Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus / 1291-1292 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Janson ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1289

Janson—Jansson

1291

Arndtin y. m. hartauskirjoja. Vihdoin J. joutui
tekemisiin maallisen vallan kanssa. Hänet
vangittiin kaksi kertaa (syksyllä 1845 hänen
kannattajansa ryöstivät hänet vanginkuljettajien
käsistä), ja Upsalan tuomiokapitulissa häntä
kuulusteltiin. Hänen oppinsa levisi yhä. Jo 1845
jotkut liikkeen kannattajat olivat siirtyneet
Ameriikkaan, ja 1846 J. itse. mukanaan suurehko
joukko helsinglantilaisia, siirtyi sinne ja perusti
Illinoisiin Bishopshill nimisen siirtolan, jossa
vallitsi täydellinen omaisuudenyhteys. J. hallitsi
siirtokuntaa rajattomalla vallalla. Pian kuitenkin
syntyi sisäisiä eripuraisuuksia, ja vihdoin eräs
siirtokunnan jäsen ampui entisen mestarinsa. J. on
julkaissut äidinkielellään useita uskonnollisia
teoksia. [E. Herlenius, „Erik-jansenismens
historia" (1900).] K. Ö.

Jansson [-ā-], Eugen Fredrik (s. 1862),
ruots. taidemaalari. Opiskeltuaan ensin E. Perséuksen johdolla ja sitten 1881-82 Tukholman
taideakatemiassa hän on ominpäin kehittänyt
taiteellisia taipumuksiaan. Enimmäkseen hän on
maalannut kuvia Tukholmasta, laajoja näköaloja
yli kaupungin ilta- tai aamuvalossa tai
runollisia tunnelmia sen vanhojen, kapeiden katujen
varsilta. Viime aikoina hän on myöskin luonut
useita suuria, alastomien mallien mukaan tehtyjä
valotutkielmia. Hänen värikäyttelynsä on
impressionistisen mehukasta ja leveän dekoratiivista.
Hänen tauluistaan mainittakoon „Syysilta
Riddarfjärdenillä" (1898, Tukholman
kansallismuseossa), „Köyhälistökasarmeja" (1898,
Kristiaanian kansallisgalleriassa), „Nocturne" (1900,
Gööteporin museossa) sekä „Kuunkehä",
„Sadepilvi" (1896), „Oikoteitä" (1901), „Hämärä",
„Katu" (1902), „Tunturimaisema Kirunasta"
(1904) ja „Auringonkylvynottajia" (1908, kaikki
Thielin galleriassa Tukholmassa.) F. L.

K. E. Jansson: „Kosinta Ahvenanmaalla".

Jansson [-ā-], Kaarle Emanuel (1846-74).
suom. taidemaalari, synt. 7 p. heinäk. 1846 Finströmin pitäjässä Ahvenanmaalla talonpoikaisista
vanhemmista. Saatuaan ensin hiukan opastusta
kotipitäjänsä maalarilta hän tuli 13-vuotiaana
Taideyhdistyksen avustamana R. V. Ekmanin
johtaman Turun piirustuskoulun sekä 1862
Tukholman taideakatemian oppilaaksi.
Harjoitelmastaan „Iltatöitä ahvenanmaalaisessa tuvassa" hän
sai 1865 Taideyhdistyksen toisen
tukaattipalkinnon. Kotimaahan hän palasi Tukholmasta 1867,
mutta lähti jo seur. v., saatuaan valtiolta
matkarahan, Düsseldorfiin, jossa nautti m. m. tunnetun
laatukuvamaalaajan B. Vautier’n
yksityisopetusta. Ensimäisiä teoksia näiltä ajoilta on
„Ahvenanmaalainen morsian" (1869, Taideyhd:n
kokoelmissa) sekä „Rukin ääressä", joka hankki
hänelle tukaattikilpailussa ensimäisen palkinnon.
Talven 1870-71 hän asui Jomalan talossa. Siellä
hän maalasi yhden tunnetuimpia taulujaan
„Ristiässän" (Taideyhd:n kok:ssa). Svks. 1871 hän sai
uuden matkarahan palatakseen Düsseldorfiin.
Talven kuluessa valmistui Düsseldorfissa vielä
kaksi uutta teosta: „Kosinta Ahvenanmaalla"
(Taideyhd:n kok:ssa) ja „Ropo haaviin" (J. L.
Runebergin ostama), mutta jo helmik. 1872
hänen oli pakko siirtyä etelään etsimään
keuhkotaudilleen parannusta. Kesällä 1873 hän palasi
Ahvenanmaalle, jossa kuoli 1 p. kesäk. 1874. —
Hänen harvalukuiset teoksensa ovat kumminkin
sekä tunnelmalliselta sisällvkseltään että tekotavaltaankin senaikuisen suom. laatumaalauksen
parhaita. Talonpojan poikana hän tunsi
perinpohjin rahvaanelämää ja osasi senvuoksi luoda
kuvaamiinsa kohtauksiin oikean todellisuuden
sävyä kirkastaen sitä hyväntahtoisella huumorilla.
Sommittelu hänen tauluissaan on varmaa ja
tarkoin punnittua, ja värikäsittely lämmintä ja
miellyttävän vaatimatonta. — Melkoisen joukon
hänen luonnoksiaan ja harjoitelmiaan
Taideyhdistys sai hänen kuolemansa jälkeen lahjaksi
hänen isältään. [B. O. Schauman, „K. E.
Janssons minne. Fotografi-album jämte text" (1880).]

F. L.

Jantsekiang ks. Jangtsekiang.

Januarius [-ānuā’-] ks. Tammikuu.

Januarius [-ānuā’-] (portinvartija, lat. jānua
= ovi), Napoli’n suojeluspyhimys, Beneventumin
piispa, kärsi marttyyrikuoleman Diokletianuksen
vainoissa: haudattu Napoli’n Januariuksen
katedraaliin. Hänen päänsä ja 2 pulloa hänen
vertaan ovat säilössä. Joka kerta kun pullot viedään
pään läheisyyteen, muuttuu veri muka
juoksevaksi. Tämä koe suoritetaan kahdesti vuodessa
(1 p. toukok. ja 19 p. syysk.); jollei ihme
tapahdukkaan, on se onnettomuuden merkki.

Januksen pää vanhassa rahassa.

Janus [jā-] (< Dianus, vrt. Diana),
muinais-it. valon (l. auringon) jumala, joka aukaisi
ja sulki taivaan portit. J. oli samaten kaiken
alun ja lopun jumala,
jolle kunkin
kuukauden (varsink.
ensimäisen l. Ianuarius kuun)
1 p. oli pyhitetty ja
samoin kaikki portit
(ianus) ja ovet
(innua). Hänen
pyhäkkönsä Rooman
Forumilla avattiin
ainoastaan sodanaikana ja
suljettiin rauhan
vallitessa, minkä
kerrottiin tapahtuneen vain
4 kertaa e. Kr. J:ta
kuvattiin tav. kaksikasvoisena (esim. roomal. as rahassa), usein avain
ja sauva mukanaan. Toisinaan J:lla oli lisänimi
Quirinus. Muinaistarinain mukaan J. myös oli
Latiumin vanhin kuningas, joka asui
Janiculumilla (ks. t.). [W. H. Roscher, „Lexicon der
griech. und röm. Mythologie"; O. Seemann,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>