Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gora ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1539
Gordon
—Gorjkij
1540
ja Boulgeriu elämäkerrat ja ruotsalaisen
Bååth-Ilolmbergin „Charles G. G."] K. O. L.
Gordon [gödn], Sir Jolin Watson
(1790-1864), skotl. taidemaalari. Edinburghin
taideakatemian presidentti, aikoinaan Skotlannin
suosituin muotokuvamaalari.
Gordon [gödn], Patrick (1635-99), skotl.
soturi, lähti 1651 kotimaastaan, palveli sekä
Ruotsin että Puolan sotajoukossa 1655-60; meni
1661 Venäjälle, jossa tuli kenraaliksi 1688. G.,
jolla oli suuri vaikutus Pietari Suureen, järjesti
Venäjän sotajoukon Le Fort’in kanssa
eurooppalaiseen tapaan; oli sotamarsalkkana Turkin
sodassa 1696 ja valloitti Asovan. G. oli Pietarin
ensimäisen ulkomaanmatkan aikana Moskovan
kuvernöörinä ja kukisti streltsien kapinan.
Hänen englannin kielellä kirjoitettu päiväkirjansa,
jossa kuvataan Venäjän silloisia oloja, ilmestyi
lyhennettynä saksankielisenä käännöksenä
ruhtinas Obolenskijn ja Posseltin toimesta
(1849-52, 3 osaa) ja täydellisenä venäjäksi 1892. [A.
Bruckner, ,,Patrick Gordon" (julkaisussa
,,I5ei-träge zur Kulturgeschichte Russlands im XVII
Jahrh.").] K. O. L.
Goremykin [y’-], Ivan Longinovits
(s. 1840), ven. valtiomies, oli
sisäasiainministerinä 1895-99, tuli Witten jälkeen pääministeriksi
1906, sai ensimäiseltä duumalta kaksi kertaa
epäluottamuslauseen, menetti virkansa samaan
aikaan kuin duuma hajoitettiin (21 p. heinäk.
1906), jolloin pääministeriksi tuli Stolypin.
Gorgias [-gi’äs], kreik. reettori ja sofisti,
kotoisin Sisilian Leontinoista (5:nnellä vuosis.
e. Kr.). Ollen mukana lähetystössä, jonka
leon-tinolaiset 427 lähettivät Ateenaan, G. hurmasi
ateenalaiset uusmuotisella puhetaidollaan sekä jäi
sinne antamaan vaikutusvaltaan pyrkiville
nuorille miehille opetustaan. Puheissaan G. käytti
paljon ulkonaisia kaunistus- ja vaikutuskeinoja,
niinkuin antiteeseja, rytmillistä lauseiden
jakelua, sanasointuja y. m. Hänen tyylinsä vaikutti
tuntuvasti silloisen attikalaisen
kirjallisuuskie-len kehitykseen. — Filosofina G. asettui jyrkän
epäilyksen, vieläpä tietonihilismin kannalle: ei
ole mitään olemassa, ei olematonta eikä
olevaista; jos jotakin olisi, niin olisi mahdotonta
saada siitä tietoa; jos olisi tietoa, niin olisi
mahdotonta välittää sitä toisille. — G:n teoksina
on säilynyt kaksi loistopuhetta taru-aiheista:
„puhe Helenan ylistykseksi" ja ,,Palamedeen
puolustuspuhe"; niiden oikeaperäisyys on
epäilyksenalainen. Musertavassa Gorgias nimisessä
dialogissaan Platon on räikein värein kuvannut
G:ii pintapuolisen ja vaikutuksiltaan
turmiollisen retorilliseu kasvatuksen edustajaksi.
