Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaldealainen periodi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»1
Kaldealainen periodi—Kaleeri
82
joka alkuaan käsitti Persian-lahden
luoteisrannikon (siitä ass. nimi müt tåmtirn = »Merenmaa"),
sittemmin alaltaan sama kuin Etelä-Babylonia
(Sumeri, nyk. Irak ’Arabi), ja jonka nimi
vihdoin tuli Babylonian sijalle. K:n asukkaat
kaldealaiset (ass. kaldu, liepr. kandini,
kreik. khaldaioi) olivat seemiläisiä, jotka
nähtävästi Itä-Arabiasta tunkeutuivat
Etelä-Babyloniaan ja myöhintään ll:nneltä vuosis. alkaen
muodostivat pääosan sen maalaisväestöä, kuu sitä
vastoin varsinaiset babylonialaiset (s. o.
sumerilaisen alkuväestön ja 3:nnella vuosituhannella
maahan tulleen seemiläisen kansanaineksen
sekoitus) saivat tyytyä kaupunkien omistamiseen.
Kaldealaiset muodostivat useita pikkuvaltioita,
jotka kautta usean vuosisadan kävivät sotaa
keskenään ja babylonialaisia vastaan, pyrkien,
tavallisesti Elämin avustamina, saamaan kaupungit
ja ennen kaikkea Babylonin haltuunsa, mikä
heiltä usein onnistuikin. Niinpä jo Babylonian
5:s hallitsijasuku (n. 1045-20 e. Kr.) oli
kaldealaista alkuperää, vaikka kahdella sen
kolmesta jäsenestä oli kassiittilaiset nimet
(Simbar-Sipak ja Kassunädinakh). Huomattavimpia
kaldealaisia ruhtinaita cli Raamatussakin (Jes.
39,) mainittu Merodakbaladan II, joka hallitsi
Babyloniaa 721-710 ja 704 e. Kr. ja oli
Assyrian (Sargonin. Sanheribin) ylivallan
sit-keimpiä vastustajia. Kaldealaisten loistoaika
alkoi, kun kaldealainen Nabopolassar 625 pääsi
Babylonian kuninkaaksi ja perusti mahtavan
uusbabylonialaisen valtakunnan, jonka kuuluisin
hallitsija oli Nebukadnesar II (ks. Babylonia,
I 784 s.). Niin kauan kuin ei osattu lukea
nuolenpääkirjoituksia, rajoittuivat melkein kaikki
tietomme Babyloniasta kaldealaisten aikuiseen
Babyloniaan. joten nimitykset K. ja kaldealaiset
tulivat merkitsemään samaa kuin Babylonia ja
babylonialaiset. vrt. K a 1 d e a n kieli ja K a 1 d
i-laiset. K. T-t.
Kaldealainen periodi (Saros), jakso, jonka
avulla vanhan ajan tähtientutkijat (m. m.
kiinalaiset jo 2000 v. e. Kr.) tiesivät ennustaa
kuun-ja auringonpimennyksiä. Periodin pituus on 223
synodista kuukautta (=18 v. 11 p. 8 t.), jolla
ajalla kuu on 242 kertaa kulkenut saman
solmun (nodin) kautta, ja solmu siis tehnyt 19
kierrosta. Pimennykset uudistuvat periodin kuluttua,
vaikkakin eri paikoissa maata ja erisuuruisina.
n. R.
Kaldealais-kristityt on nimeltään se osa
nestoriolaisia, joka levisi Persiaan ia sen
rajalla oleviin seutuihin. Kun Edessan koulu,
jossa nestoriolaisuus oli säilynyt, 489 keisari
Zenon käskystä lakkautettiin, lähti joukko
opettajia ja oppilaita Persiaan ja perusti
Nisi-bikseen uuden kukoistavan koulun. Seleukian
kokouksessa 499 persialais-kristityt erkanivat
Rooman valtakunnan kirkosta ja omaksuivat
nes-toriolaisen tunnustuksen. Nimeksi otettiin k a
1-d e a I a i s-k ristityt. Persiasta
nestoriolais-kirkko levisi Arabiaan ja Intiaan, jossa he
käyttivät nimitystä Tuomas-kristityt; n. 350
he olivat levinneet jo Ceyloniin ja 600-luvulla
Kiinaan, jossa he saavuttivat huomattavan
aseman; ll:nnellä vuosis. he käännyttivät erään
tataarilaisvaltakunnan Baikal-järven eteläpuolella,
k e r a i i t i t, ja 13 mnella vuosis. he harjoittivat
menestyksellistä lähetystyötä mongolien keskuu-
dessa. Nestoriolainen kirkko oli useita
vuosisatoja tärkeänä välittäjänä Länsimaiden ja
mon-golilaismaailman sivistyksen välillä. Bagdadin
valloituksen jälkeen 1258 tunnusti 25 patriarkkaa
Persian kaldealaisen patriarkan ylipaimenekseen.
