Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansankirjastot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
259 Kansankirkko—K
miota Kööpenhaminan kirjastot. — Saksassa
kansankirjastoja on ollut jo kauan, mutta vasta
viime vuosisadan viimeisen ja tämän vuosisadan
ensimäisen vuosikymmenen kuluessa ne ovat
suuremmassa määrin edistyneet. Yhä useammat
kir-jast< t muodostuvat valtion ja kuntien
kannattamina todellisiksi yleisiksi kirjastoiksi. Sangen
huomattavasti ou varsinkin maaseudun ja
pikkukaupunkien kansankirjastojen hyväksi
työskennellyt ..Gesellschaft für Verbreitung von
Volks-bildung", joka 1900 avusti 8,919 kansankirjastoa
osa cli yhdistyksen omia); annettujen nidosten
luku cli 181,887. V:n 1897 jälkeen mainittu
seura on levittänyt tällä tavoin n. 1 milj.
nidosta Saksan valtakunnan kaikkiin osiin.
Paljon on vaikuttanut kirjastojen hyväksi myös
Comenius-seura. Suuria, uudenaikaisesti
sisustettuja kansankirjastoja on Breslaussa.
Düsseldor-fissa, Frankfurt am Mainissa, Berliinissä,
Char-lottenburgissa, Essenissä, Elberfeldissä, Jenassa,
Dresdenissä, Hampurissa y. m. kaupungeissa. -—
Ranskassa on kansankirjastoja runsaasti,
mutta ne ovat yleensä verrattain pieniä. — 11
ä-valta-Unkarissa ovat yleensä yksityiset
henkilöt ja yhdistykset saaneet pitää huolta
kansankirjastoista. — Italiassa ja erittäinkin
Espanjassa ja Venäjällä ovat
kansan-kirjasto-olot kehittymättömällä kannalla. [K.
Werkko, .’tietoja ja mietteitä Suomen
kansan-ja lastenkirjastoista ynnä luku-yhdistyksistä ja
luennoista vuoteen 1875" (1879); sama,
..Tutkimuksia kansankirjaston asiassa" vt S9’2): L.
Schadewitz, „Suomen kansankirjastot" 1904);
1906 toimineen valtion kirjastokomitean mietintö
(1906); 1910 toimineen valtion
kirjastovaltuus-kunnan mietintö (1910); Valfrid Palmgren,
„Kir-jastot ja kansankasvatus" (1910); Andr. Seh.
Steenberg, ,.Koulu ja kirjat" (1908 ja 1910);
N. R. af Ursin, ,.Kansansivistysharrastuksia
ulkomailla" (1910); A. A. Granfelt, „Opas
kansakirjastojen hoidossa" (1905); H. F. Soveri,
„Kir-jastonhoito" (1910); „Lyhyt kirjastojen
kuntoonpanon opas" (1910); ..Kirjastolehti" (v:sta 1908
alkaen); Valfrid Palmgren, „0m folktippfostran"
(1910); II. E. Greve, „Das Problem der
Biicher-und ].esehallen" (1908); E. Jaeschke,
„Volks-bihliotheken" (1907); Ernst Schultze, „Freie
öffentliche Bibliotheken" (1900); Andr. Sch.
Steenberg, ..Folkebogsamlinger, deres historie og
indredning" (1900). Paraiten voi eri maiden
kansankirjasto-oloihin tutustua asianomaisten
ammattilehtien avulla. Mainittakoon näistä edellä
esitettyjen lisäksi: „Library Journal" (New
York), ..Public Libraries" (Chicago), „Library"
ILontoo) ja ..Blätter fiir Volksbibliotheken und
Lesehallen" (Leipzig).] — vrt. Kirjasto.
J. A. K.
Kansankirkko, sellainen kirkkokunta, johon
jonkun kansan enemmistö kuuluu, ja jolla
sen-tähden on muihin kirkkokuntiin nähden lain
nojalla etuoikeutettu asema. E. K-a.
