Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Granfors ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1573
Granfors—Graniitti
1574
tautui mielellään sekä suulliseen että kirjalliseen
keskusteluun toisin ajattelevien kanssa.
Tyynellä objektiivisuudella G. tarkasteli omia
perusteitaan ja toisten vastaväitteitä. Niin hän 011
vielä täysinpalvelleenakin esiintynyt oman
teologisen kantansa ja kristinuskon puolustajana
lukuisissa kirjoituksissaan: „Frågor och
forsk-ningar inom den kristna religiouens område"
(1875-83, 3 vihk.) ; „Om försoningen i Kristus,
med särskild häusyn tili de f. n. i Sverige
rö-rande detta ämne förda striderna" (Upsala 1882) ;
„Ännu en gång om försoningen i Kristus.
För-klaringar, bemötanden o. kritiker" (Upsala
1885) ; „Slutord i försoningsfrågan" (1886) ; „De
första offeutligt af finske män emot kristendomen
och kyrkoläran riktade angreppen, bemötta"
(1884) ; „Herr D:r Carl v. Bergens i
Helsingfors hållna föreläsningar öfver framtidens
kri-stendom, granskade" (1884) ; ..Apologetiskt och
polemiskt" (1885, 2 vihk.). Vaikka G. ei ollut
käytännöllisen toiminnan miehiä, kutsui
kansalaistensa luottamus hänet useihin tehtäviin
julkisenkin elämän alalla. Niinpä hänet valittiin
vv:n 1863-64, 1867 ja 1872 valtiopäiville ja
kirkolliskokouksiin 1875 ja 1885. Pakanalähetyksen
harrastajana hän oli lähetysseuran
perustamisesta alkaen sen johtokunnan jäsenenä v:een
1875. — Asetettuna 1877 Porvoon
piispanvaalissa toiselle ehdokassijalle hän omasta
pyynnöstään pääsi siitä vapaaksi. Millä
tunnollisuudella G. suoritti varsinaisen virkansa
ulkopuolellakin olevat velvollisuutensa, todistaa se runsas
kirjallinen tuotanto, mikä lähinnä on johtunut
näistä hänelle uskotuista tehtävistä: ,,Tvenne
tili det nya kyrkolagsförslaget hörande frågor,
kritiskt skärskådade" (1864) ; „I tidens frågor"
(3 kokoelmaa 1871. 1876, 1881) ; sekä lopuksi
G:n kirjallisista peruista julkaistu kokoelma
„Rippipuheita" (1908). — Eläen aikana, jolloin
papistomme suurimmalta osaltaan oli
ruotsinkielinen vaikkei ruotsinmielinen, G. suoritti
kir-jailijatoimensa ruotsin kielellä, samoinkuin hän
itsekin, vaikkei hallinnut suomen kieltä,
periaatteellisesti asettui suomalaisuuden puolelle.
Yhteiskunnallisissa ja valtiollisissa
kysymyksissä G. oli kauttaaltaan vapaamielinen. —
Otettuaan eron virastaan G. vietti viimeiset vuotensa
omistamallaan Saarelan tilalla Hattulassa. Siellä
hän kuoli t.ammik. 16 p. 1892. TH. R (åbergh) in
kirjoitus „Fiuland"issa (1892, n:o 15) ; E. G.
Palménin kirj. „Kansanvalistusseuran
kalenterissa" (1893) ; Erkki Kailan kirj. „Omassa
maassa" (huhtik. 26 p.).] Edv. St.
2. Aksel August G. (s. 1846), suom.
edistysmies, edellisen poika, yliopp. 1866,
lääketieteen lisensiaatti 1878, ryhtyi sam. v.
Kansanvalistusseuran sihteeri ntoimeen, jota
tarmokkaasti ja menestyksellä hoiti v:eeu 1907 saakka.
G:n aloitteista kansanvalistustyön alalla
mainittakoon laulujuhlat, kansanopistokurssit,
,,Kansanvalistusseuran kalenteri", kirjastojen uudistus.
