Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joutsenliskot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1459
Juan de Fuca-salmi— Juantehdas
1460
kak. 1571. Hänen yrityksensä perustaa Tunisiin
oma kuningaskunta raukesi Filipin vastustukseen.
V. 1576 hänet määrättiin maaherraksi
Alankomaihin, jotka olivat täydessä kapinassa. Sen
kukistamiseksi hänen voimansa eivät riittäneet, vaikka
hän saikin Gembloux’n voiton 1578; kuninkaan
epäluulo ehkäisi kaikki hänen toimensa ja pian
hän kuoli ruttoon. — J. oli m. m. tehnyt
suunnitelmia Maria Stuartin vapauttamiseksi ja
toivonut voivansa naimalla hänet hankkia itselleen
Englannin ja Skotlannin kruunut. [Boglietti, „Don
Giovanni d’Austria".] G. R.
Juan de Fuca-salmi [liua’n] 1. San J. d. F.
erottaa Vancouver-saaren Washingtonin valtiosta.
On 100 km pitkä, kulkien itä-läntistä suuntaa,
30-40 km leveä ja 200 m:iin syvä. Idässä se on
yhteydessä Georgia-salmen ja Puget Soundin
kanssa. (E. E. E.)
Juan Fernandez [hua’n -na’ndep], Chilen
omistama tuliperäinen saariryhmä Tyynessä
valtameressä 33° ja 34° välillä etel. leveyttä, n. 650 km
mantereesta. Saaria on kolme; suurin Mas à
t i e r r a 1. J. F., 95 km2, on sammunut tulivuori,
korkein huippu 927 m; saariryhmän ainoa
ankkuripaikka, vakinainen uutisasutus n. 60
henkeä; Mas à fuera 85 km2, korkein kohta 2,000
m, v:sta 1909 rangaistussiirtola; Santa Clara
5 km2. — Mitään kotimaisia imettäväisiä ei ole,
metsistyneet vuohet ovat merimiesten tuomat.
Kasvullisuus runsas, sangen omaperäinen, osaksi
tertiääri-luontoinen. 91 selväsiittiöstä on 70 %
endeemisiä. Molemmat suuremmat saaret ovat
metsärikkaita. — J. F:n löysi 1563 esp. Juan
Fernandez. Pysyi asumattomana paitsi 1704-12,
jolloin merimies A. Selkirk, „Robinson Crusoen"
esikuva, yksinään täällä asusti. V. 1810 Chile omisti
ryhmän. E. E. K.
Juankoski 1. Juvankoski. 1. Koski
Muuruveden pitäjässä Vuot järven ja Akon järven
välisessä virrassa, pituus 1 km, putouskorkeus 7,8
m, hevosvoima keskiveden aikana 4,575,
keski-korkeaveden aikana 11,388; kosken varrella on
J uantehdas (ks. t.). — 2. Muuruveden
emäseurakuntaan kuuluva tehdasseurakunta, ruots.
Strömsdal, Juantehtaalla; 790 as. (1907),
pinta-ala 2 km2. Se sai oman saarnaajan 1758,
lakkautettu 1805; v:sta 1861 tehtaan
kansakoulun opettajana on pappismies, joka samalla
pitää jumalanpalveluksia (v:sta 1862) ja hoitaa
seurakunnan kirkonkirjoja. Kirkko rak. 1861
puusta; lämmitettävä; urut 1896. E. E. E.
Juan Manuel [liua’n] (1282-1348), Kastilian
infantti, soturi ja kirjailija, soti kunnostautuen
maureja vastaan ja tuli 1310 Ferdinandin
uskotuksi. Alfonso XI: n alaikäisyyden aikana hän oli
tämän holhoojia, myöhemmin saman hallitsijan
maaherra maurien läheisillä raja-alueilla. V. 1327
hän heistä saavutti loistavan Guadalhorcen voiton.
