Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai / 1709-1710 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haarukkasienet ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1709 Haarukkasienet—Haaste 1710

lähetystöä ei kuitenkaan laskettu keisarin
puheille. V:n 1891 valtiopäiväin maamarsalkkana
H. sai tilaisuuden ilmilausua sen, mitä
lähetystön ei ollut onnistunut saattaa perille. — V. 1893
hätä-apukeskuskomitean puheenjohtaja.
E. E. K.

7. Hedvig Eleonora von H.
(1862-1902), H. 4:n tytär, pelastusarmeian perustaja
Suomessa. Käytyään opintomatkalla Sveitsissä
ja Ranskassa H. tuli ankaraan herätykseen 1884
ja liittyi 1889 Lontoossa pelastusarmeiaan.
Palattuaan kotimaahan hän ryhtyi Helsingissä
julkaisemaan lehtiä: „Sotahuuto" ja „Krigsropet"
ja sai pelastusarmeialle jotenkin paljon
kannatusta. Meni 1900 naimisiin sveits. tohtorin
Rudolf Franz von Tafelin kanssa; kuoli
Hampurissa. E. K-a.

Haarukkasienet (Clavariaceæ) muodostavat
Basidiomycetes-luokassa erityisen heimon, jonka
edustajat ovat joko yksinkertaisia, äimä- tahi
nuijamaisia tahi pensasmaisesti haaroittuneita.
Itiölava peittää itiöemän sileän pinnan
yhtenäisenä kerroksena. Pienet äimä- tahi nuijamaiset
Pistillaria ja Typhula lajit esiintyvät kuolleilla
kasveilla. Clavaria muscigena elää sammalilla.
Keltahaarakas (C. flava) on
komeankeltainen, 6-15 cm korkea, pitkä- ja runsashaarainen,
kautta maan esiintyvä ruokasieni.
Punalatvahaarakas (C. botrytes) on edellistä
lyhythaaraisempi, paksujalkaisempi, E.-Suomessa
harvinaisempana, toisinaan melkein
päänkokoisena mättäänä esiintyvä hyvä ruokasieni.
Puikkohaarakas (C. ligula) nuijamainen,
4-8 cm korkea, kautta maan yleisenä ja eritt.
kuusimetsissä runsaana kasvava syötävä laji.
Kurttusieni (Sparassis crispa), herkullinen,
vaan harvinainen ruokasieni. Clavariella-lajit
ovat samantapaisia kuin Clavaria, mutta
itiöjauhe keltaista. J. I. L.

Haasia.

Haasia, riukuteline, jolla kuivataan kaura- ja
ohralyhteitä, pellavia, herneenvarsia, nauriinnaatteja,
lehdes-kerppuja
(lehtohaasia,
Sumiainen) ja
heiniä. Kaura- ja
ohrahaasioita
(ks. kuvaa) tehdään
semminkin osissa
Savoa, missä
seisovat aidatuissa
haasianmaissa. Lyhteet kaadetaan reestä
hurstille (elohurstille) ja pannaan ensin
keskihaasiaan alkaen alhaalta. Kun yksi pysty, s. o.
1,2 m leveä lyhdepatsas on valmis, alotetaan taas
uutta alhaalta lähtien. Kun haasioija on
ylemmillä riuvuilla, antaa toinen henkilö hänelle
lyhteet ojennuspuulla (anninpuulla,
antelolla, nostoseipäällä, haarulla).
Ohralyhteet pannaan riuvuille syrjälleen,
s. o. poikittain tähkäpäät auringon
puolelle ja kauralyhteet siivelle, s. o.
ratsastamaan. — Pellavahaasioissa ovat riuvut
rinnakkain (Inkeri); samoin naattihaasioissa,
joissa niitä on kaksi. — Viime aikoina on
heinähaasioissa kuivausriukujen asemesta käytetty
rautalankaa ja nuoriakin. U. T. S.

Haasio ks. Haasia.

Haaska, pedon kaatama eläin, raato, jolta
metsästäjä väijyy otusta (ks. Metsästys),
jokin, jolla ei ole mitään arvoa. U. T. S.

