Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjalan kieli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Karjalan kieli—Karjalankosken rautatie
386
taa luoteessa Viipurin ja Käkisalmen välille
detty viiva, etelässä Neva. K :11a ovat
seuraavat Suomen kunnat t. kuntain osat: Raivola,
Kivennapa, Palkeala, Metsäpirtti, Rautu,
Valkjärvi, Muola, Uusikirkko, Kuolemajärvi,
Koivisto, Johannes, Kyyrölä, Heinjoki, Viipuri (osa),
Antrea (osa), Riiisälä (osa), Käkisalmi (osa),
Kaukola (osa), Pyhäjärvi ja Sakkola. Venäjästä
kuuluvat K:een m. m. seuraavat pitäjät:
Valkeasaari, Malaja Vologodskaja, Pargalovo.
Suva-lovka, Spasskaja, Ozeretskaja, Murino, Toksova,
Lempäälä, Vuole ja Aleksandrovo. — Vielä
jääkauden jälkeen laski Laatokasta tuleva joki K:n
pohjoisrajaa Viipurinlaliteen. Vasta myöhemmin
syntyi Neva. Mutkikas ja epäsäännöllinen laakso
erottaa K:n suuresta järvipuolitasangosta. Yleensä
K. ou matala. Ainoastaan siellä täällä nousevat
sorakummut saavuttavat mainittavan korkeuden.
Korkein kukkula ou Kivennavalla, 161 m yi.
inerenp. ja Raudussa, 182 m yi. merenp. K:n
pohjoisosa on sitävastoin hyvin matala ja alava,
niiu että Vuoksen ja sitä ympäröivien järvien
pinnat ovat ainoastaan 11-18 m:n korkeudella
yi. merenp. — Missään ei ole kiinteätä vuorta
näkyvissä, esim. Valkjärven pitäjässä ei ole edes
pientäkään kalliota. Kaikki on soran ja hiekan
peitossa. Täten K. saa muusta Suomesta aivan
poikkeavan ulkonäön. Hyvin syvällä lienee
kyllä graniittia, koska porausreiät Pietarissa
185-190 m:n syvyydellä aina päättyvät graniittia
vastaan. Graniitin päällä on kambrilaista savea,
joka merkillistä kyllä suuresta iästään
huolimatta on tähän asti pysynyt pehmeässä
muodossa. Savikerros on paikoittain yli 100 m paksu,
ja se muodostaa tavallisesti K:n kukkulain
ytimen. Karabrilaisen saven päällä on
kvartääri-ajalla kasaantunutta soraa, suureksi osaksi n. s.
moreenisoraa. -— Jääkauden jälkeen K. oli
ajoittain meren huuhtomana, mutta litorina-ajalla
se oli jo suureksi osaksi kohonnut yli
merenpinnan, ja tämän meren aallot leikkasivat hyvin
selviä rantapenkereitä nykyistä rantaa hiukan
ylempänä. Vanhalla litorina-meren rannalla on
monin paikoin hietadyynejä nähtävissä.
Semmoisia on esim. Muurilassa (Kuolemajärvi) ja
Uudenkirkon rannalla, jopa 20 m:n korkeita. Myös
Laatokan rannalla näkee lentohietadyynejä ja
kinoksia: ja myöskin sisämaassa niitä on
paikoittain nähtävissä. Maaperä on, kuten tästä
selviää, karua ja hedelmätöntä, maanviljelys
alhaisella kannalla. — Ilmasto on hieman Venäjän
mannerilmaston kaltaista. Niin on keskilämpö
K:n eteläosassa heinäkuussa -+-17°C. eli
korkeampi kuin missään muualla Suomessa.
Ilmanpaine on talvella korkeampi kuin muualla
maassamme. Kasvi- ja eläinkunnalla on myös outo
luonne. Venäjän mantereen kasvit tunkeutuvat
tätä tietä Suomeen (lehtikuusi) ja eläimistä
tavataan täällä esim. saksan-jänis. — Kansa on
karjalainen, osaksi, kuten Terijoella ja
Kuokka-lassa, hiukan venäläistynyt. Suurin osa kansaa
on luterilaista. Kyyrölässä asuu umpivenäläisiä.
jotka Ison vihan aikana siirrettiin tänne
Venäjältä; ja siellä ou jo kolme Suomen valtion
ylläpitämää venäläistä kansakoulua. Asutus on
ryhmittynyt rannikolle suurten järvien ja jokien
sekä vanhempien maanteiden varsille.
