Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hammarsten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
71
Hammaslääkäri—Hammaspyörä
ja kudoksien taudit ynnä tekohampaiden ja
muitten proteesien laatimisen kuin myös
säännöttömien hampaiden oikomisen. H. oli ennen
vanhaan, niinkuin kirurgia yleensä, hyvin
halveksittu. Meilläkin hampaita hoitivat
välskärit, lukkarit, parturit y. m. Ensimäiset oikeat
hammaslääkärit tulivat Suomeen ulkomailta.
Vasta 1891 Suomen yliopisto sai ensimäisen
h:n opettajan (M. Äyräpää) ja 1892
perustettiin Yliopistou hammasklinikka, jossa ei vielä
kuitenkaan ensi vuosina annettu teknillistä
opetusta, vaan oppilaiden täytyi hankkia
tietonsa siinä yksityisten hammaslääkärien luona.
Vasta 1902 perustettiin opettajanpaikka
teknillistä puolta varten (G. Hahl). H. on hyvin
vanha tiede. Keisari Nerolla oli jo oma
ham-maslääkärinsä, joka osasi täyttää hampaita. Jo
muinaisten etruskien n. 3,000 vuotta vanhoista
haudoista ja egyptiläisten muumioista on
löydetty kullalla kiinnitettyjä tekohampaita. H. on
päässyt kukoistamaan vasta sen jälkeen kuin
viime vuosisadan alkupuoliskolla ruvettiin
perustamaan hammaslääkäriseuroja,
aikakauskirjoja ja oppilaitoksia. Ensimäiset tällaiset
perustettiin Ameriikassa ja ovat ameriikkalaiset sen
takia näihin päiviin saakka, etenkin teknillisellä
alalla, kulkeneet maailman hammaslääkärien
etunenässä. m. å. & e. o.
Hammaslääkäri on Suomessa se, joka ou
suorittanut hammaslääkärintutkinnon 21 p:ltä
kesäkuuta 1905 ja 10 p:ltä kesäkuuta 1909 olevien
asetusten mukaisesti. H.-tutkintoon vaaditaan 1)
ylioppilastutkinto, 2) pääsytutkinto
lääkeopilli-seen tiedekuntaan (2 v.), 3)
hammaslääkärinkan-didaattitutkinto (1 v.), 4) hammaslääkärintutkinto
(2 v.). Kaikkia muita tutkintoja varten on
hammaslääkäriksi pyrkivillä samat opettajat
yliopistossa kuin muillakin lääkäreiksi aikovilla,
paitsi hammaslääkärintutkintoa varten.
Yliopistossamme on kaksi hammaslääketiedettä
edustavaa opettajaa, toinen operatiivista ja säilyttävää
(konserveeraavaa) odontologiaa, toinen
proteesi-ja hampaauoikomisoppia varten.
m. ä. d e. g.
Hammaslääkärin työaseet. Sen mukaan kuin
hammaslääketiede on kehittynyt nykyiselle
korkealle kannalle, ovat myös ne koneet ja aseet,
joita hammaslääkäri toimessaan tarvitsee,
kehittyneet hyvin monimutkaisiksi. Kun ennen
vanhaan hammaslääkäri tuli toimeen parilla hyvin
yksinkertaisella pihdillä ja n. s. „avaimella"
(kuv. 1-7), tarvitsee nykyaikainen
hammaslääkäri, voidakseen taidolla poistaa kovasti
kiintyneitä ja syvälti turmeltuneita hampaita, joita
ennen ei edes voitukaan poistaa, hyvinkin
monipuolisen koneiston. Pihtejä on erilaisia melkein
joka hammasta varten ja vieläpä erilaisia ylä- ja
alaleuan juuria varten. Paitsi pihtiä käytetään
monenlaisia vipukoneita, joilla voi aikaansaada
suuremman voiman. Esim. viisaudenhampaan
poistamista varten, kun suuta toisinaan
turvotuksen takia ei voi avata, käytetään kojetta
(kuv. 10), joka kiilamaisesti työnnetään sivulta
päin viisauden hampaan ja edellisen hampaan
väliin, ja joka vääntäessä nostaa hampaan
paikoiltaan. Myös n. s. „sorkkarautaa" (kuv. 9)
käytetään etenkin alaleuan juurieu poistamiseen.
— Hammasmädän vioittamien hampaiden
puhdistamiseen käytetään hyvin suurta varastoa eri-
muotoisia kovertajia (excavatorejaj ja poria. Kun
hampaan kudokset usein ovat hyvin kovat, niin
niitä on vaikea kovertajalla ja käsiporalla
poistaa. Sen takia ou keksitty erityinen
hammas-pora, jota voi käyttää joko polkemalla niinkuin
rukki a (kuva 13) tai sähkön voimalla (kuva 11).
Voidakseen helpommin tehdä työtä ja
päästäkseen paremmin näkemään potilaan suuhun on
hammaslääkärille tarpeen erityinen
operatsioni-tuoli, jota voi asettaa eri- asentoihin (kuv. 21, 22)
ynnä seinään tai tuoliin kiinnitetty, liikkuva
operatsionipöytä (kuva 8). Teknillisiä töitä
tehdessä tarvitaan, paitsi kaikenlaisia viiloja,
hankaa j ia y. m., myös höyrykattila, n. s.
vulkani-saattori (kuva 14), jossa noin 165-170°:n
kuumuudessa kautsusta tehdyt tekosuulaet y. m.
kautsu-työt kovettuvat. Kautsu on näet pehmeätä, mutta
kovettuu kuumuudessa. Pehmeänä ollessaan se
puristetaan n. s. kautsupuristimessa (kuva 23)
siihen muotoon kuin halutaan. Kun kautsuteos
otetaan höyrykattilasta, on se pinnaltaan raaka
ja on sen vuoksi puhdistettava ja kiillotettava.
Tätä työtä ynnä tekohampaitteu tahkoamista
varten tarvitaan erityinen tahkoamis- ja
kiillotuskone (kuva 12). Kun nykyään paljon
käytetään emaljia sekä tekohampaita että plombeja
varten ja tämä aine sulaa vain hyvin suuressa
kuumuudessa, + 700°:n vieläpä yli tuhannen
asteen lämmössä, käytetään sen sulattamiseen
erityisiä, sähköllä kuumennettavia uuneja (kuv.
20). m. a. & e. g.
Hammaslääkäriseura ks. Suomen
hammaslääkäriseura.
Hammasmätä ks. Hampaan taudit.
Hammasplastiikka, hampaiden
muodosteleminen hiomalla niitä erimuotoisiksi; tapa, jota
useat alkukansat vieläkin käyttävät.
Hammaspyörä. H:iä käytetään siirtämään
pyörivää liikettä toisesta akselista toiseen,
akselien ollessa lähellä
toisiaan. Kun akselit
ovat yhdensuuntaiset,
käytetään
lieriöham-maspyöriä, kun ne
leikkaavat toisiaan,
käytetään
kartioham-maspyöriä ja kun ne
risteilevät, muodostaen
90° kulman
keskenään, käytetään
ruuvi-kierukkaa ja pyörää.
— Kuva 1 esittää
osan
suora-hampaisen
lieriöpyörän
kehää.
Kahdessa h:ssä,
jotka
toimivat yhdessä,
on kaksi
ympyrää, joilla
on sama
kehänopeus ja
jotka siis h:n
pyöriessä
vierivät toistensa päällä
liukumatta.
Nämä ympy-
Kuva 1.
2. LieriOhammaspyörä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