Kansankonsertit. Taiteellisten sävelteosten
esittäminen rajoittui muinoin pääasiassa
ruhtinaallisiin ja kirkollisiin juhlatilaisuuksiin sekä
yksityisiin musiikinharrastaja piireihin,. Vasta
18:nnella vuosis. alkoi vähitellen julkisten
konserttien toimeenpano. Korkeitten pääsymaksujen
ja yleisen vajavaisen sivistystason vuoksi
ottivat niihinkin osaa kauan aikaa ainoastaan ylhäi-
ansanlainsäädäntö 260
simmät ja varakkaimmat seurapiirit. Viime
vuosikymmeninä ou yleinen
kausanvalistushar-rastus suuntautunut tällekin alalle. Valtion ja
kuntain varoilla on useissa suurissa kaupungeissa
eri maissa kannatettu konserttilaitoksia sillä
nimenomaisella ehdolla, että niiden on
toimeenpantava säännöllisiä helppohiiltaisia konsertteja
varattomammille kansanluokille. K:eissa
arveltiin ensi alussa tarpeelliseksi esittää pelkästään
..helppotajuista" musiikkia, välttäen kaikkea
syvempää ja vakavampaa taidetta. Viime aikoina
on kumminkin osoittautunut, että syvien rivien
taiteellinen kehitysmahdollisuus on arvioitava
korkeammaksi. Nykyään on n. s.
„kansankonser-teilla" mitä suurin menestys monilla tahoilla,
niinpä esim. Helsingissäkin. Tämä ilmiö on aivan
luonnollinen, sillä onhan muistettava, että
kansan laajimpiin kerroksiin ou vuosisatainen
säännöllinen kirkkolaulu sekä muinaisen yksiäänisen
laulutaiteen jätteenä yhätikin hedelmöivä
kansanlaulu luonut vakavan taiteen vastaanottamiselle
saman pohjan, mille koko uuden ajan
sävel-taiteellinen kehitys ou rakentunut. I. K.
Kansankoti, paikka, jossa vähävaraiset
pienestä maksusta saavat käytettäväkseen
kirjallisuutta ja kirjoitustarpeita; tavallisesti on
myöskin saatavissa virvoitusjuomia. Helsingin
Sörnäisissä avattiin 1890 opettajatar Alli Tryggin
toimesta k., joka kauan oli Sörnäisten työväen
valistuspyrintöjen tyyssijana, mutta joka
sittemmin on luovutettu toiseen tarkoitukseen.
Kansankäräjät (tansk. Folketkin g) on
Tanskan kansaneduskunnan (Rigsdng) alahuone.
Kansanlainsäädäntö, lainsäädäntö, jota kansa,
s. o. valtiollisesti täysivaltaiset eli äänioikeutetut
kansalaiset suorastansa harjoittavat. Useimmissa
maissa kansalaisten enemmistö ainoastaan
välillisesti, edustajia valitsemalla, vaikuttaa
valtiovallan harjoittamiseen, mutta muutamissa maissa
on toteutettuna n. s. välitön kansanvalta, s. o.
kansalaiset ottavat ainakin jossakin määrin
välittömästi osaa lainsäädäntöön, toisinansa
muittenkin tärkeitten valtioasiain (erittäinkin
valtion talouteen kuuluvien) ratkaisemiseen. —
Sveitsissä tiiliä säännöstöllä on vanhat juuret, ja
nykyänsä välitön k. siellä on erinomaisen
kehittynyt ja merkitykseltään tärkeä. Välittömän k:n
muodoista on kansanäänestys (Sveitsissä r e f
e-r e n d u m iksi nimitetty) huomattavin. Sekä
Sveitsin liittovaltiossa että kanttoneissa on
poik-keuksettomasti voimassa periaate, ettei mikään
valtiosäännön uudistus tai muutos voi
astua voimaan ilman kansanäänestystä, jossa
äänestävien kansalaisten enemmistö muutosta
kannattaa. Kaikkein useimmissa Sveitsin
osavaltioissa ovat myöskin tavalliset lait tai
ainakin tärkeimmät niistä alistettavat
kansanäänestyksen alaisiksi. Sveitsin liittovaltiossa
taas ovat tavalliset lait ainoastaan ehdollisesti
kansan hyväksyttäviksi tai hylättäviksi
esitettävät, nim. jos 30,000 Sveitsin kansalaista taikka
8 kanttonia sitä vaatii. Sveitsiläiseen
kansan-lainsäädäntöön kuuluu lisäksi vielä kansan
aloiteoikeus, jolla ymmärretään sitä, että
suuruudelleen määrätty luku kansalaisia voipi
saada kansanäänestyksen alaiseksi joko
kysymyksen jonkun lainsäädäntötoimen tarpeellisuudesta
(jolloin, vastauksen ollessa myönteinen,
eduskunnan ou ryhdyttävä sitä valmistamaan) taikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
