Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jambi-runous ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1283
Janakkalan tuomiokunta—Janitsaarit
1284
viljeltyä maata 9,783 ha (1901); 55,-9ie
manttaalia, talonsavuja 124, torpansavuja 228 ja muita
savuja 599; 7,639 as. (1907), joista ruotsinkielisiä
n. 2 %; 834 hevosta, 3,011 nautaa (1908). —
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 11 (opett. 17).
Kunnanlääkäri. Teollisuuslaitoksia:
Tervakosken paperitehdas (1818, yhtiö 1864), Viralan
sprii-ja hiivatehdas (per. 1885), Nääsin naulatehdas,
useita myllyjä (kuten Laurilan, Lövttymäen,
Rauhaniemen, Turengin ja Viralan) sekä sahoja
(Lövttymäen, Lutheriu, Rauhan ja Viralan). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Porvoon hiippak.,
Hämeenlinnan rovastik.; mainitaan seurakuntana
ainakin jo 1431. Kirkko kivinen, keskiaikainen
(muutettu ristikirkoksi 1849). [A. O. Heikel,
„Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon
kihlakunnassa". Vet. soc. bidrag n:o 29.] K. S.
Janakkalan tuomiokunta käsittää
Sääksmäen ja Kalvolan; Lopen ja Rengon; Hattulan,
Janakkalan ja Hausjärven; Hattulan, Tvrvännön,
Hämeenlinnan maaseurak. käräjäkunnat. Turun
hovioikeuden alainen. K. S.
Jananuskoski 1. H ä m e k o s k i, koski
Läs-kelänjoessa n. 4 km Jänisjärvestä etelään
Ruskealan ja Suistamon rajalla. Sen suuruutta
kuvaa kansanrunon toisinto: „— — ei ole
Vuoksen voittanutta, Jananuksen jaksanutta,–".
K. S.
Janaslahti, Laatokan lahdelma Impilahdella;
höyrylaivalaituri ja lastauspaikka, 4 km
länteenpäin Impilahden kirkolta, jonne kesäisin laivalla
kuljetaan juuri J:n laiturin kautta.
Jandus-lamppu ks. K a a r i 1 a m p p u.
Janet [zanëf]. 1. Paul J. (1823-99), ransk.
filosofi, oli filosofian opettajana m. m.
Strass-burgissa, v:sta 1864 filosofian historian
professorina Pariisin yliopistossa; esitti Cousin’in
perustaman idealistisen oppisuunnan mielipiteitä
lukuisissa, osaksi yleistajuisissa ja hyvin
monissa painoksissa levinneissä teoksissa, niink.
esim. „La famille; legons de philosopliie morale"
(1855), „Philosophie du bonheur" (1862), „Histoire
de la science politique dans ses rapports avec la
morale" (2 os., 1872), „Les causes finales" (1876),
„Histoire de la philosopliie; les problëmes et
les écoles" (yhdessä G. Séailles’in kanssa, 1887),
„Éléments de la philosophie scientifique et de
la pliilos. morale" (1890), „Principes de
meta-physique et de psyjhologie" (1897).
2. P i e r r e J. (s. 1859), edellisen veljenpoika,
ransk. sielutieteilijä, on toiminut filosofian
opettajana eri lyseoissa, sittemmin sielutieteen
professorina Collège de Francessa sekä Salpëtrière
sairashuoneen psykologisen laboratorin johtajana.
On julkaissut m. m. etevät teokset
„L’automa-tisme psychologique" (1889) ja „Les obsessions
et la psychasthénie" (1903), joilla hän on hyvin
ansiokkaasti edistänyt sairaudenomaisten
sieluntilani tutkimista. A. Gr.
Jangtsekiang 1. Y a n g t s e k i a n g (s. o.
sininen joki), Kiinan pisin joki, n. 5,000 km,
vesialue n. 2 milj. km2, osa sen juoksusta vielä
tuntematonta. Lähdejoet Naptsitaiulanmuren ja
Mu-russu alkavat 6,000’ ja 3,990 m yi. merenp.
