Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Janzon ... - Japani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
„Mythologie der Griechen und Römer", 5:s pain.
(1910).] K. J. H.
Janzon [jāns-], Gustaf (1813-77), ruots.
pappi, suosittu hengellinen puhuja, julkaissut
m. m. aikanaan hyvin levinneen postillan
(„Evangelii postilla eller predikningar öfver årets
samtliga evangeliitexter”, 2 osaa, 2 pain. 1860-61).
Janzon [jāns-], Jonas (1798-1885), ruots.
pappi, suosittu hengellinen puhuja,
valtiopäivämies ja raittiusliikkeen esitaistelijoita
1840-luvulla.
Janžul, Ivan Ivanovits (s. 1846), ven.
taloustieteilijä, 1876-98 professorina Moskovan
yliopistossa, oli samalla 1882-87 Moskovan
tehdaspiirin ammatintarkastajana, kutsuttiin 1895
akateemikoksi. J., joka on historiallisen
koulukunnan mielipiteitten ja valtiososialismin
kannattaja, on herättävän vaikutuksensa kautta
Venäjän huomattavimpia taloustieteilijöitä; on
julkaissut lukuisia teoksia ja tutkielmia
taloustieteen ja sosiaalipolitiikan eri aloilta, m. m.
Englannin välillisistä veroista, Englannin
vapaakaupasta, Moskovan läänin tehdasoloista ja Puolan
kuningaskunnan tehdasteollisuudesta. J. F.
Jaollinen. Jos kokonainen luku tai lauseke
(a) jaettuna toisella kokonaisella luvulla tai
lausekkeella (b) antaa kokonaisen luvun tai
lausekkeen osamääräksi, on edellinen (a) jaollinen
jälkimäisellä (b).
Jaonvahvistus ks. Maanjako.
Japani, „Nousevan auringon maa”, 1.
Dai-Nippon (s. o. Iso-Nippon), sijaitsee 21° 45’ ja
50° 56’ pohj. lev. välillä sekä 119° 20’ ja 156° 20’ it.
pit. välillä. Eteläisin saari on Formosa (Taivan)
Ganges-joen suun leveysasteella ja pohjoisin
Araito, Lopatkan niemen läheisyydessä. J:n
pituus on siis yli 4,700 km. Varsinaisen J:n
pinta-ala (johon m. m. ei lasketa Etelä-Sahalinia,
Formosaa ja Pescadoreja) on 382,416 km² (siis
hiukan suurempi kuin Suomen) ja asukasluku (1910)
50,751,919 henkeä eli 131 km² kohti. Alusmaineen
J. jaetaan 7 eri osaan: Vanha-Japani, johon
kuuluu 8 saarta nimittäin: Hondo, Sikoku, Kiušiu,
Sado, Oki, Avadži, Iki ja Tsušima; Riukiu-saaret;
Taivan-ryhmä, johon kuuluvat Formosa ja
Pescadorit (Hokoto), Hokkaido, johon kuuluvat Jesso ja
Kuriilit; Ogasavara, johon kuuluvat Muninto- l.
Bonin-saaret; Sahalin eli Karafuto sekä Korea,
Kvantung ja Etelä-Mantšuria mannermaalla.
Valtakunnan nimi oli Euroopassa keskiajalla
Zi-pangu. Pääsaaren nimi oli ennen Nippon, joka
juurtuu sanoista nitsu = aurinko ja hon = nousu.
Nykyään sanotaan pääsaarta Hondoksi ja koko
maata Dai-Nipponiksi; J:n kansa nimittää
itseänsä Nippon-džiniksi = Nippon-ihmiset. —
Varsinaista J:ia ympäröivät meret joka puolella.
Mistään kohdasta ei suurimmilla saarilla ole
meren rantaan yli 270 km. Saarten luku lienee
kaikkiaan n. 3,850, joista 40 suurempaa. Näistä
ovat suurimmat: Hondo, Jesso, Sahalin, Kiušiu,
Formosa ja Šikoku. Useimpien saarten rannikko
on hyvin rikkipirstoutunut. Niin on esim.