Hänen sukulaisensa, infantti Don Juanin murha,
joka oli kuninkaan aiheuttama, kiihotti J. M:n
julkiseen kapinaan, joka sai tukea Aragonian
Granadan kuninkailta. Tämä kapina päättyi
1335 J. M:n tappioon ja pakoon. J. M:n
olopai-kasta, Aragoniasta pantiin toimeen keskusteluja,
jotka viimein päättyivät täydelliseen sovintoon.
J. M. alistui kuninkaan valtaan ja palveli häntä
oivallisesti kuoloonsa saakka. J. M. oli aikansa
sivistyneimpiä miehiä. Hänen sanotaan
kirjoittaneen 14 eri teosta, joista kuitenkin suurin osa on
joutunut hukkaan. Tunnetuin hänen teoksistaan
on „El condé Lucanor", kertomuskokoelma,
jonka aiheet enimmäkseen ovat itämaalaista
syntyä, mutta joita tekijä on käsitellyt
omintakeisesti ja henkevästi. Tämän kokoelman nojalla
J. M. on saanut kunnianimen „Espanjan
Boccaccio". Tämän teoksen julkaisi ensin Argote de
Mo-lina (1875). Sen on saksaksi kääntänyt
Eichendorff. ’ J. E-l.
Juansikai (s. luultav. 1850-luvulla), kiin.
valtiomies, uudistusten harrastaja; oltuaan
lähettiläänä Koreassa J. 1894 sai sen 7,500-miehisen
valiojoukon päällikkyyden, jonka kuljettaminen
Koreaan antoi lähimmän aiheen Kiinan ja Japanin
välisen sodan syttymiseen; tuli 1898
armeiakun-nan päälliköksi Tsilin maakuntaan ja auttoi
leskikeisarinnaa panemaan toimeen sen
valtiokei-kauksen, jonka kautta valta siirtyi keisarilta
leskikeisarinnan käsiin; pääsi tämän johdosta
maaherraksi Santungin maakuntaan, missä
bok-sarikapinan aikana tehokkaasti suojeli
ulkomaalaisia; tultuaan 1901 Tsilin varakuninkaaksi
Tientsiniin J. ryhtyi tarmokkaasti puuhaamaan
armeian, hallinnon ja koululaitoksen
uudistamista; 1902 hän nimitettiin kauppaministeriksi.
1908 suuren neuvoston jäseneksi ja
ulkoasiainministeriön presidentiksi; hänen sanotaan
ajaneen perille opiumi-kiellon (1906) ja saaneen
aikaan, että Eurooppaan lähetettiin tutkijakuntia
ja että 1907 perustettiin uusi valtioneuvosto, joka
oli oleva valmistuksena kansaneduskunnan
ko-koonkutsumiselle: hänen tointansa olivat myöskin
yhtenäisen raha-, mitta- ja painojärjestelmän
voimaan saattamista tarkoittavat julistukset. Vaikka
J. oli uudistuspolitiikassaan varovainen ja
maltillinen, joutui hän kuitenkin vanhoillisten
mantsu-laisten virka- ja liovimiespiirien vihan alaiseksi,
ja leskikeisarinnan kuoltua hän äkkiä tammik.
1909 erotettiin kaikista viroistaan ja karkoitettiin
syntymäseudullensa. J. F.
Juantehdas 1. Juvantehdas (ruots.
Strömsdalsbruk), rautatehdas ja
puuhiomo Muuruveden pitäjässä Juankosken
varrella. V. 1744 manttaalikomisarius B. Brunon
perusti tänne masuunin ja kankirautapajan
(lupakirja 1746). Masuuni oli ensimäinen, jonka
toiminta oli yksinomaan kotimaisen järvimalmin
varassa; 1858 annettiin putlaus- ja
valssauslai-toksen, 1860 valimon ja konepajan
perustamislupa. Ruukin omistajana oli pitkän aikaa
Ti-gerstedt-suku; 1851 se joutui venäläisiin käsiin,
sekä lopullisesti jonkun aikaa lamassa oltuaan
1904 vapaaherra A. v. Alfthanille, joka 1911 muo-
Juankoski ja Juaniehdas.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
