Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hammarsten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
Hammarsten—Hammaslääketiede
70
af land och folk" II, 1908). Erityisesti H. on
tutkinut symbolisia lintujen kuvia. Sitäpaitsi
hän on eri aikakauskirjoissa julkaissut
kirjoituksia muinaisskandinaavilaisesta vuodenjaosta,
eri tilaisuuksiin valmistetuista leivistä,
laskiais-virvoista, veljenmaljasta ja veriveljeydestä y. m.
’ U. T. S.
Hammarsten, Olof (s. 1841), ruots. kemisti
ja fysiologi, tuli 1877 lääketieteen ylim.
professoriksi ja 1883 lääketieteellisen ja fysiologisen
kemian professoriksi Upsalan yliopistoon, jonka
rehtorina hän oli 1901-04. Sai täysinpalvelleena
eron 1906. H. on harjoittanut laajaa tieteellistä
toimintaa fysiologisen kemian alalla niin hyvin
tutkijana kuin oppikirjojen tekijänä ja
kirjailijana. On aikamme etevimpiä fysiologisia
kemistejä. Hänen tärkeimpiin kokeellisiin töihinsä
kuuluvat tutkimukset peptonista ja sapesta,
veren hyytymisestä ja musiiniaineista. H:n suuri
oppikirja „Lärobok i fysiologisk kemi och
fysiolgisk kemisk analys" (1883 ja 1889) on
käännetty useille sivistyskielille (7:s saks. painos
1907). Ruotsin lääkäriseuralta hän v. 1901 sai
tieteellisistä ansioistaan Berzeliuksen
kultamitalin. Edv. Hj.
Hammarstrand, Sven Fromhol t (1821-89),
ruots. historiantutkija, v:sta 1879 professorina
Upsalassa, julkaissut m. m.: „Försök tili en
historisk framställning af underhandlingarna om
Sveriges deltagande i trettioåriga kriget"
(1855-58), „Bidrag tili historien om konung Gustaf II
Adolfs deltagande i trettioåriga kriget" (1859).
J. F.
Hammas ks. Hampaat.
Hammasfisteli ks. Hampaan taudit.
Hammasfriisi,
arkkitehtoninen muotojäsen,
muodostuva syrjälleen ja
diago-naalisesti asetetuista tiili- ^
kivistä; tavallinen
kattolistan alla Saksan
romaanilai-sissa tiilirakennuksissa.
U-o N.
Hammashöylä ks. Höylä.
Hammaskaava, imettäväisen hampaistoa
esittävä kaava ; sitä käytetään kun tahdotaan antaa
lyhyt ja selvä ilmoitus imettäväisten erilaisten
hampaiden lukumääräsuhteista. Koska
molemmat puoliskot niin ylä- kuin alaleuassakin ovat
yhdenmukaiset, kirjoitetaan tavallisesti vain
puolet kumpaisestakin leuasta alkaen etuham-
2. 1. 2. 3.
paista. Niinpä esim. ihmisen h:ssa 5—j—5—^
viivan yläpuoliset luvut ilmoittavat yläleuan,
alapuoliset alaleuan toisen puolen hampaiden
lukumäärän. Kukin luvuista ilmoittaa eri
ham-maslajien luvun; siten ihmisellä on 2 etu-, 1
kulma-, 2 väli- ja 3 takahammasta kussakin
leukapuoliskossa. Kissan h. on 1’ 9" ^’ o s"
etuhampaita 3, kulmahampaita 1, välihampaita 2
ja raateluhampaita 1 kussakin leukapuoliskossa,
nystermähampaita (takahampaita) on vain yksi
yläleuassa, alaleuasta se puuttuu ja merkitään
0:11a. E. W. S.
Hammaskiille ks. Hampaat.
Hammaskivi muodostuu siten, että eräät
syl-jessä olevat suolat, etenkin fosforihappoiset ja
hiilihappoiset kalkkisuolat, saostuvat ja muodos-
Hammasfriisi.
tavat ruuan jätteiden, limakalvon solujen ja
lukemattomien bakteerien kanssa yhdessä
erilaisia muodostuksia, toiset kovia, toiset
pehmeämpiä, eri värisiä. Vihreät ja tummat
syntyvät etuhampaitten ienreunoihin, kovat etupäässä
ala-etuhampaitten sisäpuolella ja
yläposkiham-paitten ulkopuolella eli niihin kohtiin, joihin
sylkyrauhasten tiehyet aukeavat. H:n
vahingollinen vaikutus hampaisiin estetään siten, että se
poistetaan hampaista erityisillä koneilla (ei
koskaan hapoilla). M. Å. & E. G.
Hammasklinikka ks. Yliopiston h a
m-masklinikka ja Odontologinen
laitos.
Hammaskytkin, ■ n. s. „irroitettava kytkin",
jota käytetään kytkemään kaksi akselia toi-
Hammaskytkin.
siinsa. Kuvassa esitetään sen tavallinen muoto.
Molemmat kytkinpuoliskot A ja B ovat
varustetut ulkonevilla hampailla 1. sakaroilla; A on
kiinni toisen akselin päässä, B on (kuvassa
näkymättömän) irroitusrenkaan ja -varren avulla
siirrettävä toisella akselilla, niin että sakarat
tarttuvat kiinni toisiinsa. Jotta molemmat
akselit paremmin pysyisivät samassa viivassa,
ulottuu oikeanpuoleisen akselin pää
vasemmanpuoleisen kytkinpuoliskon sisään. H:n aikaansaama
kytkeminen tapahtuu aivan äkkiä, joten kytke
minen voidaan suorittaa ainoastaan akselin
seistessä tahi toisen akselin ollessa aivan hitaassa
liikkeessä. Seisovaa akselia kytkettäessä
täydessä käynnissä olevaan akseliin on käytettävä
hankauskytkintä. E. S-a.
Hammaskyyhkynen (Didunculus strigir
osiris), Samoa-saarilla elävä melkein kesyn
kyyhkysen kokoinen kyyhkyslintu. Sillä on sangen
vahva, käyristynyt nokka ja alaleuan kärjessä
lukuisia hampaita. Väri on tumma, pää ja kaula
mustat, viheriän-hohtoiset, selkä, siivet ja pyrstö
punan-ruskeat, alapuolet himmeän-mustat. Lintu
oli sukupuuttoon häviämäisillään, mutta on
viime vuosina
lisääntynyt.
E. W. S.
Hammaslapa,
puitten
jatkoksissa käytetty
liitoskohta (ks.
kuvaa). E. S-a.
Hammasliitos ks. Puuliitos.
Hammaslista, antiikissa ja renesanssissa
ahkeraan käytetty
arkkitehtoninen aihe, dekoratiivinen
muistelma kattolistan
riippulaat-taa kannattavista parrujen
päistä. U-o N.
Hammaslääketiede, osa
yleistä kirurgiaa, käsittää
hampaiden sekä niiden
yhteydessä olevien elimien
Hammaslista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
