Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalatiira ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
79
vapaa. 1734 v:n laiu mukaau niille, joilla oli
kihlakunnassa tai pitäjässä asunto, myöhemmin
jokaiselle maan asukkaalle. Erityisenä
ka-lastusregalena (ks. t.) on kruunulla ollut
oikeus määrättyihin kalastuspaikkoihin sekä
muutamiin kalalajeihin määrätyissä joissa. — 1734
v: n lain ilmestymisen jälkeen on kalastuksesta
annettu määräyksiä kalastussäännöissä 14 p:ltä
inarrask. 1766 ja sitä koskevassa selityksessä 24
p:ltä tammik. 1771; ne molemmat kumosi
kalastussääntö 4 p: Itä jouluk. 1865 sekä sen
vuorostaan nykyään voimassa olevat määräykset 23
p:Itä heinäk. 1902. Nykyään on jokaisella maan
asukkaalla valta harjoittaa kaikenlaista
kalastusta meressä kylänrajau ulkopuolella,
lukuunottamatta aluetta kymmenen kilometrin alalla
lohipatoisen kymin tai joen suusta, sekä samoin
sellaisilla merenrannoilla sekä luotojen ja saarien
luona, jotka kuuluvat kruunulle eivätkä ole
minkään tilan omia eivätkä erityisillä ehdoilla
kenenkään hallussa, kaikki kuitenkin mikäli
johonkin kalastuspaikkaan ei ole erityisesti
poikkeusta tehty tai vastedes tehdä. Sitäpaitsi on
ulkosaaristossa ja meren rannassa onkiminen ja
kaikkinainen muu koukkukalastus syvässä
vedessä jokaiselle sallittu. Isolla järvenselillä
kylänrajau ulkopuolella on kukin siihen
ulottuvan kunnan asukas oikeutettu harjoittamaan
onkimista ja kaikenlaista muuta koukkukalastusta,
ollen kunnat oikeutetut päättämään, saavatko he
ja missä määrin siellä muuten kalastaa. Yhteisen
kalaveden käyttöä koskevissa, nykyisin voimassa
olevissa määräyksissä velvoitetaan sen osakkaat
niin järjestämään kalastus siinä, että kalasuvun
hävittäminen tulee estetyksi. Tästä lähemmin ks.
Kalastuskunta. Kalastuskunnan
yhteisillä vesillä on kullakin osakkaalla ja hänen
talonväellään aina valta harjoittaa yhteisessä
vedessä onkimista ja kaikenlaista muuta
koukku-kalastusta. Jos kalastushoito samassa tai eri
vesistöissä tahi vesistöjen tai meren osissa on
erityisesti määrätty yhteiseksi, muodostavat kalaveden
kaikki omistajat sillä alueella
kalastushoito-yhdistyksen (ks. t.). Kalastusoikeuteen
kuuluu myös oikeus kalanpyydyksien laskemista,
nostamista ja kokemista varten astua toisen rannalle,
ei kuitenkaan tontille, puutarhaan eikä
kylpypaikkaan, sekä panna pyydyksiä kuivamaan
rannalle muualla paitsi mainituilla alueilla sekä
varastopaikalla, puistossa tai viljellyillä tiluksilla;
tällaisen oikeuden käyttämisestä aiheutuvan
vahingon ja haitan on maanomistaja oikeutettu
saamaan korvatuksi. Vielä tulee rannanomistajan
korvausta vastaan sallia kalastusoikeuden haltijan
kulkea maansa kautta kalavedelle, milloin hän
muuten ei voi sinne soveliaasti päästä, vrt.
Kalastustentarkastaja;
Kalastussääntö. K. H-a.
Kalaväylä, vedessä oleva väylä, jota kala
vapaasti pääsee kulkemaan. Meillä on valtaväylä
ollut vanhastaan kalaväylänä. Nykyään orat
siitä voimassa pääasiallisesti seuraavat
määräykset. „Valtaväylä pidettäköön kalaväylänä, kuin
myös vedessä valtaväylän päissä sen
kaksinkertainen leveys siihen saakka, kunnes syvä vesi
alkaa. Valtaväylä ja muu kalaväylä on aina
pidettävä vapaana kalastuslaitteista ja kaikista
muista seisovista kalanpyydyksistä, älköönkä
siinä liikkuvallakaan pyydyksellä toisin kalas-
80
tettako kuin etlä puolet kalaväylän leveydestä
aina on avoinna. Älköön muutoinkaan
kalastus-laitteita niin rakennettako, tahi seisovilla
kalanpyydyksillä niin kalastettako, että kala suljetaan
toisen vedestä tai rauhoituspiiristä tahi että
kalan nousu koskessa tehdään mahdottomaksi."