Vielä tunnetumpi 011 hänen vaikutuksensa
Suomen raittiusliikkeessä, jonka alkajiin ja
johtajiin hän kuuluu (perustava teos ..Nykyajan
raittiusliike", 1883). ..Raittiuden ystäväin" seuran
esimies 1883-1902. Valtiopäivillä ja
sanomalehdistössä (nimim. „Kuusi") G. on ajanut
raittius-asiaa harvinaisella perinpohjaisuudella ja
johdonmukaisuudella. Harrastustensa alalta G. on
Graniittia.
julkaissut suuren joukon kansantajuisia
kirjasia. V. V-aa.
Granfors [-&-]■ entinen paperi- ja
fajanssi-tehdas, 3 km Ylimarkun kirkolta. Tehdas sai
privilegionsa 1840. K. S.
Granier de Cassagnac [granië’ da kassanja k]
ks. Cassagnac.
Graniitti (it. granito < lat. granum = rae),
eruptiivi-vuorilajeista kaikkein yleisin, Suomessa
ja yleensä kaikkialla alku-
vuorialueilla kaikista
vuorilajeista levinnein.
G. on massamainen tai
epäselvästi
yhdensuuutais-rakenteinen kiteinen
vuon-laji, jossa
pää-kivennäis-aineksena on kvartsia ja
maasälpää (ortoklaasia,
mikrokliiniä, pertiittiä,
oligoklaasia) sekä joko
kiillettä, amfibolia tai
(harvoin) pyrokseenia.
Lisä-aineksina on aina vähissä
määrin magnetiittia,
apa-tiittia, titaniittia ja
zir-koonia. Satunnaisena
aineksena on usein hyvin
runsaasti granaattia (esim. Turun seudun g:ssa).
G:n väri riippuu etupäässä maasälvän väristä,
joka milloin on valkea tai harmaa tehden
vuori-lajinkin harmaan väriseksi, milloin taas
punainen, jolloin koko vuorilaji saa jonkun punaisen
vivahduksen. Lisäksi sen kokonaisväriin
vaikuttaa tummien ainesten määrä. Värivivahdukset
ovat näin ollen hyvin vaihtelevia. Graniiteista
erotetaan eri muunnoksia siinä olevien tummien
(femisten) ainesten mukaan:
biotiittigra-niitti, muskoviittigraniitti,
sarvi-välke g r a 11 i i 11 i,
sarvivälkebiotiit-tigraniitti, egiriinigraniitti,
py-rokse e nigra niitti. Raesuuruudeltaan
graniitit vaihtelevat hienorakeisista karkearakeisiin.
Hieno- ja keskirakeiset graniitit ovat
enimmäkseen tasarakeisia (n. s. eugrauiittisia), kun taas
karkearakeiset graniitit usein ovat porfyyrisiä,
s. o. niissä on karkearakeisessa perusmassassa
vielä isompia maasälpäkiteitä ,,hajarakeina".
Myöskin rapakivi (ks. t.) kuuluu
viimemainittuihin. Jos perusmassan kivenuäisainekset
ovat hyvin paljon pienemmät kuin hajarakeet,
niin vuorilajia sanotaan
graniittiporfyy-riksi. Toisinaan, etenkin juonissa, on graniitti
muodostunut pegmatiitiksi (ks. t.).
Juonina esiintyy myös toinen graniitinsukuinen
vuorilaji, apliitti, joka on hieno- tai
keski-rakeinen maasälvän ja kvartsin seos.
Iältään useimmat graniitit ovat arkeisia tai
proterozooisia. Näin on laita kaikkien
Suomen graniittien, jotka iän mukaan jaetaan
seuraaviin osastoihin: Vanhemmat arkeiset 1.
pre-bothnialaiset g:t, nuoremmat arkeiset 1.
post-bothnialaiset g:t, postkalevalaiset g:t sekä
postonegalaiset rapakivigraniitit (ks. liitettä
Fennoskandian geologinen
kartta). Monin paikoin ulkomailla tavataan myös
eri-ikäisiä nuorempia g:eja, vieläpä
tertiääri-siäkin (esim. Elban saarella). Se seikka, että
niitä on enimmän vanhimmissa muodostumissa,
johtuu vain siitä, että g. aina on jähmettynyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
