenvaltioiden aseelliseen
puolueet-tomuudenliittoon. Tanskan suuri, mutta vielä
valmistaumaton laivasto joutui yksin torjumaan
englantilaisten hyökkäystä ja kärsi tappion
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
