Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ghica ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1455
Ghisi—Gibbon
145G
tilaamissa maalauksissa, esim. „Maariau
syntymässä", nähdään havainnollisen eläviä
todellisuuskuvia Firenzen ylimystöpiirin hienosta
kotielämästä). G: n taulukuvat ovat enimmäkseen
temperamaalauksia: m. m.,,Paimenten kumarrus"
(1485, Firenzen taideakatemiassa, osoittaa H. van
der Goesin „Portinari-alttarista" saatua
vaikutusta) ja »Kuninkaiden kumarrus" (1488,
Firenzen Innoceuti kirkossa). Italian ulkopuolellakin
on G:n tauluja useissa museoissa (esim.
Berliinissä, Miinchenissä. Lontoossa ja Pariisissa).
G: n oppilaista mainittakoon hänen poikansa
Ridolfo G. (1*483-1561), joka paitsi isältään
sai myös - vaikutusta Fra Bartolommeolta ja
Rafaelilta. [Steinmann (1897).] E. R-r.
Ghisi lgi-J, Giorgio (1520-82), it.
vasken-piirtäjä. Koettaa yhdistää Marc-Antonin
voimakasta esitystapaa Saksan pikkumestarien
peh-meämpääu käsittelyyn. Piirtänyt Rafaelin,
Michelangelon y. m. teoksia. Roomasta G. muutti
Pariisiin (piirroksia Primaticcion maalauksista)
ja oli n. 1550 Antverpenissa, jossa hänestä tuli
italial. ja alankomaal. taidekoulujen välittäjä.
E. R-r.
Ghor (arab., „syvänne"). 1. E1 G.
Jordan-virran ja Kuolleen-meren laakso, ulottuu 7-15
km:n levyisenä Genesaretin-järvestä
viimemainittuun ja vielä n. 3 tuunin matkan sen
eteläpuolelle. On maapallon syvin laaksolaskeuma
(alkuaan valtavan sisäjärveu täyttämä, josta
Kuollut-meri ou vähäisenä jäännöksenä), sen
syvin kohta K.-meressä on 793 m ai. mereup.
G. on enimmäkseen kuivaa, hedelmätöntä
erämaata, vain vesien varrella troopillisia
kosteikkoja. Ilmanala ylen kuuma. Asujamina vain
paikoitellen beduiinejä ja fellaheja. ks. J o r d a n
ja K u o 11 u t-m eri. Ar. H.
2. Muinaiskansojeu Paropamisos,
vuori-seutu Afganistanissa Sefid Kuh’in etelärinteellä.
V:sta 1845 G. kuuluu Heratiin. E. E. K.
Ghotan [gö-J, Bartholomæus, saks.
kirjanpainaja, sanottu maisteriksi, tuli 1482 tai
1483 Tukholmaan, ja painatti siellä pyhänelämän
,,Vita Katariue", joka luultavasti on ensimäinen
Ruotsissa painettu kirja. Sittemmin hän asettui
Lyypekkiin, jossa painatti koko joukon teoksia,
m. m. eusimäisen Suomea varten painetun kirjan
„Missale aboense"n (1488) ja Pyhän Birgitan
näyt ,.Revelationes S. Birgitte" (1492). G:n
mainitaan myöskin Iivana III:n kutsusta
käyneen Venäjällä aikeissa perustaa kirjapaino
sinne, mutta tämän aikeen menneen tyhjäksi
venäläisten epäluulon takia, vieläpä G:n tulleen
ryöstetyksi ja surmatuksi, mutta tämä tieto ei
liene aivan luotettava. Tuolla matkalla G.
luultavasti oli 1493, jolloin eräästä kirjeestä näemme
hänen käyneen Suomessa. K. G.
Giacosà [dzalcö’-], Giuseppe (1847-1906),
it. näytelmänkirjoittaja. opiskeli aluksi
lakitiedettä ja toimi jonkun aikaa asianajajana.
