Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalastus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
61
Kalastus
Kalastus V.
62
48.
3F
44.
49.
45,
44. Kirstupato Kymiujoella. — 45. Lohiarkku. – 46. Havaskudelma: käpy, kalvoin ja kapulat. —
47—48. Harkkeja. — 49. Laskoksille pauloitus.
ja lohta. Erityisenä lajina lanoja ovat n. s.
potku t (kuva 42), jotka pannaan kokoon
siten, että havas taitetaan kaksinkerroin ja muista
syrjistään ommellaan yhteen paitsi siuloista,
jotka siipinä jättävät kulun perään vapaaksi.
Potkut ovat lappalais-karjalaista alkuperää.
Sui-put ovat suomalaisille olleet varmaan tunnettuja
jo aikoja ennen heidän tähän maahan tuloaan;
ruonat he sitävastoin ovat saaneet lainana
lännestä päin. — Katiskat ovat vahvoista
päreistä eli säleistä lyötyjä pikku aitauksia,
joilla meidän maassamme tyvenistä vesistä
pyydetään keväisin kutukalaa. Ne ovat
tekotapaansa nähden joko kierre- (kuva 29) tai
herttakatiskoita (kuva 30); jälkimäiset
varustetaan usein porstualla ja siivillä.
Nykyisten hämäläisten esi-isät oppivat
tuntemaan katiskan jo ennen tähän maahan tuloaan
jonkun slaavilaisen kansan välityksellä;
suomalaisten kautta tuli katiska tunnetuksi Ruotsissa.
— S nipusta on kehitetty merta siten, että
siihen on lisätty nielu. Vanhimpia
mertalaje-jamme on n. s. vitsamerta (kuva 31),
johon suomalaisten esi-isät näyttävät tutustuneen
ainakin jo alkusuomalaisena aikana.
Svrjä-nien välityksellä on karjalaisten käsiin tullut
männynsäleinen, sapan-aukkoinen merta (kuva
33). Suomalaisten omaa keksintöä on
ainekseensa nähden päremerta.
Rihmamer-rat ovat tulleet vitsamertoja myöhemmin
käytäntöön ja niinpä useat lainana lännestä päin.
Samalta suunnalta ovat lainoja useimmat n a
liki a i s- 1. silmu- (kuva 32) ja lohimerrat.
Rihmamertojen pohjalla ovat syntyneet rysät,
jotka — kuten nimikin jo osoittaa —
suomalaisella pohjalla ovat skandinaavista alkuperää.
Sisämaassa ne ovat suureksi osaksi vallanneet
katiskain aseman kutukalan pyydyksinä keväällä.
1500-luvulla tulivat Pohjanmaalla ensimäiset
kor-vakolliset patorysät (kuva 34) siian- ja
lohenpyynnissä käytäntöön. Aivan myöhäistä
alkuperää ovat ne jättiläisrysät, joilla
rannikoillamme siikoja ja haileja pyydetään (kuva ?9).
Rysän eri onteloita ovat emusta (kuva 35 a),
m i e h u s t a (kuva 35 6), porstua (kuva 35 c),
perä (kuva 35 e); rysän sappamessa on
tavallisesti s i k k o 1. aukko, jonka kautta kalat
otetaan ulos. Rysät varustetaan rantaan
johtavalla johdeaidalla 1. hännysteellä, ja
isorysien eteen tehdään erityisistä havaskappaleista
n. s. potkuista aitauksia 1. pesiä (kuva 39).
— Yhdeltä puolen katiskoja, toiselta puolen
mer-toja muistuttavia ovat ne häkki nimiset
pyydykset, joilla muutamin paikoin Olaassamme
lohia koskista kalastellaan. Ne tehdään 3- tai
4-kulmaiset (kuva 36), päältä avonaiset ja joko
pystyistä tai vaakasuorista kepeistä. Suomeen
jälkimäiset ovat ruotsalaisten kautta
kotiutuneet. — Sulkukalastimiin johtavat seinät 1.
padot ovat varsin monenlaisia. Pikku kalan
pyyntiä varten ne tehdään milloin kivistä
milloin risuista, joita jälkimäisiä asetellaan
vaajojen varaan. Muutamissa Oulun kihlakunnan
joissa on isoja kivipatoja, jotka ovat vanhoilta
ajoilta peräisin. Siihen nähden, taittaako pato
koko vai osan joesta, sanotaan sitä poikki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
