Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gorm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1541
Gorm—Gortsakov
1542
Maksim Gorjkij.
lehdessä tarumaiseu
käänlaista kouluopetusta ei G. ole milloinkaan
saanut. Lukuhalun hänessä herätti eräs entinen
aliupseeri, joka oli
kokkina Volgalla kulkevassa
laivassa G:n ollessa
hänen apunaau
kokki-poikana. Vihdoin hän
joutui erään asianajajan
kirjuriksi ja
sivistyneiden seuraan. Mutta
kulkurielämä veti häntä
vielä puoleensa ja hän
vaelsi läpi koko
Etelä-Venäjän. Eräs
Kaljuz-nyjn huomasi hänen
kirjalliset taipumuksensa, ja
G. alkoi kuvailla
kirjavia elämyksiään.
Rauta-tientyömiehenä Tiilisissä
ollessaan 1892 hän
julkaisi eräässä
sanoma-kertomuksensa „Makar
Tsudra", joka heti herätti huomiota.
Tuttavuus kirjailija Korolenkon kanssa vaikutti
kehittävästi ja rohkaisevasti itseoppineeseen
kirjailijanalkuun. Voimakas «Tselkas" novelli,
jonka hän julkaisi 1895 aikakauskirjassa
„Rus-skoje bogatstvo", teki G:n kuuluisaksi. Sarjaa
kertomuksia ja novelleja seurasivat romaanit
„Foma Gordejev" (1901) ja „Kolme" (1902, myö^
suom.). Näytelmät ..Pikkuporvarit" (1901) ja
„Pohjalla" (1902, molemmat suom.) saavuttivat
tavatonta suosiota ei ainoastaan Venäjän, vaan
myöskin Länsi-Euroopan näyttämöillä. Heikkoja
sitävastoin ovat näytelmät „,Kesäasukkaat",
„Auringon lapset" (1905) ja »Barbaarit" (1906).
V. 1902 Venäjän tiedeakatemian äsken perustettu
kaunokirjallinen osasto valitsi hänet
kunniajäsenekseen, mutta ylempää tulleen määräyksen
johdosta häneltä otettiin takaisin jo annettu
kun-niadiplomi, jolloin myöskin Tsehov ja Korolenko
mielenosotuksellisesti lähettivät takaisin heille
annetut kunniakirjat. Kun G. kirjoituksissaan
ja suusanallisestikin oli ilmaissut innostunutta
myötätuntoa alkavaa vallankumousta kohtaan,
täytyi hänen, oltuaan useamman kerran
vangittuna ja poliisin ahdistamana, 1906 Suomen
kautta lähteä ulkomaille. Käytyään ensin
Länsi-Euroopan maissa ja Pohjois-Ameriikassa, jossa
hänen persoonansa joutui kiihkeän huomion
esineeksi, hän asettui asumaan Italiaan Caprin
saarelle. G:n myöhemmistä kaunokirjallisista
teoksista mainittakoon „Äiti" (1907),
,,Tunnustus", ,,Tarpeettoman ihmisen elämä" (1908).
Parhaiten hän kuvaa yhteiskunnan alimmalla
partaalla olevia, enemmän tai vähemmän
rappiolle joutuneita, mutta lahjakkaita ja
intohimoisia olentoja. Hän on läpeensä
vallankumouksellinen kirjailija, kuvauksissaan
voimakas ja lennokas, hänen luonnonkuvauksensa ovat
mainiot ja hänellä on valtava mielikuvitus, mutta
hän on myöskin välistä liian opettavainen.
j. j. m.
Gorm Vanha, Tanskan kuninkaana n.
900-940, mainitaan islantilaisten tarinoissa viimeisten
maakuntakuninkaiden kukistajana Tanskassa;
tässä usein epäillyssä kertomuksessa näyttääkin
olevan perää, koska nykyisin on saatu
muualtakin todistuksia tämmöisten maakuntakuninkai-
den olemassaolosta tähän aikaan saakka.
