Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hodie mihi, cras tibi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
513 Hodie mihi, cras tibi—Hoff 514
Hodie mihi, cras tibi (lat.), tänään minulle,
huomenna sinulle.
Hodler, Ferdinand (s. 1853), sveits.
taidemaalari. Maalannut laatukuvia ja maisemia ja
on isoissa, fresko- tai lasimaalausten tapaan
tekemissään henkilökuvasommitteluissa
koettanut luoda uuden, koristeellisen
monumentaalityylin, jossa pääasiana on piirustuksen
viivarytmiikka järeän yksinkertaisine, usein
omituisen kiemurtelevine muotoineen. H:n
kuuluisimpia seinämaalauksia on „Sveitsiläisten paluu
Marignanon taistelusta" (1900, Zürichin
Landes-museumissa). Sveitsin nuoriin maalareihin H.
on suuresti vaikuttanut, niin kiistanalaista kuin
hänen taiteensa muuten onkin ollut.
E. R-r.
Hódmezö-Vásárhely [hödmäzö-väsärhäi],
kaupunki Unkarin tasangolla Tiszasta itään,
Szegedistä koilliseen, rautatienristeyksessä; 64,702
as. (1908). Vahvat padot suojelevat sitä Tiszan
tulvilta. Harjoittaa maanviljelystä,
karjanhoitoa, sekä niihin perustuvaa mylly-, sokeri-,
öljy- y. m. teollisuutta. Suuret karjamarkkinat.
E. E. K.
Hodometri (kreik. hodo’s = tie, ja metron =
mitta) ks. Askelenlukija.
Hodr ks. Balder.
Hodzent (Chodshent), kaupunki Venäjän
Turkestanissa, Samarkandin provinssissa,
Syr-Darjan ja Keski-Aasian radan varrella. Kaunis,
puutarhojen melkein kätkemä ja
kaksinkertaisten muurien ympäröimä kaupunki; 30,109 as.
(1897), jotka harjoittavat vilkasta kauppaa ja
teollisuutta (silkin ja puuvillan kehruu- ja
kutomatehtaita). — H:iä pidetään Keski-Aasian
vanhimpana kaupunkina. Venäläiset miehittivät
sen 1866. (W. S-m.)
Hoek van Holland [hük van], satamapaikka
Etelä-Hollannissa, Rotterdamiin vievän uuden
vesitien ja Schiedam-H:n radan päätepaikka.
Paljon käytetty ylimenopaikka Harwichiin
(Englannissa). (W. S-m.)
Hoensbroech [hünsbruh], Paul, kreivi
(s. 1852), alankomaalainen kirjailija, joka 1893
luopui katolisuudesta ja jesuiittain veljeskunnasta
sekä 1895 kääntyi evankeliseen uskoon.
Sittemmin hän on esiintynyt kiivaana taistelijana
katolisuutta vastaan. Tärkeimmät teokset: „Mein
Austritt aus dem Jesuitorden" (1893) ja „Der
Ultramontanismus" (1897). E. K-a.
Hoernes [hör-], Moritz (s. 1852), itäv.
arkeologi ja antropologi, toiminut Wienin
antropologis-etnografisen museon hoitajana ja
yliopistomiehenä. Hänen tieteellinen toimintansa
on laaja ja monipuolinen sekä todistaa tavatonta
lukeneisuutta. Paitsi hänen toimittamaansa
„Wissenschaftliche Mitteilung aus Bosnien und
der Herzegowina" (XI nid. 1910) ovat hänen
tärkeimmät omatkin julkaisunsa hyvin
tunnettuja: „Die Urgeschichte des Menschen" (1892),
josta 1909 tuli kokonaan uudistettu laitos nimeltä
„Natur- und Urgeschichte des Menschen", minkä
muinaistieteellinen osa on yksistään yleisiä
kulttuurinäkökohtia silmällä pitäen kirjoitettu, „Die
Urgeschichte der bildenden Kunst in Europa"
(1898), „Der diluviale Mensch in Europa" (1903),
„Die Hallstattperiode" (1908). A. M. T.
Hof, muinaisskandinaavinen temppelin
nimitys. Temppelit olivat puisia, ja niissä oli kiviset
alttarit. Hof esiintyy usein skandinaavisessa
sadustossa. (A. M. T.)
Hofberg [hüvbärj], Johan Herman
(1823-83), ruots. kansanelämän kuvaaja ja
muinaistutkija, toimi ensin lääkärinä, v:sta 1874
kansallismuseon virkamiehenä; julkaissut m. m.
„Kurze Übersicht von den Alterthümern der
åländischen Inselgruppen" (1877), „Förteckning
öfver Nerikes fasta fornlemningar" (1871),
„Svenskt biografiskt handlexikon" (1 pain.,
1873-76), „Skildringar ur svenska folklifvet"
(1879), „Sveriges folksägner" (1882). J. F.
Hofburg [hōfburhj], Wienissä oleva
keisarillinen residenssilinna.
 |
| A. Höfer. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
