Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus / 1329-1330 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japanin uskonnot - Japanin-vaha ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jumalattaren jälkeläinen, nauttii myöskin
uskonnollista kunnioitusta. Šinto-jumalia palvellaan
pienissä pyhäköissä, joilla on omat pappinsa.
Näihin pyhäkköihin viedään äsken syntyneet
lapset saamaan nimensä; niissä toimitetaan myös
uhreja ja uskonnollisia puhdistusmenoja.

Meidän ajanlukumme kolmannella vuosis.
alkoi kiinalainen kulttuurivaikutus tuntua
Japanissa ja sen mukana Konfutsen (ks. t.) oppi
saada jalansijaa. Kuudennella vuosis. ilmestyi
buddhalaisuus ja sai paljon kannatusta.
Yhdeksännellä vuosis. muodostui sintolaisuuden
ja buddhalaisuuden sekamuoto, joka selitti
šinto-jumalat ikuisten Buddhain ilmennyksiksi. Tämä
sekauskonto hävitti miltei olemattomiin
alkuperäisen šinto-uskonnon. Mutta sittenkuin 1868
Japanissa syntyi kansallinen nousuaika, on
hallitus kaikin tavoin šinto-uskontoa suosinut. Siitä
huolimatta on Konfutsen oppi säilyttänyt
valta-aseman sivistyneiden keskuudessa ja
buddhalaisuus syvissä riveissä. E. K-a.

Lähetystyö. Roomal.-katol. lähetystyön
aloitti 1549 Fr. Xavier, mutta 1637 alkanut
vaino hävitti miltei kokonaan kristinuskon,
samalla kuin Japani sulkeutui muukalaisilta.
Vasta 1859 saattoi protestanttinen lähetys, maan
jälleen avauduttua eurooppalaisille, saada täällä
jalansijaa. Uranuurtajia olivat ameriikkalaiset
Hepburn ja Verbeck. Mitä suurin merkitys
synnyinmaansa käännytystyössä on Nisimalla,
jonka perustama on Kioton kuuluisa kristillinen
yliopisto Došiša. Japanin kristillisessä
kirkossa ilmenee voimakas pyrkimys
riippumattomuuteen ulkomaalaisista sekä kristinuskon
kansallistuttamiseen. — Lähetystyö on melkein
yksinomaan englantilaisten ja ameriikkalaisten
seurain hallussa; niiden lisäksi on muutamia
japanilaisia yhdyskuntia, yksi saksalainen seura
sekä Suomen luther. evank.-yhdistys. Viimeksi
mainitulla on 5 työntekijää kolmella asemalla
Hondon saarella Tokion läheisyydessä. Japanissa
(ja Formosalla) on yht. 58 protestanttista
lähetysseuraa, joilla on 308 lähetyssaarnaajaa, 9
lähetyslääkäriä, 56 muuta maallikkoa, 356
naislähettiä ja 2,140 kotimaista työntekijää.
Pääasemia on 227, sivuasemia 1,146, kastetuita
kristityltä 82,221. — Room.-katol. kristitvitä on 62,703



Japanilainen Buddhan temppeli.


ja kreikkal.-katol. 30,712. [K. Utšimura, „Kuinka,
minusta tuli kristitty.”] U. P.

Japanin-vaha, japanilaisista Rhus-lajeista
saatu rasva-aine (pääasiallisesti tripalmitiinia ja
vähän vapaata palmitiinihappoa).

Japura l. Yapura, Amazon-virran lisäjoki
vasemmalla; lähteet Kolumbiassa
Itä-Kordillieereilla. Ainoastaan alajuoksua voidaan
kulkuväylänä käyttää. E. E. K.

Jaques-Dalcroze [žak dalkrō’z], Émile
(s. 1865), sveits. säveltäjä, Brucknerin ja
Délibes’in oppilas. Syntyi Wienissä ransk.
vanhemmista, jotka pian senjälkeen muuttivat Genèveen.
Siellä J. tuli 1892 konservatoriin teorian
opettajaksi. Hän on säveltänyt oopperoita,
kuoroteoksia, viulukonserton y. m. Eurooppalaisen
maineen J. saavutti „rytmillisen voimistelunsa”
menetelmällä; vuosittain on kaikista maista
kertynyt oppilaita J:n pitämiin kansainvälisiin
rytmiikan lomakursseihin. Wienissä, Berliinissä,
Dresdenissä y. m. on perustettu rytmillisiä
oppikursseja, jopa erityisiä opistojakin, J:n ohjeitten
mukaisesti. Myös hänen
säveltapaamisjärjestelmänsä on herättänyt ansaittua huomiota. I. K.

Jaransk [-ra’nsk], piirikunnan kaupunki
Venäjällä, Vjatkan kuv., Jarankan varrella; 4,808
as. (1897). Kimnaasi, 4 kirkkoa, sairaala,
viina-polttimo. Perustettu 1584 linnaksi tšeremissejä
vastaan. — J:n piirikunnassa asuu
suomensukuisia tseremissejä n. 60,000 (piirikunnan koko
asukasmäärä n. 400,000).

Jardin d’acclimatation [žardã’ daklimatasiõ’],
puutarha-alue Pariisin Boulogne-metsiissä, jossa
vierasmaalaisia eläimiä ja kasveja. E. E. K.

Jardin des plantés [žardã’ de plãt], Pariisin
kasvit, puutarha, johon on yhdistetty eläintarha
ja muitakin luonnontieteellisiä kokoelmia.
Laitoksen alkuna oli kasvitieteilijä Guy de Labrossen
n. 1633 perustama „Jardin royal des plantés
médicales”. V. 1739 Buffon otti sen hoitoonsa
kokonaan uudistaen laitoksen ja rikastuttaen
kokoelmia kaikista luonnonvaltakunnista.
Nimeksi tuli „Jardin du Roi”. Hänen seuraajansa
Bernardin de Saint-Pierren aikana sinne
siirrettiin menageria (1793) ja avattiin luonnont.
kirjasto (1794), jonka jälkeen se sai nykyisen
virallisen nimensä „Muséum d’histoire naturelle”. Siellä
pidetään maksuttomia, kaikille avoimia luentoja
eri luonnontieteissä. J. A. W.

Jardinière [žardinjã’r] (ransk., oik.
puutarha-tyttö, < jardin = puutarha), kukkaiskori,
kuk-kaislaite.

Jarensk, piirikunnan kaupunki Venäjällä,
Vo-logdan kuv., Jarengan varrella, 4 km sen
laskusta Vytsegdaan; 993 as. (1897); 6 kirkkoa,
sairaala. Teollisuutta ei ole. Kahdet markkinat. —
J:n piirikunnassa asuu suomensukuisia
syrjänejä n. 32,000 (piirikunnan koko asukasmäärä
n. 47,000).

Jargon [žargō’] (ransk.), puhetapa, joka
sananvalinnaltaan ja käänteiltään on ominainen
jollekin erikoiselle ihmisluokalle tai -ryhmälle;
kehuskeleva sisällyksetön puhe.

Jarkand ks. Jarkent.

Jarkent [-e’-] l. Jarkand [-a’-]. l. Joki
J.-darja Itä-Turkestanissa, lähteet 5,150 m yl.
merenp. Mustag-vuorella, pituus 900 km.
Yhdyttyään Kasgariin se saa nimekseen Tarim (ks. t.).
— 2. Tärkeä kaupunki samannimisen joen varrella,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>