Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hodie mihi, cras tibi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515
Hoffa—Hofhaimer
516
J.H. van’t Hoff.
Räume" ja herätti suurta huomiota. H. selitti
siiuä optillisen isomerian syyt ja perusti stereo-
kemiallisen
katsantotavan, joka on
melkoisesti laajentanut
käsitystä varsinkin
orgaanisten aineiden sisällisestä
molekyylirakenteesta (ks.
Stereokemia).
Toinen ala, jolla v. H. on
tehnyt tärkeitä
tutkimuksia, on kemiallinen
dynamiikka. Näitten
tutkimusten tulokset hän julkaisi
1884 teoksessaan „Études
de dynamique chimique".
Ydinkohta tässä
esityksessä on
massavaikutus-lain sovelluttaminen
kemiallisiin ilmiöihin. H:n
kolmas perustava teos on „Lois de PÉquilibre
chimique dans Fétat dilué, gazeux ou dissous"
(1886) ; siinä hän esitti osmoottisen paineen lait,
joiden merkitys on osoittautunut erittäin
suureksi kemialle ja fysiikalle. Näiden tutkimusten
vuoksi, joita H. sittemmin on jatkanut, hän
on katsottava uudenaikaisen fysikaalisen kemian
varsinaiseksi perustajaksi. Tunnustuksena
ansioistaan hän sai Nobelin kemian-palkinnon, kun
palkinnot ensi kerran jaettiin 1901. Edo. Hj.
Hoffa, Albert (1859-1907), saks. lääkäri ja
ortopedinen kirurgi. Johdettuaan ensin
Würz-burgin yksityistä ortopedistä laitosta hän tuli
1902 ortopedisen kirurgian professoriksi
Berlii-uiin. II. on katsottava tieteellisen ortopedian
perustajaksi Saksassa. Hänen suurimmat
ansionsa koskevat skolioosin 1. kieroselkäisyyden
hoitoa. nänen julkaisuistaan mainittakoon:
„Lehrbuch der Frakturen und Laxationen"
(4:s pain. 1904), „Lehrbuch der orthopädischen
Chirurgie" (3:s pain. 1904), „Atlas und
Grund-riss der Verbandlehre" (3:s pain. 1904), „Die
Orthopädie im Dienste der Nervenheilkunde"
(1900). M. O-B.
Hoffman, Ilenrik (1599-1666),
raamatunsuomentaja, tuli 1627 Maskun kirkkoherraksi ja
määrättiin 1638 sen komitean jäseneksi, joka
silloin asetettiin Raamatun suomentamista varten
ja jonka toimesta se 1642 suomenkielisenä
ilmestyi. II:n ja hänen vaimonsa, Hebla Gallen
muotokuvat ovat meidän päiviimme pysyneet tallella
Maskun kirkossa, ollen vanhimpia meidän
maassamme säilyneitä yksityisten muotokuvia.
Hoffmann, Ernst Theodor Amadeus
(1776-1822), saks. kirjailija ja samalla
soitto-taiteilija ja maalaaja. H. oli hyvin
teräväjiirki-nen ja taitava huomaamaan olojen ja ihmisten
heikot ja naurettavat puolet, mutta samalla hän
erittäin haaveellisen mielikuvituksensa
viehättämällä antautui seikkailunomaiseeu aaveuskoon.
Harvat kirjailijat osaavat hänen tavallansa
pelotella lukijoitansa aavekatihulla. H:n teoksista
mainittakoon „Die Serapionsbrüder", „Prinzessin
Brambilla", „Meister Floh", „Lebensansichten des
Katers Murr", „Der Doppelgänger".
Mestarillisia ovat IT:n novellit „Meister Martin und seine
Gesellen", „Das Majorat", „Das Fräulein von
Scudéry", „Der Artushof", „Doge und Dogaresse"
y. m. H. ou myöskin säveltänyt oopperoita ja
kosketellut kirjailijana säveltaiteellisiakin
kysymyksiä. „Kater Murr’in päähenkilö,
kapellimestari Kreisler (H. itse) on aiheuttanut
Schu-maunin ihanan pianokappalesarjan
„Kreisls-riana". H:n kootut teokset 1871-73 (12 nid.).