Uskonnoltaan G. pysyi pakanana ja hänen sanotaan
vastustaneen kristinoppia. Muutama lähde
syyttää G:ia «toimettomaksi" hallitsijaksi; tämä
saapi ehkä selityksensä siitä, että G., niinkuin
hänen lisänimensäkin todistaa, ainakin
hallituksensa loppuaikoina oli iäkäs mies. Hänen
puolisonsa oli mainio Thyra Danebod (ks. t.).
k. g.
Gornicki [gurni’tski], L u k a s z (1527-1603),
puol. kirjailija, kuningas Sigismund Augustin
sihteeri ja kirjastonhoitaja. Hänen teoksensa
„Dworzanin polski" («Puolalainen hovimies") on
erinomaisella tavalla Puolan oloihin sovitettu
laitos tunnetun italialaisen humanistin
Casti-gliouen kirjaa „Cortegiano". Kirjoitukset
„Roz-raowa o elekcyi" («Keskustelu kuninkaan
vaalista") ja «Droga do zupelnéj wolnosci" («Tie
täydelliseen vapauteen") ovat selvänäköisiä
esityksiä Puolassa jo siihen aikaan huomattavan
vallattomuuden seurauksista. «Dzieje w koronie
polskiéj 1538-72" (Puolan kruunun historia
1538-72) esittää Sigismund Augustin hovin
elämää. J. J. M.
Gornyi Dubnjak (bulg. G. Dybnik), kylä
Bulgaariassa Plevnan ja Sofian välisen
viertotien varrella, 21 km edellisestä lounaiseen. —
Plevnan piirityksen kestäessä turkkilaiset
linnoittivat G. D:n ylläpitääkseen yhteyttä Sofian
kanssa. Saadakseen piirityksen tehokkaaksi oli
venäläisten anastettava G. D.; 24 p. lokak. 1877
klo 9 aamulla kenraali Gurko aloitti
hyökkäyksen linnoitusta vastaan; puolustajani tuiman
tulen takia päästiin väkirynnäkköön vasta illalla,
jolloin G. D. vallattiin. Venäläisiltä oli
kaatunut ja haavoittunut 3,300, turkkilaisia 2,000;
2,300 antautui. —- Hyökkäykseen G. D:a vastaan
otti osaa myöskin Suomen kaarti, menettäen
kaikkiaan 24 kuollutta; 5 upseeria ja 94 miestä
haavoittui. e. e. k.
Gorod [gö-J (ven.), kaupunki, merkitsi
alkuaan aidattua, sittemmin muurilla ympäröityä
paiktkaa. Venäjällä erotetaan kolmenlaatuisia
kaupunkeja (gorod): läänin pääkaupunkeja
(gu-bernskij g.), piirikaupunkeja (ujezdvyj g.),
joissa on piirikunnan hallitus, ja tavallisia
kaupunkeja. J. J. M.
Gorodistse [-di’-] ( ven.), varustuksen eli
linnan jäännös; siten nimitetään kiinteitä
muinaisjäännöksiä, vanhain linnojen jätteitä Venäjällä.
Vauhimmat, ympyriäistä tyyppiä, ovat
tataari-laisherruuden edelliseltä ajalta.
Gortsakov [-o’f], ven. aatelissuku, jonka
väitetään polveutuvan Rurikista ja Vladimir
Suuresta. 1. Mihail Dmitrievits G.
(1790-1861), ruhtinas, sotapäällikkö, otti m. m. osaa
taisteluihin Napoleonia vastaan 1812-14,
turkkilaisia vastaan 1828-29 ja Puolan kapinan
kukistamiseen 1830-31; nimitettiin 1846 Varsovan
so-tilaskuvernööriksi; oli myöskin Unkarin
sota-retkellä 1849 ja Krimin sodan alkaessa Venäjän
joukkojen päällikkönä Valakiassa; tuli 1855
ylipäälliköksi Krimillä, kärsi Tsernajan tappion,
eikä voinut estää vihollisia valloittamasta
Se-vastopolia, mutta pelasti joukkonsa turvalliseen
paikka an vuoristossa. V. 1856 G. nimitettiin
Puolan käskynhaltijaksi, jossa toimessa ollessaan
osoittautui humaaniseksi hallitusmieheksi. — 2.
Aleksandr MihailovitI G. (1798-1883),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