Haaskakuoriaiset ks. Raatokuoriaiset.

Haaskaus ks. Metsänhaaskaus.

Haaskavaris ks. Gallinazo.

Haaste. Jokaista kutsua saapua oikeuden
eteen sanotaan haasteeksi katsomatta siihen,
kutsutaanko henkilö oikeuteen asianosaiseksi,
todistajaksi, asiantuntijaksi vai muissa
tarkoituksissa, kuten esim. tuntemattomia velkojia
kutsutaan määräpäivänä ilmoittamaan saataviaan
(vuosihaaste, ks. t.). H. voi olla joko kirjallinen
tai suullinen. Vastaajaksi riitajuttuihin
haastettaessa on kirjallinen haaste nykyään
säännöllinen muoto, ollen suullinen haaste sallittu vain
erityisissä tapauksissa, kuten palkkasopimuksia
ja aitausvelvollisuutta koskevissa riidoissa sekä
velkomis- ja irtaimistoa koskevissa jutuissa, kun
riitainen summa tai arvo ei ole 600 markkaa
suurempi; jos vaatimus perustuu velkakirjaan
tai muuhun kirjalliseen sitoumukseen, on
suullinen haaste kuitenkin pätevä, vaikka vaadittu
määrä tai arvo on 600 markkaa suurempikin.
Kirjallisen haasteen alioikeuteen antaa
asianomainen tuomari ja sitä voidaan pyytää joko
suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallisesti
pyydettäessä tulee pyytäjän jättää tuomarille
kirjallinen haasteanomus, jonka on kirjoittanut
kruununvouti, nimismies, kaupunginviskaali tai
kaupunginvouti, tuomarintutkinnon suorittanut
henkilö taikka haastemies tai muu henkilö, jonka
tuomari on siihen oikeuttanut.
Haasteanomuksessa on mainittava riitapuolet ja niiden
asuinpaikat, mitä kantaja väittää ja väitteen peruste;
sen perusteella tuomari antaa kirjallisen
haasteen, jossa mainitaan riitapuolet, vaatimus
perusteineen, paikka mihin, ja päivä milloin
vastaamaan on tultava, kuin myöskin se, että asia
otetaan tutkittavaksi ja päätettäväksi, vaikka
haastettu ei tulisikaan saapuville. Haasteanomus
voidaan lähettää tuomarille myöskin postissa ja,
jos sen mukana seuraa maksu haasteesta ja sen
postissa sisäänkirjoitettuna lähettämisestä, on
tuomari velvollinen lähettämään haasteen postissa
hakijalle tai hänen osoittamalleen henkilölle.
Kantajan toimesta on sitten haastekirjasta kahden
uskottavan miehen annettava vastaajalle tieto,
tai myös vain yhden, jos voidaan saada
vastaajalta kirjallinen todistus tiedonsaannista;
samalla on vastaajalle annettava oikeaksi
todistettu jäljennös haastekirjasta. Suullisen
haasteen antaa haastomies (ks. t.) yhden uskottavan
todistajan läsnäollessa. Maalla kantaja saa
pyytää sitä suoraan haastomieheltä, joka antaa
tuomarille tiedon haasteen ottamisesta vasta
käräjien alussa, jolloin jutun esilletulemisen päivä
tulee määrätyksi; raastuvanoikeuksiin tulee
sitävastoin suullinenkin haaste aina ottaa oikeuden
puheenjohtajalta, jotta tämä voi jutut määrätä
sopiviksi päiviksi. Haaste on vastaajalle
toimitettava raastuvanoikeuteen haastettaessa 8
päivää ennen, jos vastaaja asuu samassa
kaupungissa, paitsi jos asia ei siedä viivytystä ja
siihen voi ennenkin vastata,
kihlakunnanoikeuteen haastettaessa taas 14 päivää ennen, jos
vastaaja asuu samassa tuomiokunnassa; jos vastaaja
asuu ulompana, on laissa määrätty pitemmät
haasteajat. Vastahaasteen haasteaika on puolet
tavallisen haasteen haasteajasta. Rikosasioissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>