Saavutti muutamassa vuodessa suuren yleisön
suosion draamojensa notkealla sukkeluudella ja
aistikkaalla muodolla. Paras menestys G:u
aikaisemmista näytelmistä oli seuraavilla: ,,Uua
partita a scaechi" (1873), „Trionfo d’amore" (1875),
„I1 marito amante della moglie" (1877) ja „I1
fratello d’armi" (1878). Myöhemmistä ovat
ete-vimmät: „I1 conte Rosso" (1880, saanut
valtionpalkinnon), „La signora di Cliallaut" (1891),
„Tristi ainori" (1891), „I diritti dell’anima"
(1894) ja „Come le foglie" (1900, esitetty
suomeksi nimellä ,,Kuin lehdet tuulessa"). J. H-l.
Giallo antico [dzallo -V-] (it.), kallisarvoinen,
keltainen punajuomuiueu marmorilaji, jota
tuotiin Numidiasta ja jota muinaisajan
kuvanveistäjät paljon käyttivät.
Gianibelli [dzanibe’lli] 1. G i a m b e 11 i, F
e-d e r i g o, it. insinööri Mantovasta, eli 16:nnella
vuosis., asettui asumaan Antverpeuiin, jonka
piirityksen aikana 1585 hän keksi useita
suo-jeluskeinoja. Sittemmin G. siirtyi Englantiin,
jossa varusti Greenwichiä ja muutamia muita
rannikkopaikkoja suurta armadaa vastaan ja
lähetti tätä vastaan 8 tuhoisaa polttolaivaa.
Giauri ks. Dzauri.
Gibbon [giban], Edward (1737-94), engl.
historiankirjoittaja, kääntyi Oxfordissa
opiskellessaan katoliseen
uskoon, minkä johdosta
hänen isänsä lähetti
hänet Lausanneen
erään reformeeratun
papin luo, joka sai
hänet palaamaan
protestanttisuuteen (1754) ;
sittemmin hän
kuitenkin oli uskonnon
asioista
välinpitämätön, vieläpä suorastaan
vihamielinen
kristinuskoa kohtaan.
Englantiin palattuaan G.
palveli 1759-61
kapteenina Hampshiren
miliisissä; julkaisi 1761
ranskaksi kirjoituksen ,,Essai sur l’étude de la
litterature". Vv. 1763-65 hän matkusteli
Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa; istuessaan eräänä
lokakuun iltana 1764 mietteisiin vaipuneena
Capitoliumin raunioiden keskellä hänessä heräsi
ajatus ryhtyä kuvaamaan Rooman rappeutumista
ja häviötä; kului kuitenkin vielä muutamia
vuosia ennenkuin tästä tuumasta tuli täysi tosi.
Ennen suurta historiallista teostansa G. julkaisi
„Mémoires littéraires de la Grande-Bretagne"
(1767-68, yhdessä ystävänsä Deyverdunin kanssa)
ja ,,Critical observations on the sixth book of
the Æneid" (1770). V. 1772 hänet valittiin
parlamenttiin, jossa ei kuitenkaan koskaan
esiintynyt muuta kuin äänestyksissä; sai hallituksen
uskollisena kannattajana v. 1779 hyvätuloisen
vähätöisen viran, joka kuitenkin lakkautettiin jo
1782. Seitsenvuotisten ponnistusten jälkeen
ilmestyi 1776 ensimäineu osa G:n suurteosta „History of
the decline and fall of the roinan empire" (6 nid.
1776-88; käännetty useille Euroopan kielille,
m. m. ruotsiksi). Tässä tarkkoihin ja
perinpohjaisiin tutkimuksiin perustuvassa teoksessa
ilmenee kauttaaltaan nerokas ja henkevä käsitys:
aineen valinta ja ryhmittely on taiteellisesti
suoritettu, esitys vilkasta ja selväpiirteistä. Sen
sisällyksestä mainittakoon, että tekijä
valistusajan yksipuolisen katsantotavan mukaan
arvostelee kristinuskon vaikutusta Rooman
valtakuntaan varsin turmiolliseksi. Siitä huolimatta G:n
Rooman historiaa pidetään Englannissa yhä
vieläkin saavuttamattomana mestariteoksena ja
häntä itseään Englannin suurimpana historian-
Edward Gibbon.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
