Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hadrianuksen-valli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1723
Haeckel—
Hæmoptoë
1724
Ernst Haeckel.
Ukertin kokoelmassa). H. on myöskin etevä
inkunablientutkija, käänteentekevä on hänen
teoksensa: ,,Typenrepertorium der Wiegendrucke"
(1905-08). j. f.
Haeckel [hekkal], Ernst Heinrich
(s. 1834), saks. eläinteiteilijä, v:sta 1862
eläintieteen professorina Jenan
yliopistossa, erosi tästä
toimesta 1908. H. on
darwinismin etevin edustaja
Saksassa; tätä oppia hän
on monella
syvämietteisellä teorialla täydentänyt
ja kehittänyt. Hänen
merkityksensä
tiedexnie-henä on sangen suuri, jota
paitsi hän lukuisain
helppotajuisten teosten
kautta on antanut
yleisöllekin tilaisuuden
tutustua tämän opin
perusteihin ja sovelluttamiseen
yleiseen
maailmankatsomukseen. Hänen
teoksissaan on huomattavissa rohkea, selvä
johdonmukaisuus, eikä hän milloinkaan ole säikähtänyt
ankarintakaan vastarintaa, jonka hänen uudet
oppinsa ovat aiheuttaneet. Tällaisia
»loukkaus-kiviä" on ollut esim. hänen 1866 esittämänsä
„b i o g e n e e 11 i n e n kehityslaki" (ks. t.).
Kaikissa teoksissaan H. esittää uusia näkökohtia
varsinkin systemaattisen biologian alalta. Jo
ensimäisessä ,,Monographie der Radiolarien"
(1862) hän omistaa Darwinin opin ja muodostaa
teoksessa käsittelemiensä eläinten »sukupuun",
,,Generelle Morphologie der Organismen" (1866)
ja »Systematische Phylogenie" (1894-96)
teoksissa hän ensi kerran esittää »biogeneettisen
kehityslaki nsa" sekä eläinten täydellisen sukupuun.
Gastræateoria (ks. t.) esitetään v. 1872
ilmestyneessä teoksessa »Morphologie der
Kalk-sehwämme" ja täydennetään teoksessa »Studien
zur Gastræateorie" (1873-76). H:n muista
puhtaasti tieteellisistä teoksista mainittakoon: »Zur
Entwickelungsgeschichte der Siphonophoren"
(1869), »Das System der Medusen" (1879-80),
»Die Tiefsee Medusen der Challeuger-Reise und
der Organismus der Medusen" (1881), »Report
on the Radiolaria collected by H. M. S.
Challenger’ during the years 1873-76" (1887).
Teoksissaan H. selittää suuren joukon tieteelle uusia
eläinmuotoja, niinpä kasvoi hänen tutkimustensa
kautta säde-eläinten (Radiolaria) heimo n. 800
lajista 4,300:een. H:n yleistajuiset teokset
käsittelevät luomishistoriaa, ihmisen syntyä ja
kehitystä sekä yleistä kehitysoppia. Tällaisia ovat
»Natürliche Sehöpfungsgeschichtc" (1868),
»An-thropogenie" (1874), »Freie Wisseuscliaft und
freie Lehre" (1878), »Zellseelen und Seelenzellen"
(1878), »Vorträge aus dem Gebiete der
Ent-wickelungslehre" (1878-79), »Die
Naturanschau-ung von Darwin, Goethe und Lamarek" (1882),
»Welträthsel" (1899), »Das Mensehenproblem
und die Herrentiere von Linné" (1906). Vielä
on muistettava ne H:n teokset, jotka
koskettelevat hänen tekemiään laajoja tutkimusmatkoja
aina Punaiselle-merelle, Ceyloniin ja
Malaijilai-seen saaristoon asti: »Arabische Korallen" (1876),
»Indische Reisebriefe" (1882), »Aus Insulinde"
(1901) ovat vilkkaasti kirjoitettuja kertomuksia
näiltä matkoilta. — Taitavana piirtäjänä ja
akvarellimaalarina H. itse on kuvittanut teoksensa.