Jos kalaväylään on laittomasti pantu pyydys, on
ulosottomies tai nimismies velvollinen joko
pyytämättä tahi sen pyynnöstä, joka siitä kärsii
haittaa, pyydyksen poistamaan rikollisen
kustannuksella. ’ "(Laki 23 p:ltä heinäk. 1902, joka
säätää rakennuskaaren 17 ja 18 luvun toisin
kuuluviksi.) K. H-a.
Kalaöljy ks. Kalanmaksaöljy.
Kalb
lvi, Charlotte von (1761-1843),
saks. nainen, tunnettu etenkin Schillerin [-ystävättärenä. Hän oli vastoin taipumustaan
naitettu Heinrich v. Kalbille, joka upseerina palveli
Ranskan sotaväessä. Eräällä matkalla K.
Mannheimissa tutustui Schilleriin, muutti sittemmin
Mannheimiin ja rupesi hehkuvan mielensä koko
voimalla haaveellisesti ihailemaan Schilleriä.
Tämän silloisia tunteita tulkitsevat m. m. runot
..Freigeisterei der Leidenschaft" ja „Resignation".
V. 1787 Schiller läksi Dresdenistä Weimariin,
missä taas tapasi K:n. Schillerin avioliitto
vieroitti hänet pois ystävyydestä, joka myöhemmin
taas uudistui. Schillerin suosituksesta runoilija
Ilölderlin 1793-94 eli K:n talossa hänen poikansa
kasvattajana. Tällöin Hölderlin oli tuon
tunteellisen naisen ihanteena. H:n jälkeen K. ihaili 1
ir-jailija Jean Paulia, joka teoksessaan .,Titan"
esiintyvän Lindan esikuvaksi otti K:n.
Loppuikänsä K. oleskeli Berliinissä, tuli aivan sokeaksi;
Preussin prinsessa Marianne piti huolen hänen
toimeentulostaan. Kirjailijana tämä henkevä ja
monipuolisesti sivistynyt nainen ei ole
esiintynyt. Hän saneli toisille muistelmiaan,
ajatel-miaan, jopa runoteoksia, joista hänen tyttärensä
Edda (1790-1874) julkaisi persoonallisista
piirteistä rikkaan romaanin „Cornelia". [E. Köpke,
,,Charlotte v. K. und ihre Beziehungen zu
Schiller und Goethe" (1852); Klarmann, „Geschichte
der Familie von K., mit besonderer Riicksicht
auf Cli. von K." (1902).] J. H-l.
Kalbeck
ä-J, Max (s. 1850), saks. runoilija ja
kirjailija, julkaissut useita kokoelmia muodoltaan
eteviä lyyrillisiä runoja, kuten „Aus Natur und
Leben" "(1870), „Neue Dichtungen" (1872),
„Näclite" (1878), „Gereimtes und Uugereimtes"
(1885), „Aus alter und neuer Zeit" (1890). K;n
suorasanaisista teoksista mainittakoon ,,Neue
Beiträge zur Biographie des Dichters J. Chr.
Günther" (1879), ,,Richard Wagners Parsifal"
(1883), „Opernabende. Beitrag zur Geschichte
und Kritik der Oper" (1898). K. saavutti [-arvossapidetyn nimen ooppera-librettistina. K. toimi
musiikkiarvostelijana Breslaussa ja (v:sta 1880)
Wienissä. Julkaisi tutkielmia Wagnerin
sävel-draamoista („Nibelungen", 1876; „Parsifal", 1882)
sekä Brahmsin elämäkerran (1904-08). Käänsi
useita nykyajan oopperoita muista kielistä
saksaksi ja toimitti muutamiin Mozartin ja Gluckin
oopperoihin uusia, tyylikkäitä käännöksiä tahi
myös aivan uusia tekstejä. Sepitti
oopperalibrettoja muutamille nykyisille säveltäjille.
J. H-l. d 1. K.
Kalciumi ks. K a 1 s i u m i.
Kaldea (lat. Chaldæa), muinainen maakunta,
Kalaväylä—Kaldea
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
