Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hæmoptysis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
172.")
Hæmoptysis—Hagelström
1726:
Hæmoptysis ks. II æ m o p t o ë.
Hæmostaticum (kreik. haima = veri, ja
stali-ko’s = pysähdyttävä), tyrehdyttävä aine,
verenvuotoa pysäyttävä aiue y. m. samaa tarkoittava
keino ja toimenpide.
Hæmus, Balkanvuorten (ks. t.) vanha nimi.
Haff (saks. < masaks. haf) suurempi tahi
pienempi, tavall. matala ja, joensuun edustalla
sijaitessaan, murtoveden täyttämä, ahdassuinen
rannikkojärvi 1. -laguuni Saksan
itämerenranni-kolla. Matala ja kapea maakaistale,
lentohiekka-valli, saks. N e h r u n g (ks. t.) tahi joskus jono
saaria erottaa h:u merestä. H:t syntyvät
ran-nikkovirtauksien vaikutuksesta joen
kuljettamiin sedimentteihin. Huomattavimmat ovat
Kurisches H., Frisches H. ja
Pommer-sches H. (ks. n.), vrt. Laguuni ja
Limaani. IF. S-m.
Hafis [häfiz], Semseddin Muhammed
(k. 1389), Persian suurin lyyrillinen runoilija,
kotoisin Sirusista, jossa hän kuolikin
Suurimman osan elämänaikaansa H. käytti teologisiin
opintoihin ja selitti opettajana koraania
suufi-laisten mystilliseen tapaan. Vasta iäkkäänä
miehenä hän luopui suufilaisuudesta ja viehättävän
muotoisilla runoillaan viinistä, lemmestä ja
luonnosta ihastutti aikalaisiansa ja jälkimaailmaa.
Vaikka H:n runot uhkuvat luonnollista
elämäniloa ja nautintoa, selittävät hänen uskolaisensa
niitä allegorisesti arvellen hänen laulavan
taivaallisesta autuudesta. Goethe ihaili suuresti
H:ia, joka hänen ja Riickertin välityksellä on
vaikuttanut eurooppalaiseen runouteen. H: in
di-vanin julkaisi H. Brockhaus (1854-60), enghksi
käänsi H. W. Clarke (1891). K. T-t.
Häfverö [liävero], saari
Jungfrusundin-Airis-ton väylän varrella; sekä sen itäkaakkoisella
että kaakkoisosilla johtoloistolyhdyt. K. S.
Haga [hä-]. Useista tämännimisistä
maatiloista mainittakoon ent. kuninkaankartano
Ahvenanmaan Saltvikissa. V. 1521 sen omisti
Henrik Jönsson ja myöhemmin Joen Vestgöte, joka
vaihtoi H:n Germundöhöu. Ison-vihan jälkeen
otti H:n autiotilasta viljelyksen alaiseksi Henr.
Werdh. 1700-luvun alulla sen omisti paroni
Fredr. Ridderstolpe. Tilalla on maanviljelys- ja
karjanhoitokoulu. (ks. myös H a k o i n e n.)
K. S.
Haga [hä-], kunink. huvilinna ja puisto
Solnan pitäjässä Brunnsvikenin rannalla aivan
Tukholman vieressä. Alueen osti Kustaa III
1771 ja 1785 erään lisäalueen, jolloin H. sai
nykyisen suuruutensa. Kuningas asui aluksi
vaatimattomassa puutalossa (vielä jäljellä). V. 1786
ryhdyttiin rakentamaan linnaa, joka kuitenkin
rahojen puutteessa ja sittemmin kuninkaan
kuoleman takia jäi keskeneräiseksi (perusmuurit
vielä jäljellä). H:n nähtävyyksiä ovat samoihin
aikoihin rakennettu „kuninkaan paviljonki",
Kustaa IV:n Aadolfin aikuinen on n. s.
„Ku-ningaltaren paviljonki".
Hagagård [hägagö’rd] ks. Haga, H a k o
i-ii e n.
Hagar, Abrahamin jalkavaimo, Ismaelin äiti.
Hagasund [hä-] ks. Hakasalmen
huvila.