Ti-betissä. J. virtaa ensin (Dotsu, Tungtienho ja
Kinsakiang nimisenä) kaakkoista ja eteläistä
suuntaa vuoristomaisemien halki, kääntyy itään
ja koilliseen jo ennen tuloaan „Punaiseen
painanteeseen". Tänne asti J. on laskenut niin
paljon, että se Suifun luona (nyt saaden nimen
Takiang, „Iso virta") on ainoastaan n. 300 m
yi. merenp. Täällä „Punaisen alanteen" portilla
J:n kulkukelpoisuus alkaa. Vähää ennen
Itsan-gia lakkaavat vuorirannat ja J. virtaa
Hukvan-gin alluvionien peittämälle tasangolle. Tämä on
Kiinan varsinainen keskus. Kolme suurta
kulkukelpoista lisäjokea laskee täällä J:iin; vas.
Han-kiang, oik. Juenkiang sekä Hengkiang, jotka
ennen J :iin laskemista yhtyvät suureen
Tungtin-gin järveen. J:n muita lisäjokia on Jalunkiang,
Minkiang, Kialing vas., Wukiang oik., sam.
Po-jang-järven kautta Kankiang. J:n suu on
40-50 km le*.eä. — J:n merkitys Kiinalle
liike-väylänä on arvaamaton; enemmän kuin 100
suurta kaupunkia on sen ja sen lisäjokien
varsilla, m. m. Tsinkiang, Nangking, Kinkiang
Wutsang, Hankau, Hanjang; Sanghai on J;n
suistamossa. E. E. K.
Janiculum [jäni’-], myös Janiculus
(m o n s) (< Janus, ks. t.), it. Gianicolo,
„Januksen kaupunki", Rooman piiriin kuuluva kukkula
Tiber-joen oikeanpuolisella rannalla, linnoitettiin
ja yhdistettiin sillalla kaupunkiin perintätiedon
mukaan jo kuningasajalla, mutta liitettiin siihen
varsinaisesti vasta Augustuksen aikana 14:nä
kaupunginosana, vrt. Rooma. K. J. E.
Janin [zanlV], Jules Gabriel (1804-74),
ransk. kriitikko ja romaaninkirjoittaja, oli v:sta
1836 alkaen „Journal des Débats" lehdessä lähes
40 vuotta kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana,
jossa toimessa.au hän usein mukautui yleisön
vaihtelevaan makuun. Alussa hän oli
romantikko, mutta siirtyi myöhemmin romantismia
vastustavaan „École du bon sens" suuntaan. V.
1870 hän valittiin Sainte-Beuven seuraajaksi
Ranskan akatemiaan. J;n huomattavimmat
arvostelut ilmestyivät koottuina nimellä „Histoire
de la littérature dramatique" (1853-58, 6 nid.),
joka teos etupäässä on säilyttänyt hänen nimensä
jälkimaailmalle. J:n muista kriitillisistä
teoksista mainittakoon „Béranger et son temps"
(1866), „Lamartine" (1869), ..Alexandre Dumas"
(1870) ja „Frangois Ponsard" (1872).
[Piédag-nel, „Jules J." (3:s pain. 1883).] J. E-l.
Janina, eräs pienistä planeeteista.
Janina, Jania 1. Joannina. 1. Vilajeetti
Turkissa, Etelä-Albaniassa, 17,900 km2, 527,000
as. — 2. Edellisen pääkaupunki; 20-30,000 as.,
joista puolet kristittyjä, enimmäkseen
kreikkalaisia. Huomattava teollisuus (kulta- ja
hopea-koru-ompeleita) ja kauppapaikka. — J. on vanha,
1100-luvulla keisari Johannes Komnenoksen
uudestaan rakentama, sitten normannien hävittämä;
1422 sen valloittivat turkkilaiset. Ali’n, J:n
pa-san hallitusvuosina 1788-1822 se oli loistoisa,
eurooppalaistunut. E. E. K.
Janitsaari-musiikki, pelkistä puhallus- ja
lyömäsoittimista koottu orkesterimusiikki.
I. K.
Janitsaarit (turk. jeni’ tseri’ = uusi joukko)»
Turkin sulttaanin Orkhanin 1330 perustama
jalkaväki, johon ensiaikoina otettiin ainoastaan
miehiä, jotka lapsina oli ryöstetty kristityiltä
vanhemmilta ja kasvatettu muhamettilaisiksi.
J;ien luku kasvoi vähitellen yhä suuremmaksi,
niin että se 1800-luvun alussa nousi päälle 100,000
miehen. Samalla heidän vaikutuksensa ja
valtansa lisääntyi, niin että he alussa oltuansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
