Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gibboni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1457
Gibboni—Gibson
1458
kirjoittajana. Hänen kuolemansa jälkeen
julkaistiin „Gibbon’s miscellaneous works", mukana
myöskin luinen omakirjoittamansa elämäkerta
(1796). [Milmau. ,,Life and correspoudence of
G.", Morrison, „Gibbou".] J. F.
Gibboni (HylobatesJ, Itä- ja Taka-Intian
ti-heimmissä vuoristometsissä ja Sunda-saarilla
elävä ihmisenmuotoiuen, hännätön apinasuku.
Ne tunnetaan ruumiinpituisista käsivarsistaan,
tiheästä karvapeitteestään ja pienistä
ihonpunai-sista istuinpakaroistaan. Tämä suku on lähinnä
ihmisenmuotoisten apinaiu kantamuotoa,
erittäinkin pääkallo- ja hammasrakenteeltaan sekä
naamamuodostukseltaan. G:t elävät melkein
yksinomaan puissa, joissa ne ovat mainioita
kiipei-lemään. Kulkevat pystyssä pitäen ruumistaan
tasapainossa pitkien käsivarsieusa avulla.
Silkin-hieno karvapeite on tiheä, usein pikimusta.
Tunnetuimpia lajeja ovat: siamangi (H.
syndac-tylus), jota lajia g. nimellä usein tarkoitetaan,
elää laumoissa Sumatralla, hulokki (H.
Hu-lock) Taka-Intiassa ja Bengaalissa, sekä lar
(H. Lar) Malakanniemimaalla ja Siamissa, vrt.
kuvaliit. A p i n a t. E. W. S.
Gibbons [gibonzj, Orlando (1583-1625),
engl. säveltäjä, kuninkaan hoviurkuri, 1622
Oxfordin yliopistossa vihitty musiikin tohtoriksi.
Häneltä on painettuna säilynyt paitsi kirkollisia
kuorolauluja, myös sävellyksiä 3 viululle sekä
virginaalille (pianon edeltäjälle). I. K.
Gibraltar [hibralta’r], Englannille kuuluva
linnoitus ja kaupunki samannimisellä
niemekkeellä Pyreneittenniemimaau eteläosassa,
pohjoisessa 1 [2 km leveän, alavan maakannaksen
yhdistämä mantereeseen. Englannin alue käsittää,
paitsi tuon 425 m korkean, pohjoiseen ja itään
jyrkästi, etelään ja länteen loivasti laskeuvan, 4 */a
km pitkän juurakalkki-kallion, vielä n. 800 m
leveydeltä pohjoispuolella olevaa kannasta, jonka
alueen ja Espanjan rajan välissä on 600 m leveä
puolueeton kaista. Kaupunki sijaitsee vuoren
länsipuolella Algeciras-lahden rannalla;
niemekkeen eteläisimmässä Puuta de Europa nimisessä
kärjessä ou mainio majakka. G. on v:sta 1706
vapaasatama (lukuunottamatta oluen,
juovutus-juomain ja tupakan tullia). Viime aikoina on
sen satamaa paljon parannettu uudenaikaisilla
laitteilla, m. m. 3 kuivatelakkaa. G. onkin sangen
tärkeä kauppasatama, varsinkin hiili- ja
läpi-kulkuasemaua; 1906 saapuneiden ja lähteneiden
Gibraltar.
laivain tonniluku 9 37 milj. — As. oli G:ssa 1908
18,316, lisäksi 3,974 miestä (1909-10)
linnoitus-väkeä. Koko G:n vuoren englantilaiset ovat
tehneet linnoitukseksi; rannalla 011 myös pattereita
ja kaikkia varustuksia on vuosi vuodelta
parannettu ja laajennettu, joten niitä nykyään
pidetään valloittamattomina, maailman lujimpina.
G:n merkitys Englannille on erinomaisen suuri,
se kuu vallitsee salmea ja siten 011 ikäänkuin
Välimeren avain. — G:n itäisillä kallioilla elelee
Euroopan ainoa vapaa apina magotti. — Jo
vanhalla ajalla G., Calpe nimellä, oli tuttu toisena
Herkuleen-patsaana. V. 711 maahan tullut
rnauri-laispäällikkö Tarik rakensi sinne linnan, josta
G:n nimi (Dzebel ai Tarik = Tarikin vuori).
Maurilaisilta sen lopullisesti valtasivat
espanjalaiset 1462, ja näillä 1704 englantilaiset, joilta
sitä on turhaan koetettu anastaa takaisin;
monista piirityksistä on kuuluisin se, joka kesti
vv. 1779-83, G. A. Eliottin ollessa G:n
kuvernöörinä. E. E. K.
Gibraltarin-salmi [hibralta’rin-], Välimerta ja
Atlantin-valtamerta yhdistävä, Euroopan ja
Afrikan maanosat toisistaan erottava salmi
Espanjan ja Marokon välissä, saanut nimensä
pohjoisrannalla olevan Gibraltar-kallion mukaan. Salmi
011 syntynyt tertiäärikaudella, jolloin
Atlas-Andalusian vuoriston muodostama silta
mantereiden välillä murtui, painuen 100-900 m merenp.
alle. Kapein kohta ou 13 km. — Pinnalla kulkee
voimakas virta itään, 3,7-8 km nopeudella
tunnissa, syvemmällä Välimeren suolaisempi,
raskaampi vesi virtaa länteen. — Ennen
Suez-kanavan avaamista 1869 G. oli ainoa portti
Väli-mereen — sen suunnaton merkitys kulkutienä
011 itsestään selvä. Jo 1000 v. e. Kr.
foinikialaiset tunsivat sen nimittäen sen molemmanpuolisia
äärikallioita Melkartin pylväiksi; kreikkalaiset
tunsivat ne nimellä ,,Herakleen patsaat"
nimittäen salmea Gadeiran-salmeksi (roomalaisten
Fretum Jlerculeum). E. E. K.
Gibson, Ilenry (k. 1881), valtiouagrononii,
kansallisuudeltaan skotlantilainen, muutti ensin
kynnöuneuvojaksi Ruotsiin sekä sittemmin (1859)
Suomeen, jossa hän sai toisen juuri perustetuista
valtionagronomiu viroista (toiseen tuli saks.
Carl Hornbostel). G:n — samoin kuin toistenkin
valtionagronomien — työ käsitti etupäässä
kiertoja yleisiä tilanhoito-, osaksi myös
salaojitussuun-nitteluja suurtiloilla. Usein hän itse johti töitä.
Käytännölliseen maatalouteen hän olikin hyvin
perehtynyt, mutta hänen teoreettiset tietonsa
olivat verrattain heikot. Monilla tiloilla
Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä,
joissa hän pääasiallisesti työskenteli, hän
vaikutti huomattavalla tavalla maatalouden
kehitykseen, varsinkin kokonaistuotannon
kohoamiseen. ,/. E. S.
Gibson [gibson], John (1790-1866), engl.
kuvanveistäjä. Joutui Roomassa (v:sta 1817
alkaen) Canovan ja myöhemmin Tliorvaldseuin
vaikutuksen alaiseksi, tullen siten lähinnä
Flax-mania Englannin huomattavimmaksi
uusklassi-koksi kuvanveiston alalla. Hieman teeskentelevä
sulous ja laatukuvamainen käsitys 011 ominaista
G:n teoksille, joiden aiheet enimmäkseen ovat
otetut kreikk. mytologiasta (.,Mars ja Amor",
„Psykhe Zefyyrien viemänä" y. m.). Erikoisesti
ovat vielä mainittavat G:n värilliset veistoteokset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>