Suurimmat yhteiskunnat (paitsi Viipuri) ovat Terijoki,
Kuokkala (joissa kesällä asuu paljon pietarilaisia
13. IV. Painettu % 12.
kesäasukkaita), Koiviston kirkonkylä, Kaijala
(Johanneksessa), Ummeljoki (Koivistolla),
Pöl-liikkälä (Vuoksen varrella), Raivola ja
Uudenkirkon kirkonkylä. Kauppa ja liike ovat
suunnatut Pietariin päin. Kaksi kansanopistoa:
Uudenkirkon ja Räisälän. Y’hteiskoulu Terijoella.
J. E. R.
Karjalan kieli tavallisimmassa merkityksessä
= venäjänkarj a laisten kieli. Suomesta se
eroaa sekä äänne- ja muotorakenteeltaan että
muoto- ja erittäinkin sanavarastoltaan.
Esimerkkeinä eroavaisuuksista mainittakoon: keüliä
„köyhä", viiihti „vyyhti", tuluo „taloa", liobie
,,hopea", bohatta »pohatta", jagoa „jakaa", pnda
„pata", lambi „lampi", eglein „eilen", pedran
„peuran", tsiigaisi „sakarisormi", mettsä ^
metsiin ,, metsä ^ metsän", hiiviis ^ h ii vuon
„hy-vyys", kätkiiz’ie ,,kätkyitä", tervehen, tervehtii
„terveen, tervettä", ottoat ..ottakaa", itkieh
„itke-tään, itkevät", itkeih ..itkettiin, itkivät", ettsihiiö
..etsittyä"; refleksiivimuodot, jotka muodostuvat
eri alueilla eri tavoin. — Iv:ssä tavattavat
murre-eroavaisuudet ovat verrattain vähäisiä.
Tavallisesti siinä erotetaan kaksi päämurretta,
(varsinainen) karjalan kieli ja au n uksen
kieli (eroavaisuuksista ks. Aunuksen
kieli). Varsinaiskarjalassa tavataan siinäkin
alamurteita, jotka eri murre-eroavaisuuksia
huomioonottaen ryhmittyvät eri tavalla.
Huomat-tavimmin eroaa Suomen rajan läheisen
Luoteis-Karjalan kieli („pohjoiskarjala") muiden
alueiden kielestä (,,eteläkarjalasta") ; edellisessä
nimittäin aikaisemmat puheäänettömät k t p s
puhe-äänellistenkin äänteiden ympäröiminä ollessaan
ovat säilyneet puheäänettöminä (esim. poika ^
eteliikarj. poiga, autoa ^ andoa, leipä ^ leibä.
teakia hagia, käs’i ^ käz’i, k an sa ^ kanza).
Muista murre-eroavaisuuksista mainittakoon: tuoa
^ mtia rv/ >»ya ,.maa". ottoa ^ oltua ^ottya
„ot-taa", pc a ^ piä „pää", p iiii ^ pii u „pyy",
lugo-mah lugemah ..lukemaan", pertti ix/ p ■er^fi
..pirtti", jallan julan ,,jalan", sanuo ^ sanuo
..sanoa" sie ^ sie ^ s’ie „sinä", pczii ^ pezä
..pesä", iiksi iiks’i ..yksi", usson r^ usson
,.uskon", silmä ^ s’il’im’ä „silmä"; käii ^käiippi
„käy’\ andoma ^ annoimma ..annoimme", andnja
^annoitta ..annoitte", magai^jmagaz’i ..makasi",
andoal ^ andagoa ^ andakkoa „antakaa",
läh-tieh ^ lähetäh oj lähtietäh ,.lähdetään, lähtevät"
j. n. e.). Muoto-opilliset eroavaisuudet eivät
kuitenkaan ole niin varmoja, että niitä
voitaisiin käyttää murrejakoperusteina. —
Sanastossakin on huomattavia eroja.
Venäjän kielen vaikutus karjalaan tuntuu eri
alueilla eri määrässä. Sen ansioksi lienee luettava,
että k. k:ssä puheäiinelliset g d b z z sekä tumma
l ovat tulleet käytäntöön ja että sanan alussa
tavataan kaksi tai useampiakin konsonantteja.
Venäjän vaikutusta on myöskin muljeeraus, joka
on tunkeutunut varsinkin Sisä-Venäjän
karjalaismurteisiin. Samasta syystä ou
sanavarastossakin tapahtunut muutoksia. Lauserakenteeseen on
venäjä vaikuttanut voimakkaimmin
Sisä-Venä-jällä. Suomalainen vaikutus on paljoa
vähäisempi; se rajoittuu melkein yksinomaan
pohjoisimpaan Karjalaan, jonka asukkaat ovat olleet
enimmän suomalaisten kanssa tekemisissä.
E. F. K.
Karjalankosken rautatie Muuruveden pitä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
