Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ghica ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i45a
Ghica—Ghirlandajo
1454
Ghiberti. Firenzen kastekappelin idänpuoleinen eli pUü-ovi.
valmisti tämän pohjoispuolisen kaksoisoven,
jonka nelilehti-kuvioihin sovitetuissa 28
raamatullisessa ja kirkkohistoriallisessa korkokuvassa
hän vielä noudattaa kappelin ensimäisen
pronssi-oven tekijän, Andrea Pisanon goottilaista
tyyliä. G:n pääteos on saman kappelin kolmas 1.
idänpuolinen pronssiovi (valmist. 1425-52), jota
Michelangelon sanotaan kiittäneen „paratiisin
portiksi" ja jossa on 10 isoa, rikasmuotoisen
kehystän ympäröimää raamatuuaiheista
korkokuvaa, jotka tehtyinä täys- ja matalareliefiin,
perspektiivisine maisema- ja
arkkitehtuuritaus-toineen ovat tyyliltään täysin maalauksellisia.
G:u muita teoksia ovat m. m. 3 pronssipatsasta
Or San Michele kirkon ulkokomeroissa (Johannes
Kastaja, Matteus ja Stephanus) ja 2
pronssi-reliefiä Quercian tekemässä kastealtaassa
Sie-nassa. Renesanssin kauneudenrakkaus tulee
1400-luvun alkupuoliskolla paraiten esiin G:n
teoksissa, samalla kuin ne ilmaisevat aivan
uudenaikaisesti syvennettyä luonnontutkimusta
ja antiikin ihailua. [Perkins, „G. et son école"
(1893).] E. R-r.
GMca [gika], romaanialainen ruhtinassuku
albanialaista alkuperää. V:sta 1658 lähtien useat
sen jäsenistä olivat Moldovan ja Valakian
hos-podareina.
1. Dimitrie G. (1816-97), valtiomies, tuli
1857 Bukarestin poliisiprefektiksi, oli Aleksander
Cuzan ja Carol I:n aikana monta kertaa
ministerinä. 1868-70 pääministerinä, sittemmin kamarin
ja senaatin presidenttinä.
2. loan G. (1817-97), valtiomies, toimi
1840-luvulla matematiikan ja kansantalouden
opettajana Jassyssa, oli v:u 1848 vallankumouksen
toimeenpanijoita, lähti väliaikaisen hallituksen
asiamiehenä Konstantinopoliin, missä saavutti
Turkin hallituksen luottamuksen niin suuressa
määriu, että nimitettiin Samos-saaren
kuvernööriksi ja ruhtinaaksi; palasi 1859 kotimaahansa,
otti osaa Aleksander Cuzan kukistamiseen ja
oli pääministerinä 1866-67 ja 1870-71, 1881-89
lähettiläänä Pariisissa; julkaissut
kansantaloudellisia ja historiallisia kirjoituksia.
3. Helena G. (1828-88), kirjailija, käytti
salanimeä Dora dTstria, kirjoittanut m. m. „La
vie monastique dans l’église orieutale" (1855),
„La Suisse allemande" (1856), „Excursions en
Roumélie et en Morée" (1863). J. F.
Ghirlandajo [girlandä’jo], Domenico (oik
Domenico di Tommaso Bigordi)
(1449-94), it. taidemaalari Firenzen koulua. Oli ensin
kultasepänopissa, sitten taidemaalari A.
Baldo-vinetti’n oppilas ja sai myös vaikutusta m. m.
A. del Castagnolta ja A. del Verrocchiolta.
G. kokoaa ikäänkuin yhteen ja päättää
quattro-centon uskonn. historiamaalauksen kehityksen,
jonka Masaccio 1400-luvun alussa oli alkanut.
Suurenmoisissa sommitteluissaan hän on hieman
akateemisen kaavamainen, mutta osoittaa
harvinaista selvyyttä, rauhallista tasasuhtaisuutta,
ryhdikästä arvokkuutta, ja hänen tavattoman
runsaassa tuotannossaan yhtyy firenzeläinen,
raittiin järkevä realismi hienoon kauneudentajuun.
G. käyttää maalaustensa taustoina laajoja
maisemia tai huolellisesti esitettyjä huoneensisustoja.
Quattrocentop. tapaan hän usein asettaa pyhien
kohtaustensa katsojiksi omien aikalaistensa
ryhmäkuvia, joissa hän osoittautuu aikakautensa
suurimmaksi muotokuvaajaksi, samoin kuin hän
myös on suurimpia freskomaalaajia. G:n
freskoista mainittakoon Pyh. Finan elämää esittävät
kuvat S. Gimignanon Collegiata kirkossa (1475),
Ghirlandajo, Maarian käynti Klisabetin luona
Santa Maria Novella kirkossa.
mainio ehtoolliskuva Firenzen Ognissanti
luostarissa (1480), erittäin huomattavat
seinämaalaukset Rooman Sikstiiuiläiskappelissa (etenkin
,,Pietarin ja Andreaksen apostoleiksi kutsuminen",
1481) sekä pääteosten joukkoon kuuluvat viimeiset
isot freskosarjat Firenzen Santa Trinitä (1485,
P. Franciskuksen elämä) ja Santa Maria Novella
kirkoissa (1490, Johannes Kastajan ja Neitsyt
Maarian elämä, joissa Giovanni Tornabuoni’n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
