Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalkkituffi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Kalkkivärit— Kalkyleerata
132
kalkkivettä ja oliiviöljyä hyvin sekoittamalla
saatu voide linimentum calcis. jota menestyksellä
käytetään palohaavain hoidossa. (il. O-B.J
Kalkkivärit ks. K a 1 k k i m a a 1 i.
Kalkkuloida ks. Kalkyleerata.
Kalkkuna (ileleagris gallopavo) on suuri,
vahvarakenteinen, fasaanien heimoon kuuluva
kanalintu. Pää ja kaulan yläosa ovat höyhe-
l. Kesy kalkkuna. S. Täplikäs kalkkuna.
nettömät, käsnäihoiset. Yläleuan tyvestä riippuu
keilamainen heltta. Väri musta,
metallihohtoi-nen, siivet ja pyrstö mustanruskean ja valkean
kirjavat. K. on kotoisin Pohjois-Ameriikan
eteläosista ja Meksikosta. Se tuotiin kohta Ameriikan
löydön jälkeen Eurooppaan, jossa sitä senjälkeen
on pidetty kesynä. Kesyn k: n väri vaihtelee,
niinpä on valkeita, harmaita, sinisiä, keltaisia,
ruskeita ja juovikkaita lintuja. Muutenkin ne
eroavat villeistä suuremman kokonsa puolesta.
Meillä k. on verrattain harvinainen. E. IV. S.
Kalkografia (kreik. khalko’s = vaski, ja
ora-phein = piirtää) ks. Vaskipiirrostaide.
Kalkokemigrafia (kreik. khalko’s = vaski),
eräs kohosyövyttämismenetelmä; syövytys
toimitetaan siten, että piirustus uurretaan vaalealla
vesivärillä maalatulle sinkkilevylle, jonka
pinnalle sitten kaadetaan asfalttiliuos. Asfaltti
koskee silloin sinkkiin vain niissä paikoin, joista
maali on uurrettu pois. Kun asfaltti on
kuivunut. upotetaan sinkkilevy veteen; silloin
vesiväri liukenee pois ja sinkkilevylle jää vain
haluttu asfalttipiirros. Kun sinkkilevylle nyt
kaadetaan syövyttäviä nesteitä, jäävät
asfalttipiir-roksen paikat syöpymättä, koska niitä suojelee
asfalttiverho ja saadaan siis tarkkaan
piirustusta vastaava korkokuva. S. V. 11.
Kalkutta (engl. Calcutta [kälka’toJ, hind.
Katkatta), Intian keisarikunnan ja samalla
Bengaalin käskynhaltijakunnan pääkaupunki
Ganges-joen oikeanpuoleisen suuhaaran Hugli’n
vas. rannalla n. 13 penink. merestä; 1,216.514
as. (1911; esikaupunkeineen), joista 62 %
hinduja, 32,s % muhamettilaisia, 4.4 % kristittyjä;
n. 20,000 eurooppalaista; ainoastaan ’/s
naispuolisia. K. ulottuu 5 km: n pituisena Hugli’n
rantaa pitkin. Etelässä on suuri puisto
Mai-dan. missä sijaitsee linnoitus Fort William.
Maidaniin rajoittuu eurooppalaisten
kaupunginosa Choirringhee leveine katuineen,
palatsimai-sine yksityisasuntoineen. Sen pohjoispuolella on
alkuasukaskaupunki savi- ja olkimajoineen,
ahdaskujainen Paita. Hugli’sta erottaa K:n
satamakatu The Strand; esikaupungeista idässä sen
erottaa Circular Ro ad katu. Hindulaisen
rakennustaiteen tuotteita K:ssa ei ole ollenkaan,
mutta monta huomattavaa eurooppalaista raken-
nusta: varakuninkaan palatsi (perust. 1804),
raatihuone, Bengaalin pankin ja korkeimman
tuomioistuimen rakennukset, St Paulin katedraali
(yhteensä 27 evank., 8 katol. kirkkoa), rahapaja
y. m. Muistopatsaita m. m. Warren Hastingsin,
lordi Kobertsin. — Teollisuus on korkealle
kehittynyt, keskittyen Hugli’n toisella rannalla
olevaan esikaupunkiin Howrahiin. Täällä ovat
Intian tärkeimmät juuttitehtaat, monta
puuvillatehdasta. useita sokeri-, indigo- ja messinkitehtaita.
