Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Humboldt-akatemia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
625
Humboldt-akatemia—Hume
626
huipulle asti kuitenkaan pääsemättä, vaikka
kävivätkin korkeammalla kuin kukaan
aikalaisistaan; H. oleskeli sitten vuoden Meksikossa ja
palasi Yhdysvaltojen kautta takaisin
Eurooppaan 1804. V:een 1827 H. eli Pariisissa
järjestäen kokoelmiansa ja muistiinpanojansa sekä
julkaisten retkensä tuloksia ajan parhaiden
erikois-tutkijain avustamana; piti 1827-28 Berliiuissä
luentoja fvysillisestä kosmografiasta. Teki
keisari Nikolain aloitteesta yhdessä Posen ja
Ehren-bergin kanssa’ 1829 tutkimusretken Uraliiu,
Altaihin, Dzungariaan ja Kaspian-meren
maihin. II., joka oli kuninkaansa läheinen ystävä,
toimi myös usein diplomaattisissa tehtävissä.
Hiin oli monipuolisimpia ja samalla
perusteelli-8impia oppineita, mitä milloinkaan on elänyt. Hän
perusti aivan uuden tieteen, kasvimaantieteen,
hänen lämpötila-havaintonsa johtivat isotermien
keksimiseen, hän laski perustuksen vertailevalle
ilmastotieteelle, tulivuori- ja maan sisustan
tutkimukselle. Hän toimitti ensimäiset arkeologiset
tutkimukset Perüssa ja Keski-Ameriikassa ja
tutki sikäläisten kansojen kieliä, sivistystä ja
vaelluksia. Tulokset Ameriikan matkasta ovat
kootut teokseen „Voyage aux régions
équinoxia-les du Nouveau continent, fait en 1799-1804,
par Alexandre de Humboldt et Aimé
Bon-pland..." (1811-26, 30 nid.), johon Bonpland,
Cuvier, Latreilles, Valenciennes, Oltmanns,
Kunth jokainen laativat erikoisalaansa koskevan
osan. Aasian-matkaa käsittelevät „Fragments
de göologie et de climatologie asiatiques" (1832),
„Asie centrale. Reeherchig sur les chatnes de
montagnes et la climatologie comparée" (1843).
Myös „Ansichten der Natur" (1808), sekä
„Kosmos, Entwurf einer physischen
Weltbeschreibung" (1845-58). H:n kuoleman jälkeen
ilmestyivät hänen kootut teoksensa sekä
kirjeenvaihtonsa ajan merkkihenkilöiden kanssa. [Bruhns,
„Alex. v. H., eine wissensch. Biographie . . ."
(1872, 3 nid.) sisältää myös täydellisen [-H.-bihliografian.]-] {+H.-
bihliografian.]+} (J. A. VT.)
Humboldt-akatemia, v. 1878 Max Hirschiu
aloitteesta perustettu yksityinen opetuslaitos
Berliinissä, jonka tarkoituksena on hankkia
järjestelmällisillä luentosarjoilla ja muilla sopivilla
keinoilla tieteellistä sivistystä henkilöille, joilla
ei ole tilaisuutta opiskella yliopistossa; etupäässä
esitetään sellaisia aineita, jotka liittyvät
Humboldt-veljeksien nimeen. [Hirsch,
„Wissenschaftlicher Zentralverein Humboldtakademie" (1S96) ;
„Aus der TTuniboldtakndemie" (1903).] J. F.
Humboldt-joki /humboldt-], joki
Yhdysvalloissa, Nevadan valtiossa, 480 km pitkä. Laskee
laskujoettomaan, 64S km’:u suuruiseen,
Hum-boldt-Carson Sink-järveen. H:n laaksoa
noudattaa Central-Pacific-rata. Vettä käytetään
paikoitellen viljelysten kasteluun. E. E. K.
Humboldt-vuoret /liumboult-], osa
Nansan-vuoristoa Tibetin koillisrajalla, Przevalskijn
nimittämät 1880.
Humbugi (engl. hnmbug), petos, suuren
yleisön petkuttaminen, huijaaminen, narripeli.