Hagbard ja Signy 1. H a b o r ja S i g n i 1 d,
rakastava pari, jonka uskollinen rakkaus ja
onneton kohtalo on satuna ja kansanlauluna elänyt
kaikkien pohjoismaisten kansojen huulilla
hamasta muinaisuudesta saakka. Sturlassonin
,,Ynglingasaga" mainitsee sen olleen yleisesti
tunnetun jo 13:nnen vuosis. alussa. Tätä aihetta
ovat taiteellisesti käsitelleet m. m. Joh.
Messenius („Signill", 1612) ja A. Oehlenschläger
(„Hagbarth og Signe", 1814). (E. E.)
Hagberg fhägbärj], Carl Augu s t (1810-64)
ruots. esteetikko. Toimi Lundin yliopiston
opettajana, v:sta 1840 estetiikan ja uusien kielten,
v:sta 1859 pohjoismaiden kielten professorina.
Tuli Ruotsin akatemian jäseneksi 1851. Eniten
tunnetuksi hän on tullut
Shakespeare-käännöksis-tään „Shakespeares dramatiska arbeten" (I-XII,
1847-51), jonka tehtävän liän suoritti
mestarillisesti, ollen yhfaikaa sekä etevä kielimies että
harvinaisen syvällinen Shakespearen tuntija.
Muutenkin omistaen mitä monipuolisimmat
tiedot sekä vanhan että uuden kirjallisuuden alalla
hän julkaisi ,,Bidrag tili den grekiska
dramati-kens historia" (1834), ,,Om den uya fransyska
vitterheten" (1837) y. m. Hänellä on tärkeä osa
myös Ruotsin akatemian sanakirjatyössä;
puhujana ja yliopistonopettajana hän oli suuresti
arvossa pidetty.
Hagborg [hägborj], Vilhelm Nicolaus
August (s. 1852), ruots. taidemaalari.
Matkusti 1875 Pariisiin, jossa siitä pitäen on
enimmäkseen oleskellut. Tullut tunnetuksi
Pohjois-Rauskan rannikoilta maalaamistaan
kalastajain-ja kansanelämänkuvistaan, jotka nykyajan
Ranskan taiteen vaikutuksen alaisina ovat suoritetut
realistisesti, suurella taidolla ja joskus
liiallisellakin siroudella. E. R-r.
Hagedorn [hä-], Friedrich von (1708-54),
saks. runoilija, julkaisi 1729 esikoisrunonsa
,,Versuch einiger Gediehte", jotka muistuttavat
Hofmannswaldauta. V. 1738 ilmestyi H: n
pääteos „Versuch in poetischen Fabeln und
Erzäh-lungen", jonka sirosti kirjoitettujen satujen
esikuvana oli ransk. Lafontaine. Parhaan H:n
teosten painoksen toimitti Eschenburg (1800, 5 nid.).
[Schuster, „F. v. H." (1883) ; A. Frick, „über
Popes Einfluss auf H." (1900).] J. E-l.
Hagelaidas [-läVdäs], kreik. kuvanveistäjä
Argoksesta, eli loppupuolella 6:tta, alkupuolella
5:ttä vuosisataa e. Kr.; saavutti mainetta
pronssiin valetuilla jumalien ja kilpataistelijain
kuvilla; mainitaan Myronin, Polykleitoksen ja
Pheidiaan opettajana. — Kirjallisuudessa usein
esiintyvä nimimuoto Ageladas on väärä.
(O. E. T.)
Hagelstam [hä-], Otto Julius (1785-1870),
suom. sotilas, kartoittaja ja taloudellinen
kirjailija. Otti mainehikkaasti osaa Suomen sotaan,
jäi sen päätyttyä ruotsalaiseen sotapalvelukseen
joutuen merenmittauskuntaau. Tuloksena
tutkimuksistaan hän julkaisi useita karttateoksia. V.
1836 hän valmisti Helsingin kartan. — V. 1818
H. aateloitiin; otti osaa valtiopäivätöihin,
varsinkin merenpuolustus- ja
viinanpolttokysymyk-sien käsittelyyn. Julkaisi kotitarvepolttoa
vastustavan kirjasen 1853, jota ilmaiseksi levitettiin
45,000 kpl. ympäri Ruotsin ja joka
huomattavasti vaikutti asiaa koskevaan lainsäädäntöön.
H. on lahjoittanut Helsingin yliopistolle
25,000 riksiä stipendirahastoksi. E. E. K.
Hagelström [hä-], Venäjän palvelukseen
antautunut ruotsalainen, jota venäläiset käyttivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
