Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joutsenliskot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1457
Joutsenliskot—Juan d’Austria
1458
naaras munii 4-8 vaaleata tai likaisenvihreätä
munaa. Muutto retkillään ne lentävät korkealla.
Suku käsittää 10 lajia, joista pohjoisella
pallonpuoliskolla elävät lajit ovat valkoiset. — Iso-j.
(C. cygnus 1. musicus), 1,5 m pitkä, valkea,
ohjakset ja nokan tyvi, joka on kyhmvtön,
siera-miin asti keltaiset, nokan etupuolisko ja koivet
Iso-joutsen.
mustat; pyrstösulkia 20-22; nuorena
ruskeanharmaa. Pesivänä Euroopan ja Aasian
pohjoisimmissa osissa, Pohjois-Suomessa ja Karjalan
itäosissa. — Pikku-j. (C. Beivickii), edellisen
näköinen, mutta pienempi (pit. 120 cm), nokan
tyvi ei sieraimiin asti keltainen; pyrstösulkia
vain 18. Pesivänä Novaja Zemljassa ja siitä
itäänpäin Pohj.-Jäämeren seuduissa, Suomessa
harvoin huomattu. Molemmilla näillä
joutsen-lajeilla on se yhteinen ominaisuus, että
henki-torven alaosa tekee pitkän, rintalastan harjun
sisään painautuneen mutkan. — K y h m y-j o u t-
!i M
Musta-joutsen.
sen (C. olor) on samankokoinen kuin iso-j.,
mutta eroaa muista valkoisista j:ista siinä, että
sillä on musta kyhmy keltaisen nokan tyvessä.
Sen pesimisalue ulottuu Etelä-Ruotsista ja
Itämeren maakunnista Turkkiin ja Keski-Aasiaan
saakka. Sitä pidetään usein kesynä, komeana
lammikkojen kaunistuksena. — Etelä-Afrikassa
elää mustakaulainen j. (C. nigricollis) ja
Austraaliassa musta-j. (C. atratus), jolla on
punainen nokka ja höyhenistö melkein
kauttaaltaan sysimusta. K. M. L.
Joutsenliskot ks. P 1 e s i o s a u r i t.
Joutseno. 1. Kunta, Viipurin 1., Jääsken
khlak., Joutsenon nimismiesp.; kirkolle
Lappeenrannasta 19 km; 283,5 km2, joista viljeltyä maata
4,016 ha (1901); 31,22 manttaalia, talonsavuja 540,
torpansavuja 28 ja muita savuja 275; 4,413 as.
(1907), joista miltei kaikki suomenkielisiä; 657
hevosta, 2,233 nautaa (1908). — Kansakouluja 5
(opett. 7). — Joutsenon selluloosatehdas (per. 1907,
omist. o.-y. Pulp); Meltolan saha (per. 1816). —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Jääsken rovastik.; itsen, khrakunnaksi
n. v. 1639. Kirkko puinen (rak. 1756). K. 8.
Joutsenvesi, järvi, jonka läpi Ruokoveden
vedet juoksevat Tappuvirran salmen ja
Oravitaipa-leen kautta Haukiveteen. K. S.
Joutsenvirta, engl. Swan River, 500 km
pitkä joki Länsi-Austraaliassa, kulkukelpoinen
Perthistä alkaen; suun varrella on Fremantle. V.
1829 perustetusta J:n siirtolasta on
Länsi-Aust-raalian valtio kehittynyt. (e. e. k.)
Joutsi ks. J o u s i.
Jovanovic [-va’novits], Jo van (1833-1904),
tavallisesti tunnettu nimellä Z m a j J., serb.
runoilija, oli ammatiltaan lääkäri. V. 1864 hän
perusti Budapestissä pilalehden „Zmaj"
(„Lohikäärme"), jota nimeä hän sittemmin käytti
kirjailijana. J. on serbialaisten suosituimpia
lyyrillisiä runoilijoita. Hänen parhaat runokokoelmansa
ovat „Djulici" („Ruusuja") ja „Djuliéi uveoci"
(„Lakastuneita ruusuja" 1872). j. j. m.
Jovellanos [hovelja’nos], Gaspar M e
1-chor de (1744-1811), esp. valtiomies ja kirjailija,
toimi v:sta 1768 tuomarina ja oli Kaarle III:n
vapaamielisen hallituksen aikana useissa
julkisissa toimissa; 1790 Godoy karkoitti hänet hänen
syntymäseutuunsa Asturiaan, jossa toimi
innokkaasti elinkeinojen, kulkuneuvojen ja
koululaitoksen parantamiseksi; oltuaan 1797
oikeusministerinä hän jonkun ajan kuluttua vangittiin; pääsi
Josef Bonaparten valtaistuimelle noustua 1808
vapaaksi; ei ottanut vastaan hänelle tarjottua
sisä-asiainministerinvirkaa, vaan liittyi kapinallisiin
ja rupesi Keskusjuntan jäseneksi; hukkui
haaksirikossa paetessaan ranskalaisten tieltä 1811;
julkaissut m. m. kuuluisan, agraarilainsäädäntöä
koskevan teoksen „Informe sobre la ley agraria"
ia muutamia näytelmiä. j. F.
Joviaali (ransk. jovial, < lat. joviä’lis =
Juppiteriä koskeva; tämän kiertotähden astrologit
katsoivat tuottavan iloa ja onnea), hilpeä,
hyväntuulinen.
Jovianus
ä’-J, Flavius Claudius [-Varro n i a n u s, Rooman keisarina 363-364 j. Kr.,
kristitty, julistettiin hallitsijaksi Julianuksen
(ks. t.) kuoltua, teki heti häpeällisen rauhan
Persian kuninkaan Saporin kanssa ja peruutti
edeltäjänsä toimenpiteet kristinuskoa vastaan. J.
kuoli paluumatkallaan Konstantinopoliin
Vähässä-Aasiassa helmik. 364 n. 8 kuuk. hallittuaan.
k. j. n.
Joyeuse entrée [ztiajö’z åtrë’] (ransk.), flaam.
Blijde inkomst, „iloinen maahantulo",
Bra-bantin vanhin perustuslaki, jonka jokainen
hallitukseen ryhtyvä Brabantin ja Limburgin herttua
maahan tullessaan vannoi pitävänsä
pyhänä(1356-1792). ks. B rahan t. * j. f.
Jozsef [jözef] arkkiherttua, ks. Josef Karl
Ludwig.
Juan [hua’nJ, Juhana nimen esp. muoto. ks.
Don Juan.
Juan d’Austria [hua’n], Don, „Juhana
Itävaltalainen" (1547-78), keis. Kaarle V:n
äpäräpoika (hänen äitinsä oli porvarin tytär
Regensburgista), kasvatettiin Espanjassa isänsä
toimesta ja tämän kuoltua velipuolensa Filip II :n
hovissa. Kunnianhimoinen ja ritarillinen
nuorukainen oli alkuaan määrätty hengelliseen säätyyn,
mutta sai toiveensa mukaan antautua sotilasuralle.
Hän soti ensin menestyksellä moriskeja vastaan
ja sai sittemmin paavin ja Venetsian avulla
Le-panton suuren merivoiton turkkilaisista 7 p. lo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