[Ellinger, „E. T. A. Hoffmann, sein Leben u.
seine Werke" (1894) ; O. Klinke, „E. T. A.
Hoff-mauns Leben u. Werke. Vom Standpunkte des
Irrenarztes" (1903).] J. H-l.
Hoffmann, Johann Gottfried
(1765-1845), saks. talous- ja tilastotieteilijä, toimi
m. m. valtiotieteiden professorina
Königs-bergissä ja Berliinissä, 1810-44 Preussin
tilastollisen toimiston johtajana. n: ia pidetään
Preussin virallisen tilaston perustajana; ehdotti
ensimäisenä, että kultakanta saatettaisiin
voimaan Preussissa, ja oli elinkeinovapauden
innokas puoltaja. Hänen lukuisista teoksistaan
mainittakoon: „Die Lehre vom Gelde" (1838), „Die
Lehre von den Steuern" (1840), „Die Befugnisse
zum Gewerbebetriebe" (1841). J. F.
Hoffmann, Joseph (1831-1904), saks.
taidemaalari. Maalannut ihanteellisia historiallisia
maisemia Ateenasta ja Roomasta sekä lukuisasti
koristeellisia seinämaalauksia Wienin julkisiin
rakennuksiin. E. R-r.
Hoffmann von Fallersleben, August
Heinrich (1798-1874), saks. runoilija ja
kielentutkija, osoittautui aito kansanrunoilijaksi
juoma-, vaellus-, sota-, kevät- ja
lastenlauluissaan. V. 1840-41 julkaisemansa runokokoelman
„Unpolitische Lieder" johdosta hän menetti
professorinvirkansa ja eläkkeensä, minkä viime
mainitun hän vasta 1848 sai takaisin.
Kokonaispainoksen H:n teoksia julkaisi H. Gerstenberg
(1890-93. 8 n.). [J. M. Wagner, „H. von
Fallersleben 1818-1868" (1869) ; Gottschall, „Porträts
und Studien" („Preussische Jahrbücher", Bd. 5,
1876) ; Kreyenberg, „H. v. Fallersleben" Bd. 68.
1891) ; Gersteuberg, „Henriette v.
Schwechen-berg und H. v. Fallersleben" (1903).] J. H-l.
Hoffmannin tipat (spiritus æthereus), yhden
osan eetteriä ja kolme osaa väkiviinaa sisältävä
lääkesekoitus, jota käytetään kaikenmoiseen
tilapäiseen pahoinvointiin ja voimattomuuden
tilaan.
Hoffmeyer, Niels Henrik Cordulus
(1836-84), tansk. upseeri ja meteorologi, tansk.
meteorologisen laitoksen perustaja ja sen
monivuotinen johtaja. H:n aloitteesta aikaansaatiin
jokapäiväinen yhteys kaikkien tansk.
säähavainto-asemien kesken ja ruvettiin
hankkimaan ulkomaalaisistakin laitoksista
meteorologisia tiedonantoja sähköteitse, niin että
sääennustukset tulivat mahdollisiksi, n. on tehnyt
monivuotisia tutkimuksia barometri-minimien
ja -maksimien paikallisesta esiintymisestä ja
niiden vaikutuksesta säätilaan. Hän on esim.
näyttänyt toteen, että kolme Islannin lähellä
esiintyvää barometriminimialuetta määrää
talvis-aikana koko ilmavirtauksen Atlantin
pohjoisosassa ja luoteisessa Euroopassa. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: „Étude sur les tempetes
de l’Atlantique septeutrionale et projet d’un
Service télégraphique international relatif à cet
océan". ü. S:n.
Hofhaimer [höfhäimarj, P a u 1 u s(1459-1537),
itäv. urkuri ja säveltäjä. Sävelsi 4-äänisiä
latinalaisia oodeja ja saksalaisia lauluja („Gassen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