Hondon rantaviiva 7,670 km, Kiušiun 3,382 km ja
Šikokun 1,772 km. Ympäröivät meret ovat
varsinkin idässä hyvin syviä. Tärkeimmät saarien
ja n. s. rantamerien, Ohotskin-, Japanin- ja
Itä-Kiinanmeren, väliset salmet ovat:
Tatarian-salmi, La Pérouse-salmi, Tsugaru-salmi,
Korean- eli Tsušiman-salmi sekä Formosan-salmi. Ne
ovat kaikki kulkukelpoisia suurimmille
sotalaivoillekin. Lahtirikkauden vuoksi J:ssa on
runsaasti hyviä satamia. Monet niistä ovat
kuitenkin salakarien vuoksi isoille laivoille
luoksepääsemättömiä. Hyvin suojaisessa asemassa on
n. s. J:n saaristomeri l. Seto-no-utši (= meri
salmien sisäpuolella). Se sijaitsee Hondon,
Kiušiun ja Šikokun välillä. Saaristomeressä on
runsaasti pikkusaaria. Rannat ovat hyvin
vaihtelevia ja ihania. Pienemmistä lahdista
mainittakoon: luonnonihanuudestaan kuuluisiksi tulleet
Nagasaki’n- ja Fukuokan-lahdet, vuonontapainen
Kagošiman-lahti, leveä Osakan-lahti, syvät
Nagojan-, Šitsuokan-lahdet, aukea Sagami-lahti ja
mainiosti suojeltu Jokohaman-vuono. Ne ovat
melkein kaikki varustettuja vahvoilla
linnoituksilla, jotka ovat rakennetut mereenpistäville
kärjille. Pääkaupungista pohjoiseen alkaa aukea,
pitkät matkat saareton ranta, jota ulottuu aina
Sendai-lahteen saakka, jonka ulkopuolella on
pieni saaristo, japanilaisten mielestä valtakunnan
ihanin seutu. Pohjoisrantaan tunkeutuu laaja
Mutsu-Van-lahti. Jesson rannoilla on aukeita
poukamia, jotka eivät anna laivoille hyvää
suojaa; poikkeuksena on Uhiura-Van etelässä.
Sahalinin rannikko on jokseenkin yksitoikkoinen.
Hondon länsiranta on verrattain kolkko ja
luoksepääsemätön. Kaukana etelässä nousee
Formosa verrattain eheänä merestä, eikä sen
rantamilla ole muuta kuin neljä tai viisi
kelvollista satamaa. — Merkillisiä ovat
valtamerenvirrat, jotka huuhtovat J:n rantoja, tullen joko
lämpöisemmiltä meriltä ja tuoden mukanaan
troopillista lämpöä tai päinvastaisesta suunnasta,
napamaitten lähettyviltä. Tyynen valtameren
lämpöinen virta — Kuro-šio — muistuttaa paljon
Golf-virtaa. Se saa alkunsa päiväntasaajan tienoilta,
sivuuttaa Formosan, haarautuu ennen Etelä-J:n
saarille tuloaan kahtia. Haaroista toinen ja
mahtavampi kulkee Hondon itärantaa pitkin
suunnilleen sen keskitienoille, missä se kääntyy
ulapalle; pienempi haara tunkeutuu
Japanin-mereen ja kulkee tämän meren itäosassa aina
Sahalinin lounaiskolkalle saakka. Laivan tultua
lämpöiseen virtaan lämpö nousee äkkiä
+4°- +5° C ja ilma käy kosteammaksi. Kylmät
merivirrat tulevat Ohotskin- tai Beringin-meristä.
Niitä on kolme. Yksi niistä kulkee pitkin
mantereen rannikkoa. Se tuntuu ajoittain vielä
Itä-Kiinanmeressä. Enemmän kuin tämä vaikuttaa
J:n kaikkiin oloihin n. s. Kuriilien-virta. Tämä
kylmä virta seuraa Kamtšatkan rannikkoa,
sivuuttaa Kuriilit ja huuhtoo Jesson
pohjois-ja itärantaa. Keskellä kesää meriveden lämpö
ei siellä nouse yli +5° C. Jesson rannat
senvuoksi jäätyvät joka talvi useampia km:ejä
merellepäin, mutta La Pérouse-salmi ei koskaan
jäädy niin, että siitä olisi laivakululle estettä,
sillä pieni haara Kuro-šiosta tunkeutuu siihen.
Kylmällä virralla on samea, Kuro-šiolla taas
tummansininen väri; toinen tuo kylmän meren
kaloja, toinen taas lämpöä rakastavia
merieläimiä. Tänne molemmat lajit sitten ikäänkuin
patoutuvat, ja kalastus on siis oivallinen. Kala
kuuluukin japanilaisen jokapäiväiseen ravintoon,
ja merikalastus on pääelinkeinoja. — Maan
pinta. Isoa valtamerta ympäröi
jättiläiskaaressa tuliperäinen vyöhyke, johon myös J:n
tulivuoret kuuluvat. Mutta vaikka tulivuoret
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
