Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hydrops ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
681
Hydrops— Hydrozooit
682
järvissä, lammikoissa ja lätäköissä. Pituus
vaihtelee 2:sta 5:een mm. Suomessa yli 50 lajia;
monet niistä erittäin yleisiä. U. S-s.
Hydrops (kreik.), vesimäisen nesteen
kasaantuminen ruumiin onteloihin, niinkuin niveliin,
rintaonteloon, vatsaonteloon, sydänpussiin y. m.
H. syntyy enimmäkseen verenkierron häiriöitten
aikaansaamasta, veren vesimäisen aineksen
ki-hoamisesta ulos verisuonista, vrt. E d e e m i.
(il. O-B.)
Hydropterides ks. Saniaiset.
Hydrorakis 1. "hydrorrhachis (kreik.
hydör = vesi, ja ralchis = selkä), tautiperäinen,
vesimäisen nesteen kasaantuminen joko
selkäytimen kanavaan (h. interna) tahi
lukinkalvonalaiseen tilaan (h. externa). Synnynnäinen tila,
johon usein yhtyy erityinen epämuodostuma, n. s.
selkäranganhalkeama (spina bifida).
(M. O-B.)
Hydrosfääri (kreik. liydör = vesi, ja sphaira
= pallo), maapallon vesikerrokset, joihin siis
kuuluvat meret ja järvet. Maapallon pinta-alasta
on n. 7/io vesien peittämää, ja jos maanpinta olisi
aivan tasainen, jolloin h. peittäisi sen
kauttaaltaan yhtä vahvana kerroksena, niin tämän
paksuus olisi n. 2,500 m. Maapallon vesimäärien
koko tilavuus on suunnilleen l,is miljardia
kuutiokilometriä. P. E.
Hydroskopia (kreik. hydör = vesi, ja shopein
- katsoa), vanhaan luuloon perustuva
salaperäinen taito, joka muutamilla ihmisillä on muka
tuoreen oksahaarukan avulla löytää maahan
kätkettyjä vesisuonia. Kun tällainen henkilö, pitäen
haarukkaa käsissään lähellä maata, tulee
vesi-suonen kohdalle, taipuu oksa muka maata
kohden. J. C-én.
Hydrostaattinen, kuuluva hydrostatiikkaan
(ks. t.).
Hydrostaattinen paine ks.
Hydrostatiikka.
Hydrostaattinen paradoksi ks.
Hydrostatiikka.
Hydrostaattinen 1. Healin puristin, koje,
jossa nestepatsas (vesi, väkiviina) hienonnetusta
aineesta puristaa ulos jotakin sen sisältämää
mehustetta (ekstraktia).
Hydrostaattinen vaaka eroaa tavallisesta
vaa’asta vain siinä, että sen toisessa
vaakakupissa tavallisesti on lyhyemmät kannattimet
kuin toisessa ja sen pohjassa ulkoneva koukku,
johon tutkittava kappale voidaan ripustaa. H:lla
v:lla saattaa määrätä sekä kiinteiden että
nestemäisten kappalten ominaispainon käyttämällä
Arkhimedeen lakia (ks. t.). U. 8:n.
Hydrostatiikka (kreik. hydör = vesi, ja
stati-ko’s = pysähdyttävä), hydromekaniikan nestpiden
tasapainoa käsittelevä osa. Jos neste on astiassa
tasapainossa, niin sen aiheuttama paine on
kohtisuorassa astian seiniä ja nesteeseen upotettujen
kappalten pintaa vastaan. Nesteen vapaa pinta
on myös joka pisteessään kohtisuorassa siinä
vaikuttavien voimain resultanttia vastaan. Kun
sentähden neste on ainoastaan painovoiman
alaisena, asettuu se kohtisuoraksi tämän voiman
suuntaa vastaan s. o. vaakasuoraksi. Joka
kohdalta umpinaisessa, nesteellä täytetyssä astiassa
leviää nestemolekylien herkkäliikkeisyydeu tähden
mielenmääräistä pintaa vastaan vaikuttava paine
siten, että jokainen yhtäsuuri pinta tulee yhtä
voimakkaasti puristetuksi (Pascalin laki). Tähän
tosiasiaan perustuu hydraulinen puristin (ks. t.).