Hume fjümj, David (1711-76), brittil.
filosofi ja historioitsija, synt. Edinburghissa,
opiskeli ensin lainoppia ja työskenteli kauppa-alalla,
harjoitti 1734-37 Ranskassa tieteellisiä
opintoja, julkaisi jo 1739-40 laajimman ja
perusteelli-simman filosofisen teoksensa „Treatise on human
David Hume.
nature", jossa hän jyrkästi ja pontevasti
esittää omituisen filosofisen kantansa, sekä 1741-42
kaksi nidosta eriaiueisia
tutkisteluja („Essays,
1110-ral, political and
lite-rary"). Teokset eivät
herättäneet huomiota eikä
II. saanut toivomaansa
opetta janpaikkaa
Edinburghin yliopistossa. Hän
eli sitten enimmäkseen
yksityisen ja itsenäisen
kirjailijan elämää,
oleskeli kuitenkin muutamia
vuosia (1748-49, 1703-66)
valtiollisten lähetystöjen
sihteerinä mannermaalla,
erittäinkin Pariisissa, oli
1752-57
kirjastonhoitajana Edinburghissa, jossa
myöskin kuoli. Muodosteli filosofisen pääteoksensa
tärkeimmät osat yleistajuisempaan ja
sisällykseltään lievennettyyn muotoon teoksissa „Enquiry
concerning human understauding" (1748) ja
.,Enq. conc. the principles of mnrals"( 1751), jotka
hän sittemmin liitti uusina osina „Essays"
kokoelmaansa. Julkaisi 1757 huomattavia
mietelmiä uskontojen historiasta („Natural history of
religion"). Jo sitä ennen H. oli ruvennut
kääntämään pääharrastuksensa historiaan; julkaisi
1754-61 6 nidoksessa etevän, aina meidän
päiviimme asti yhä uusissa painoksissa ilmestyneen
Englannin historian („llistory of England, froru
the invasion of Cæsar to 1688"), joka herätti
loukkausta vapaamielisellä taholla vanhoillisen
katsantotapansa, osaksi kenties
puolueettomuutensa takia, nänen kuolemansa jälkeen
ilmestyi „Dialogues concerning natural religion" y. m.
Filosofian historiassa II:lla ou tärkeä asema
etenkin sen takia, että hän johdonmukaisesti
kehittää jyrkkää empirismiä sen äärimmäisiin
tieto-opillisiin johtopäätöksiin, nän lähtee
kerrassaan edellytyksestä: pätevää tietoa on
ainoastaan se, mikä on kokemuksesta tullut. Hän
huomaa, että kokemus osoittaa meille ainoastaan,
miten yksityiset ilmiöt ilmenevät ja seuraavat
toisiaan, mutta ei tosiolevaisen sisäistä olemusta
eikä myöskään mitään yleispäteviä totuuksia
eikä lakeja. Erittäin hän suuntaa kritiikkinsä
syysuhteen käsitteeseen. Havaintomme osoittaa
ainoastaan eräiden ilmiöiden esiintyvän
peräkkäin, mutta ei koskaan, että toinen tosiasia
on vaikuttanut toisen, ei mitään sisällistä
yhdyssidettä niiden välillä; sen käsityksen on
meidän mielikuvituksemme, tottumuksen nojalla,
lisännyt havaintoihin. II. päättää, ett’emme voi
sitovasti todistaa minkään kausaalilain
pätevyyttä. Meidän pitää tyytyä merkitsemään,
niissä järjestyksessä havainnolliset tosiasiat
tähän asti ovat meille näyttäytyneet, hylätä kaikki
metafysiikka ja katsella „lievällä epäilyksellä"
kaikkia yrityksiä lausua kokemusperäisiäkään
tietojamme y 1 e i s t e n* lakien muodossa. — II:n
tietokritiikki on voimakkaasti vaikuttanut
filosofian kehitykseen kannustamalla useita
filosofeja, esim. skottilaisia „common sense" filosofeja
ja Kantia, yrityksiin selvittää eri tavoin niitä
kysymyksiä, joihin hän oli viitannut. —
Siveys-oppinsa H. perustaa tunteeseen, välittömään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