O. E. T.
Gorgo
gö’J 1. G o r g o n i, kreik. [-kansanuskossa pelottava kummitus eli mörkö. G:n pään
luultiin muuttavan kiveksi jokaisen, joka siihen
katsoi; se ajateltiin m. m. sovitetuksi Zeuksen
ja varsinkin Athenen aigikseen (ks. Ai gis),
ja sen kuvaa (g o r g o n e i o n) käytettiin
yleisesti taikakeinona pahan torjumiseksi; siinä
tarkoituksessa se oli kuvattuna esim. Ateenan
linnanmuuriin. Alkuaan G:ta näkyy käsitetyn
yhdeksi olennoksi — alkuperäisesti kenties
vain kummittelevaksi pääksi; mutta tavallisen
tarun mukaan gorgoneja oli kolme: M e d u s a
(varsinainen G.), S the no ja E u r y a 1 e. |
Hesiodos sanoo heidät
Phorkys ja Keto
nimisten merenhaltijain
tyttäriksi; he elivät lännen
äärillä, Okeanoksen
takana. Perseus (ks. t.)
löi sirpintapaisella
miekallaan nukkuvalta G:lta
(Medusalta) pään poikki;
katkaistusta kaulasta
silloin syntyivät ilmoille
G:n ja Poseidonin sikiöt,
Khrysaor urho ja
Pegasos niminen siivekäs
hevonen. G:n pää kuvattiin
pyöreäksi irvinaamaksi,
leveässä suussa
torahampaat, kieli ulkona suusta,
tukassa käärmeitä ja
joskus pienet siivet.
Myöhemmin (kenties 4:imellä
vuosis. e. Kr.) syntyi
taiteellisesti jalostunut
tyyppi, jonka etevin
edustaja on n. s. Medusa
Rondanini Münchenin Glyptoteekissa. O. e. t.
Gorilla (Anthropopithecus gorilla) on suurin
ihmisenmuotoisista apinoista: koiras tav.
165-170 cm korkea, hartiakas (hartialeveys 95 cm),
voimakas eläin, naaras pienempi. Nuoren
gorillan kallo muistuttaa suuressa määrin ihmisen
kalloa, mutta vanhemmiten leuat ja suuret
kulmahampaat kasvavat eteenpäin ja kallon
takaosa otsasta taaksepäin. Otsaan ja päälaelle
muodostuu syvä vako, jonka naaman
keskisuun-nassa kulkeva luuharjaune (eristä sagittalis)
katkaisee. Tämä vako jättää tilaa erittäin
vahvasti kehittyneille ohimolihaksille. Nenä on
litistynyt, sieraimet isot, avonaiset. Raajoista ovat
erittäinkin käsivarret vahvat, isovarvas taipuu
peukalon tapaan muita varpaita vastaan.
Karvapeite harvahko, jonkunverran karkea, ruskea,
naama, korvat, kätten sisä- ja jalkojen alapinta
paljaat. G. elää Länsi-Afrikassa,
päiväutasaa-janseuduissa, varsinkin Kongon ja Kamerunin
hiljaisimmissa, synkimmissä metsissä joko
yksittäin tahi pienissä parvissa, joita vanha
koiras johtaa. Se rakentaa oksista puuhun vahvan
pesän, jossa naaras ja poikaset oleskelevat
koi-raksen vartioidessa puun alla. Ärsytettynä ja
ahdistettuna g. on ihmiselle vaarallinen,
rusentamalla tahi puremalla se helposti tappaa
vastustajansa. ks. Afrikka (liitekuva „Afrikau
eläinkunta", kuva 1) ja A p i n a t (kuva 3).
e. w. s.
Gorilla-lanka, veistisilkillä sekoitettu lanka,
jonka pääosana on alpakka-, mohair- tai
lampaanvilla, vieläpä muutamissa lajeissa saattavat
olla pääosana kasvisyytkin. Rakenteeltaan tämä
on epätasaista ja melkein säännöllisesti
nup-puista. e. j. s.
Gorjkij, Maksim, oikealta nimeltään
Aleksei Maksimovits Peskö v, venäl.
kirjailija, s. 27 p. maalisk. 1869
Nizni-Novgo-rodissa, jossa hänen isänsä oli erään
höyrylaiva-konttorin esimies. Jouduttuaan seitsenvuotiaana
orvoksi hankki tuleva kirjailija elantonsa mitä
erilaisimmilla toimilla kuljeskellen paikasta
toiseen ja kärsien usein äärimäistä kurjuutta. Min-
Gorgo.
Gorgo (n. s. Kondanini’n
Medusa Milnchenissä).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