Tässä suhteessa erityisesti huomattava on suuri
kuvateos »Die Kunstformen der Natur"
(1899-1904). (e. w. 8.)
Haeffner [hef-], Johann Christian
Friedrich (1759-1833), saks. urkuri,
kapellimestari ja säveltäjä, tuli 1780 Tukholmaan, jossa
pääsi 1785 saksalaisen kirkon urkuriksi ja 1799
hoviteatterin kapellimestariksi. V. 1807 H.
muutti Upsalaan yliopiston musiikinopettajaksi;
sai sittemmin urkurinviran tuomiokirkossa 1816.
Siellä hän aikaansai uutta herätystä monilla
musiikin eri aloilla. Hän yhdisti
ylioppilasosakuntien laulukunnat suureksi mieskuoroksi ja
saattoi siten ruots. kvartettilaulun varsinaiseen
vauhtiinsa. Hänen sävellyksistään lauletaan
»Narvan marssia" vielä Suomessakin. Myös
soololaulun alalla H. oli toimelias, sekä
säveltäjänä että etenkin sävellysopettajana. Näissä
harrastuksissaan hän liittyi läheisesti silloisiin
etevimpiin lyyrillisiin runoilijoihin, kuten
Geije-riin ja Atterbomiiu. Kirkkomusiikissa H. yritti
aikaansaada yhtenäisyyttä toimittamalla
koraalikirjan (1820-21), jota jäljittelemällä sittemmin
Suomessa Nordlund (ks. t.) teki samanlaisen
yrityksen. H. periaatteellisesti poisti
koraali-sävelmistä kaikki rytmilliset erikoisuudet ja
melodiset »niekut" (eli melismat), niin että
sävelmät kaikki valettiin samaan tasatahtiseen
kaavaan, jossa kutakin tavua tarkasti vastasi
yhtä pitkä sävel. H:n uudistuksen ansiopuolena
on mainittava kirkkosävellajeihin kuuluvain
sävelmäin palauttaminen melodiikkansa
alkuperäiseen tyyliin. Huolimatta vastustuksesta pääsi
H:n koraalikirja pääasiassa voitolle; mutta
vastavirtauksia ei ole puuttunut, ja ne ovat
nykyään taas huomattavasti vahvistuneet ja
varmistuneet. 7. k.
Hæmagoga (remedia h.), kuukautisvuotoa
edistävät lääkkeet ja muut samaan suuntaan
vaikuttavat toimenpiteet, esim. lämpöiset kylvyt
j. n. e.
Hæmatemesis (kreik. haima - veri, ja emesis
= oksentaminen), verenoksennus, joka aiheutuu
vatsassa tapahtuvasta verenvuodosta, esim.
vatsahaavan merkkinä, vrt. Hæmoptoë.
Hæmatococcus ks. Punainen lumi.
Hæmatoccele (kreik. haima = veri, ja këlë =
kohju), verikohju, verirakko; väkivallan,
loukkaantumisen y. m. aiheuttama
verenpurkautu-minen ja kasaantuminen joko siitinelimien
läheisissä osissa, lantiossa (naisella) tahi
kivespussissa tai siemennuorassa (miehellä). (m. o-b.)
Hæmatopus ks. R a n t a h a r a k k a.
Hæmatoxylon campecManum,
kampetse-p u u, s i n i p u u (ks. t.).
Hæmodipsa, lämpimissä maissa maalla elävä
juotikassuku, joista Japanissa tavattava 77.
japo-nica samoin kuin Filippiineillä elävä 77.
philip-pinensis ovat vastuksena asukkaille. Niiden
purema voi tuottaa kuolemankin. e. W. s.
Hæmoptoë, hæmoptysis (kreik. haima =
veri, ptösis = putoaminen ; ptysis = sylkeminen),
verensyöksy, veriyskä, keuhkoista tapahtuva
runsas tahi vähäinen verenvuoto, useinkin
hiipivän keuhkotaudin eusimäisiä, varoittavia
merkkejä. vrt. Hæmatemesis. (m. o-b.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
