Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hultin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
623
Humanisti—Humboldt
624
buomatuimmat edustajat Saksassa. Kymnaasit
järjestettiin Saksassa ja Pohjoismaissa pitkiksi
ajoiksi uushumanismin periaatteiden mukaisesti,
vrt. Renesanssi. [Ziegler, „Kasvatusopin
historia", jossa viittauksia muihin teoksiin.]
O. JIe.
Humanisti, humanismin (ks. t.) kannattaja.
— Humanistinen, kieliä, historiaa,
filosofiaa koskeva, esim. humanistiset tieteet.
Humaniteetti (lat. hümü’nitas = ihmisyys) ks.
Ihmisyys, Ihmisyysaate.
Humber [JiambaJ, n. 60 km:n pituinen,
Englannin itärannalla oleva merenlahti, johon Trent
ja Ouse laskevat. On kanavien kautta maan
suurimpien jokien yhteydessä. Pohjois-rannalla
sijaitsee Hull.
Humboldt. 1. Wilhelm v. H. (1767-1835),
vapaaherra, saks. valtiomies ja oppinut, palveli
virkamiehenä Berliinin
kamarioikeudessa 1790-91,
harjoitti seur. vuosiua
valtio- ja kielitieteellisiä
opintoja, seurusteli
Goethen ja Schillerin kanssa
ja matkusteli ulkomailla
(oleskellen m. m.
Pariisissa ja Espanjassa) ; oli
1801-08 Preussin
lähettiläällä Roomassa; hoiti
1809 Preussin
sisäasiainministeriössä kirkollisia
ja opetusasioita;
Preussin henkinen uudestaan
syntyminen liittyy
olennaisesti II:n nimeen;
erityisesti ou hänen
ansiokseen luettava Berliinin yliopiston perustaminen.
V. 1810 hän nimitettiin lähettilääksi Wieniin,
otti 1813 osaa niihin neuvotteluihin, joista oli
seurauksena Itävallan liittyminen Napoleonin
vihollisiin, samaten Chätillon’in ja Pariisin
rauhanneuvotteluihin 1S14 ; oli 1814-15 Preussin
toisena valtuutettuna Wienin kongressissa, jossa
turhaan toimi yhtenäisen valtiosäännön ja
vapaiden laitosten hankkimiseksi Saksalle;
turhaan hän myöskin toista Pariisiu rauhaa
tehtäessä 1S15 koetti saada Elsassia yhdistetyksi
Saksaan; oli 1815-17 Frankfurtin
territoriaali-komissionin jäsenenä ja kutsuttiin 1817 Preussin
uuteen valtioneuvostoon, mutta riitaantui jo
8am. v. valtiokansleri Ilardcnbergin kanssa
vero-reformikvsymyksestä ja nimitettiin lähettilääksi
Lontooseen; oli 1818 mukana Aachenin
kongressissa ja nimitettiin tammik. 1S19 ministeriksi
saaden hoidettavakseen kunnalliset ja
sääty-laitosta koskevat asiat, multa kukistui jo sani. v.
Tämän jälkeen H. antautui kokonaan tieteellisiin
tutkimuksiinsa; vasta 1830 hänet uudelleen
kutsuttiin valtioneuvoston jäseneksi. Hänelle
samaten kuin hänen veljelleen Alexander v.
Humboldtille ou pystytetty muistopatsas Berliinin
yliopiston edustalle. — H. oli nerokas ja
monipuolisesti sivistynyt mies, jolla on ollut suuri
vaikutus Saksan henkiseen elämään ja
tieteelliseen tutkimukseen. Hänen julkaisuistaan
mainittakoon: „Ideen tiber Staatsverfassungen"
(1792), „Ideen zu einem Versuch, die Grenzen
der Wirksamkeit eines Staates zu bestimmen"
(ilmestyi täydellisenä vasta 1851), jossa hän vaa-
Wilhelm v. Humboldt.
tii yksilölle mitä laajinta vapautta, „Über die
Aufgabe des Geschichtschreibers" (1829),
„Ästhetische Versuche" (1799), jossa kokoelmassa m. m.
ovat hänen syvämietteiset arvostelunsa Goethen
„Hermann und Dorothea" ja „Reinecke Fuchs"
runoelmista sekä Schillerin ,,Spaziergang"ista;
filosofisen ihanteensa hän esitti arvostelussaan
Jacobi’n „Woldemar"ista; filosofisia ovat
myöskin hänen kirjoituksensa „Über den
Geschlechts-unterschied" ja „Über männliche und weibliche
Form". H:n lämpimästä antiikin harrastuksesta
lähtivät hänen runomittaiset kreikkalaisten
runotuotteiden käännöksensä (Aiskhyloksen
„Agamemnon" 1816 y. in.). Tärkeimmät ll:n
teoksista ovat kuitenkin hänen kielitieteelliset
tutkimuksensa, joilla hän otti huomattavaa osaa
vertailevan kielentutkimuksen perustamiseen. Niistä
mainittakoon: „Berichtigungen und Zusätze zu
Adelungs Mitliridates über die kantabrische oder
baskische Sprache" (1817), „Prüfung der
Untersuchungen über die Urbewohner ITispaniens
vermittelst der baskischen Sprache"(1821) ;
muinais-intialaisiin tutkimuksiin hän otti osaa
kirjoituksillaan „über die unter dem Namen
Bhagavad-gita bekannte Episode des Mahabharata" (1S26),
„Über den Dualis" (1828), „Über die
Verwandtschaft der Ortsadverbien mit dem Pronomen in
einigen Sprachen" (1830) ; hänen pääteoksensa
on hänen kuolemansa jälkeen ilmestynyt „Über
die Kawispraclie auf der Insel Java"; sen
johdannolla „Über die Verschiedenheit des
menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die
geistige Entwicklung des Menschengeschlechts"
on ollut perustava merkitys yleisen kielitieteen
historiassa. Runoilijanakin H. on mainittava.
Hänen kirjeitänsä on julkaistu useita
kokoelmia, m. m. Goethelle ja Schillerille
kirjoitetut. [Schlesier, „Erinnerungen an W. v. H.";
Haym, „W. v. H., Lebensbild und
Charakteristik", „Gebhardt, „W. v. n. als Staatsmann",
Kittel, „W. v. H:s geschichtliche
Weltanschauung", „Briefwechsel zwischen Kardine v. H.,
Rahel und Varnhagen".] J. F. (J. J. AI.)
2. Friedrich Heinrich Alexander
v o n n. (1769-1859), edellisen veli, saks.
luonnontutkija, harjoitti aluksi
monipuolisia opintoja
virkamiestointa varten,
mutta antautui v:n 1797
jälkeen, perittyään
suuren omaisuuden,
luonnontieteelliseksi retkeilijäksi.
Saatuaan Espanjan
hallitukselta luvan
esteettö-mästi matkustella tämän
maan amor. alusmaissa
hän yhdessä ransk.
kasvitieteilijän Aimé
Bon-pland’in kanssa 1799
Coru-öan satamasta lähti
pitkäaikaiselle ja tieteellisessä
suhteessa mitä
tärkeimmälle tutkimusmatkalle
Etelä-Ameriikkaau. 18:n kuukauden aikana n.
ja Bonpland retkeilivät Venezuelassa, tutkivat
varsinkin Orinocon ylävesistöjä, kävivät 1800
Kubassa, seur. v., Magdalena-jokea pitkin
pur-jehdittuaun, Bogot.ln ju Quiton ylängöillä,
nousivat 1802 Chimborazzolle 5,880 m:n korkeuteen,
Alexander v. Humboldt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
