Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalkkituffi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12’J
Kalkkituffi—Kalkki voide
130
teessä k. 011 merkillinen erittäin vahvan
kaksois-taitteisuutensa vuoksi, mikä läpinäkyvässä k :ssä
ilmenee suorastaan siten, että esineet sen läpi
katsoen näkyvät kaksinkertaisina. Tämä ilmiö
on keksitty juuri k:ssä, samaten kuin kiteiden
parametrilaki, dimorfisuus (k:n ja aragoniitin
välillä) y. m. tärkeät ilmiöt ovat tässä ensi
kerran huomatut. — K :ä tavataan kiteinä
mineraali-juonissa, raoissa ja onteloissa. Etenkin
kalkkikiven onteloissa kidesikeröt ovat yleisiä.
Suomessa on läpikuultavia, kauniita k.-kiteitä
löydetty Bredvikin kalkkilouhoksesta
Vestaufjär-distä ja Nik-saaresta Finbystä. Ihan läpinäkyvää
kiteytynyttä kalkkisälpää saadaan Eskefjordilta
Islannista ja nimitetään kaksoissälväksi
(kak-soistaitteisuutensa johdosta) eli islanninsälväksi.
Sitä käytetään optillisiin koneisiin, etenkin
nikolinprismoiksi. Rakeisesta k:stä on
kalkkikivi muodostunut. — Kidemuodoiltaan ja
lohkeamiseltaan k:n kaltaisia ovat dolomiitti,
magne-siitti, rautasälpä y. m. Nämä kaikki ovat
keskenään isomorfisia ja muodostavat n. s.
rom-boedristen karbonaattimineraalien ryhmän.
P. E.
Kalkkituffi, lähde- tai purovedestä
laskeutunut huokoinen kalkkikivi, jota syntyy monin
paikoin kalkkikiviseuduilla, missä pohjavesi
sisältää paljon liuennutta kalsiumkarbonaattia.
Huokoisuus johtuu tavallisesti siitä, että k:iin on
hautaantunut kasvien osia, jotka sitten ovat
lahonneet. Tähän kuuluu Tivoli’ssa Rooman lähellä
tavattava travertiini, jota on kaikkina
aikoina käytetty rakennuskiveksi Roomassa.
P. E.
Kalkkityppi (karbidityppi, typpikalkki) on
lannoitusaine, jonka pääaineksena on eräs
Kalsium-syanamidin nimellä tunnettu hiilen, typen ja
kalsiumin yhdistys. Sähköuunissa voipi kalkista
ja hiilestä valmistaa kalsiumkarbidia, joka
puhtaassa typessä sopivaan asteeseeii kuumennettuna
sitoo typpeä muodostaen hiiltä ja
kalsiumsvanami-dia. K:n typpi muuttuu peltomaassa helposti
ammoniakin muotoon, siis kasviravinnoksi. K :eä
on käytettävä 10-14 päivää ennen kylvöä, mutta
ei päältäpäin lannoittamalla; se lähenee silloin
tehokkuudessaan nitraatteja. Ihmiskunnan yhä
kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi maanviljelys
tarvitsee typenpitoisiakin apulannoitusaineita.
Jälkimäisistä tärkein, chile-salpietari, ei riittäne
moneksikaan vuosikymmeneksi, mutta k:n
keksintö turvaa ihmiskunnalle tässä kohden typen
saannin ja on siis suuriarvoinen. Mieltä
kiinnittävä se on myös sentähden, että k:n
valmistuksessa sidotaan typpeä ilmakehän
tyhjentymättö-mästä varastosta, jota kasvit yleensä eivät voi
käyttää hyväkseen. K:eä käytetään myös
kemiallisessa teollisuudessa raaka-aineena erityisten
syaanijohdannaisten (-derivaattien) vilmistusta
varten. A. li.
Kalkkiutuminen ks. Arteeriskleroosi.
Kalkkiuuni, sellainen uuni, jossa kalkkikiveä
poltetaan kalkiksi. Alkuperäisin on m a a u u n i,
tavallisesti mäentöyrääseen kaivettu ja
harmaa-kivellä vuorattu komero. Se täytetään
kalkkikiven palasilla niin, että pohjaan jää pesiä
polttopuille, ja katetaan mullalla. Tämmöisiä uuneja
käytetään Suomessa vielä paikoin, missä vain
kotitarpeeksi poltetaan kalkkia, mutta koska työ
niissä käy hitaasti ja polttoaineen tuhlaus on
5. IV. Painettu >’/i«ll.
Maauuni Paltamossa.
suuri, ovat nämä uunit saaneet väistyä
uudenaikaisempien tieltä kaikkialla, missä kalkinpolttoa
harjoitetaan tehdasmaisesti. Ensinnä tulivat sijaan
n. s. silinteri- 1. k u i 1 u-u u n i t, jotka ovat
pystyssä seisovan silinterin muotoisia.
Kalkkikivi pannaan ylhäältä, kun taas lämmittäminen
käy altapäin, ja kivi vajoo alaspäin sitä myöten
kuin se palaa. Poltettu kalkki tyhjennetään
pohjalla olevista aukoista. Uuni on niinmuodoin
toimessa yhtäjaksoisesti, kun taas maauunissa
voidaan polttaa vain yksi uunillinen erällään.
Uudenaikaisimmissa kuilu-uuneissa kiven
kuumentaminen tapahtuu kaasun avulla.
Erityisessä uunin osassa, n. s.
kaasugeneraatto-rissa, annetaan polttoaineen (kivihiilen tai
puun) palaa epätäydellisesti ja näin syntyvä
Kuilu-uuni (Ulossa Kemiössä).
kaasu johdetaan ilmalla sekoitettuna kalkkikiven
yhteyteen, missä se lopullisesti palaa.
Kuilu-uuneja on Suomessa Paraisissa, Kemiössä,
För-byssä, Lohjalla ja Helsingissä, kolmessa
viimemainitussa kaasugeneraattoriuuneja. Kaikkein
uudenaikaisimpia ja suurteollisuuteen paraiten
soveltuvia ovat kumminkin n. s. r e n g a s u u n i t,
samanlaiset kuin ne, joita käytekään
tiiliteolli-suudessa. Rengas-kalkkiuuneja on Suomessa
toistaiseksi vain Paraisissa ja Lohjalla. P. E.
Kalkkivalo ks. Drummondi n-v aio.
Kalkkivesi. Sammutettu kalkki liukenee
vähissä määrissä veteen, ja liuosta nimitetään k:ksi.
Se on vesikirkasta, mutta samenee ilmassa, koska
siinä ilmassa olevan hiilihapon vaikutuksesta
svntyv liukenematonta kalsiumkarbonaattia.
Edv. Hj.
Kalkkivesiväri ks. Kalkkimaali.
Kalkkivihreä ks. Scheele n-v i h r e ä.
Kalkkivoide, yhtä suurista tilavuusmääriätä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