K:n läheisyydessä ovat hallituksen suuret
tykki-valimot. — K:aan pääsevät 6 m syväkulkuiset
valtamerialukset; isommat pysähtyvät
ulkosatamaan Diamond Harbour. Useat suuret
Englannin ja mantereen höyrylaivayhtiöt ylläpitävät
säännöllisiä kulkuvuoroja K:aan. V. 1908-09
K:n laivaliike käsitti 2,»» milj. rek.-tonnia.
Joki-laivaliike ylöspäin on vilkas. Rautatieverkko
haarautuu monelle suunnalle. K. on Intian
suurin kauppakaupunki. Tavaranvaihto ulkomaiden
kanssa nousi (1908-09) 2,629 milj. mk-.aan.
Vientitavaroista tärkeimmät: juutti- ja
j.-valmisteet (15 % Intian j.-viennistä), ooppiumi
(18%), riisi y. m. vilja (14%), tee (13%),
vuodat, puuvilla, öljysiemenet, indigo. Tuonti
käsittää etupäässä teollisuustuotteita (ensi sijalla
puuvillatavarat). -— Sivistys- ja oppilaitoksia on
lukuisasti. K:n yliopisto (tutkintolaitos),
perustettu 1857, on Intian suurin (1907-08 2,308
ylioppilasta). N. s. college ja, joista useat
lähetys-seurain ylläpitämiä, on monta; suurenmoinen
museo, kasvitiet. puutarha — maailman suurimpia;
tieteellisiä seuroja: hyväntekeväisyys- ja
sairas-hoitolaitoksia. — Aseman epäterveellisyyden
aiheuttamat kulkutaudit (kolera, kuume, paiserutto)
on terveydellisten toimenpiteitten kuten
vesijohtolaitoksen ja likaviemärien avulla saatu
rajoitetuiksi, mutta sietämätön ilmasto (tammik:n
-f 18.1° C, toukok:n -f 30° C, v:n -f 19,5° C;
sataa 1,667 mm, sadeaika kesä-lokakuu) tekee
eurooppalaisille välttämättömäksi ajoittaisen
oleskelun vuori-ilmastossa Darjeelingissa tai
Sim-lassa, minne varakuningas hoveilleen kuumaksi
ajaksi siirtyy. K:ssa raivoavat usein
hirmumyrskyt, jotka joskus ovat tuottaneet suurta
tuhoa alkuasukasten kaupunginosassa sekä
kasvi-tiet. puutarhassa (1864 hävitti pyörremyrsky
40,000 taloa). — K :ssa käy suomalaisia merimiehiä
joukoittain. Heidän keskuudessaan toimii
pohjoismainen merimieslähetys. Lukusalin osoite on
Calcutta, 26 Free School Street. Lähetystoimi
K:ssa nauttii melkoista avustusta Suomen
Merimieslähetysseuralta. E. E. K. (T. W-ri).
Historia. V. 1686 englantilaiset kauppiaat
perustivat K:n, ja sen alue joutui 1700 oston
kautta Itä-Intian kauppaseuralle, jonka jälkeen
K. nopeasti kasvoi. V. 1756 sen valloitti
Bengaalin nabobi Suraj-ud-Dowlah; hän sulki n. s.
..mustaan luolaan" toista sataa vankia, joista
suurin osa kuoli yhtenä yönä. Clive valloitti
K:n takaisin 1757. Se tuli 1773 Englannin Intian
pääkaupungiksi. O. R.
Kalkyleerata (ransk. calculer, < lat.
calcu-lil’re, < calculus = pieni (kalkki ) kivi,
lasku-kivi), tehdä laskelmia, laskea, arvioida. —
Kai-k y 1 i, laskelma, arvio. Tämä sana esiintyy myös
muutamien matemaattisten analyysin lajien
nimissä, esim. differentsiaalikalkyli,
variatsioni-kalkyli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