Nesteen oman painon tähden painavat
yläpuoliset nestekerrokset alempia ja paine jatkuu
suurennettuna ylhäältä alaspäin kerroksesta
kerrokseen. Näin syntynyttä painetta sanotaan nesteen
hydrostaattiseksi paineeksi.
Nesteessä olevan vaakasuoran tason kaikissa
pisteissä se on yhtäsuuri. Astian vaakasuoraa pohjaa
vastaan tai yleensä vaakasuoraa pintaa vastaan
on hydrostattineu paine niin ollen yhtä suuri
kuin sen nestepylvään paino, jolla on painettu
ala pohjapintana ja sen pystysuora etäisyys
nesteen vapaasta pinnasta korkeutena.
Pohjapai-neen suuruus riippuu siis ainoastaan pohjapinnan
suuruudesta ja sen pystysuorasta etäisyydestä
nesteen pinnasta, eikä ollenkaan astian muodosta.
Koska tämä seikka tuntuu ensi silmäyksellä
mahdottomalta, on sitä sanottu
hydrostaattiseksi paradoksiksi. Hydrostaattinen
paine pystysuoraan ylöspäin on yhtä suuri kuin
hydrostaattinen paine pystysuoraan alaspäin
samaa pintaa vastaan, sillä muuten ei neste pysyisi
tasapainossa. Vinossa olevan pinnan eri
pisteissä hydrostaattinen paine ei enää ole sama,
vaan on se sitä suurempi, kuta syvemmällä piste
sijaitsee. Hydrostaattinen paine tällaista pintaa
vastaan on yhtä suuri kuin sen nestepylvään
paino, jolla. 011 painettu pinta pohjana ja sen
painopisteen pystysuora etäisyys nesteen
vapaasta pinnasta (keskipainekorkeus) korkeutena.
Lain hydrostaattisesta paineesta lausui ensiksi
alankom. Stevin. — Jos ajattelemme nesteeseen
upotetuksi esim. kuution muotoisen kappaleen
siten, että sen kaksi pintaa on yhdensuuntaista
nesteen pinnan kanssa, niin hydrostaattiset
paineet kuution pystysuoria pintoja vastaan
kumoavat toisensa. Alapuoliseen pohjaan vaikuttaa
suurempi paine kuin yläpuoliseen. Erotus, joka
ilmoittaa kappaletta ylöspäin nostavan voiman
suuruutta, on yhtä suuri kuin kuution
syrjäyttämän nestemäärän paino. Kappale menettää siis
nesteeseen upotettuna yhtä paljon painostaan
kuin sen kokoinen nestemäärä painaa
(Arkhimedeen laki), vrt. myös Deplasementti,
Metasentrumi, Ominaispaino ja
Yhtyvät astiat. U. S: n.
Hydrcsulfaatit, rikkihapon happamet suolat.
Hydrosulfidit, rikkiyhdistykset, jotka
vastaavat hydraatteja ja sisältävät ryhmän SH;
esim. kaliumhydrosulfidi, KSH.
Hydrotekniikka (kreik. hydör = vesi, ja
tekniikka), vesi rakennusoppi (ks. t.).
Hydroterapia (kreik. liydör = vesi, ja
thera-pe’ia - hoito) ks. V e s i p a r a n n u s.
Hydrotoraksi 1. hydrothorax (kreik.
hydör= vesi, ja tliöräks = haarniska), seroosisen
nesteen kasaantuminen keulikopussiin, mikä
aiheutuu verinesteen kihoamisesta verisuonista (ei
tulehduksen aikaansaamista taudillisista
tapahtumista). vrt. Pleuritis. (M. O-B
Hydrotropismi (kreik. hydör = vesi, ja
tro-pos = kääntyminen), se ominaisuus
kasvinosissa, että kosteus vaikuttaa niiden
kasvusuuntaan joko puoleensa vetävästi (positiivinen h.)
tai poistyöntävästi (negatiivinen h.). Edellisestä
ovat esimerkkinä juuret, jälkimäisestä
homesienien itiöpesäkkeeuvarret. (J. A. W.)
Hydrozooit ovat sileävatsaisia, polttiaiseli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