Tämän kukoistavan kirkkokunnan tuhosi melkein
kokonansa Tamerlan (1369-1405), ja
nestoriolai-set tungettiin Kurdistanin vuoriseutuihin.
1600-luvulla osa nestoriolaisia jesuiittain
vaikutuksesta kääntyi roomalaiskatoliseen uskoon
tunnustaen paavin ylipaimenekseen, mutta säilyttäen
kreikkalaisen liturgiansa; näitä
kaldealaisia on n. 30,000. Pääosa on kuitenkin pysynyt
itsenäisenä; he asuvat enimmäkseen Urmia-järven
länsipuolella (yht. n. 15,000); heidän
ylipaimenensa (katholikos) on arvonimeltään
„kaldealais-ten patriarkka".
Kaldean kieli oli sama kuin babylonian 1.
as-svrian kieli. Väärin käytetään tätä nimitystä
siitä 1 ä n s i-a ramealaisesta murteesta, jota
tavataan muutamissa Raamatun kirjojen osissa
(Danielin kirjassa v. m.) ja targumeissa. ks.
Seemiläiset kielet. K. T-t.
Kaldilaiset 1. khaldilaiset,
Mustanmeren kaakkoiskulmassa olleen muinaisen
Kal-dia maakunnan asukkaat, joitten nimi (kreik.
Khaldoi, Khaldaioi, Ksenophon Anab. IV3 y. m.)
on tarkoin erotettava kaldealaisista (ks.
Kai-de a), vrt. A r m e e n i a, I, 570. K. T-t.
Kale ks. T ä h k y 1 ä.
Kalebassi ks. Kalebass i-p u u.
Kalebassi-puu (Crescentia cujete),
Bignoniu-ceæ-heimoon kuuluva puu Ameriikan
troopillisissa osissa. Kypsien hedelmien kuori kova,
puumainen, joten siitä voidaan valmistaa
talous-astioita. kalebasseja. Askenmainittuja
tehdään myös erään kurkkukasvin Lagenarian
hedelmistä. J. A. W.
Kaledonia (lat. Caledonia, < kelt. =,,lehto"),
nimi, jota roomalaiset käyttivät (heille
kuulumattomasta) Skotlannin vuorimaasta Clyde- ja
Forth-vuonojen pohjoispuolella. Asukkaat, k a 1
e-donialaiset olivat kelttiläistä kansaa,
raakoja ja sotaisia. Myöhemmin heitä nimitettiin
pikteiksi. E. E. K.
Kaledonialainen poimuvyöhyke
(Kaledonia-Skotlanti), se vuorijonovyöhyke, joka käy halki
Skandinaavian niemimaan ja sitten jatkuu poikki
Skotlannin, Irlannin ja Walesin.
Vuorenpoimut-tuminen tässä on tapahtunut siluuri- ja
devoni-kausien vaihdeajalla. Samanikäisiä
vuorijono-muodostuksia on Keski-Aasian pohjoisosassa,
Pohjois-Ameriikassa ja mvös Pohjois-Afrikassa.
P. E.
Kaledonian kanava, kaivettu (1805-47)
Glen-more nan Albinin kautta Pohjois-Skotlannin
poikki, yhdistäen Pohjanmeren Atlanttiin.
Kaivetun osan syvyys on 5,s m, koko vesitien
pituus 97,s km. Ainoa valtion kanava Britanniassa.
E. E. K.
Kaleeri (johto epävarma), käytetty
1300-lu-vulta merkitsemään soudettavaa sotalaivaa.
Tällaisia erinimisiä sota-aluksia käytettiin jo
kaukaisesta muinaisuudesta aina 1800-luvun alulle;
triremis nimisissä oli kummallakin puolella
kolme, qvadriremis nimisissä neljä soutajariviä
-— siis rinnakkain samalla penkillä 3 t. 4
soutajaa. Kaleereja oli kaksi päätyyppiä: alla
sca-loccio, jossa soutajat käyttivät samaa airoa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
