Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjalan kieli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.">87 Karjalankosl
jiissä olevalta Juantehtaalta Karjalankosken
lastauspaikalle Akonveden ratinalla: raideleveys 0.«
m. pituus 3.5 km: avattu liikenteelle 1905.
Talvioin välittää ainoastaan tavaraliikennettä. 190S
kuljetettiin S.911 matkustajaa, 39.010 tonnia
tavaroita. tulot olivat 16,793 mk., menot 17.504 mk.
Karjalankoski. 1. „C a r e 1 a k o s k i",
muinainen kosken nimi, mainitaan rajapaikkana
Pälikinäsaaren rauliankirjassa Varkauden
tienoilla olevan Siiteen selän ja arvatenkin
Koli-masta Keiteleeseen vievässä virrassa sijaitsevan
Kolimakosken välillä. Tällä taipaleella ei
nykyään enää ole tämän nimistä koskea. — 2. Koski
Nilsiässä i Muuruvedellä) Vuotjärvestä
Akon-veteen tulevassa virrassa. Laivaliike Kuopiosta.
A. Es.
Karjalan laamannikunta perustettiin 1578,
jolloin se tuli käsittämään Savon ja Karjalan.
Mahdollista on. että Käkisalmen lääni kuuluessaan
Ruotsille 1580-97 ainakin joksikin aikaa
yhdistettiin tähän laamannikuntaan. V. 1598 luettiin
Karjalan laamannikuntaan paitsi Viipurin ja
Savonlinnan läänejä myöskin Kyminkartanon ja
.......... läänit. Sen jälkeen kuin Ruotsi Stolbovan
rauhassa oli saanut Käkisalmen läänin ja
Inkerin. luettiin nämä alueet ainakin v:sta 1624
alkaen Karjalan laamannikuntaan (Käkisalmen
lääni nähtävästi jo ennen Inkeriä). K. R. il.
Karjalan luostari, Vienajoen suulla
»Karjalan suun" varrella. Sen perusti eräs
novgorodi-lainen posadnikka v:n 1417 vaiheilla. Luostari,
joka oli rakennettu Pyhän Nikolain kunniaksi ja
jota sen mukaan mainitaan Karjalan Nikolain
luostariksi, on vanhimpia kristinuskon
istutuksia Vienanmeren rannoilla. A. Es.
Karjalan oikeus (Carclicnm jus), eräs
1300-luvun alussa syntynyt kirkollisverojen
maksutapa, jonka mukaan kaikki viljakymmenykset
menivät kirkkoherralle, vrt.
Helsinglan-n i n oikeus.
Karjalanpiirakka. Kuori tehdään
tavallisimmin kiinteästä ruisjauhotaikinasta, jota pöydällä
vaivataan, kunnes se tulee sitkeäksi. Siitä
leivotaan pyöreä taikinatanko, joka leikellään
yhtä-suuriksi paloiksi. Näistä muovaillaan pyöreitä
kakkaroita, jotka ajellaan
(kaaviloi-daam mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi kuoriksi.
Täytteeksi käytetään ohra-, hirssi- tai
riisiryyni-puuroa ja joskus perunamuhennosta. Täytettä
sivellään pitkulaisesti kuoren keskelle, ja
piirakka u m m i s t e t a a n siten, että kuori
käännetään kahdelta vastakkaiselta puolelta keskusta
kohti ja käännetyt laidat poimutetaan. Kun
piirakat on paistettu uunissa, sivellään ne
voi-sulalla tai voista ja maidosta keitetyllä
voiteella. ks. Keitinpiirakka, Suitsina ja
T s ti p u k k a. II. Z. (V. T. S.)
Karjalanpohja ks. K i r j a 1 a b o t n.
Karjalanranta. Vienanmeren eteläistä ja
läntistä rannikkoa Vienajoen suusta lähtien
länteenpäin Kantalahteen saakka nimitetään vanhoissa
venäläisissä aikakirjoissa vielä 1600-luvulla
Karjalanrannaksi, kuten nykyäänkin osaa siitä,
Kemin kihlakunnan rantakaistaletta. Nimitys on
kuten moni muukin paikannimi seudulla (ks.
Karjalan luostari, Karjalan suu)
todistuksena siitä, että karjalaisen heimon
muinaiset asumusalat ovat ulottuneet Vienanmeren
rannikolla ainakin Vienajokeen saakka. A. Es.
i—Karjalohja 388
Karjalan rata. Pääraiteen koko pituus
Viipurin aseman lähtövaihteesta Joensuun
asemaken-tiin loppupääliän on 310,sj km; tienpinnan
korkein kohta, 123,»7 m yi. merenp. on 3 km
Onka-raon aseman luoteispuolella 274:nnellä km:llä
Viipurista: tienpinnan alin kohta 2 m yi. merenp.
toisella km:llä Viipurin asemalta: rautatien
tasosta on penkereillä ja silloilla 227,84 km,
leikkauksissa 82,03 km; syvin leikkaus, 17,s« m on 13
km Elisenvaaran aseman koillispuolella: penger
kaikkialla, paitsi asemilla, tehty yhtä raidetta
varten. — Haara radat: Antrean asemalta
Vuoksen satamaan l,«i km, Elisenvaaran asemalta
Savonlinnaan 80.82 km, Sortavalan asemalta
Sortavalan satamaan 2,o« km. Matkaselän asemalta
Ruskealan kivilouliimolle 3,45 km, Värtsilän asemalta
Joensuun satamaan 0.88 km ja Antreasta Imatralle
ja Vuoksenniskaan 39.59 km. sekä
viimeksimainitun haararadan sivuhaara Enson asemalta Enson
puuhiomolle l.as km. — Radalla (sen sivuradat
huomioonotettuina) oli 1908 42 asemaa. 4
satama-asemaa. 12 pysäkkiä. Rataan kuuluu 17
rauta-siltaa, joista 4 kääntöosalla varustettua. —
Radan eri asemille (Viipuria lukuunottamatta)
saapui 1908 yhteensä 520.099 matkustajaa ja sen
eri asemilta lähti 517.531 matkustajaa; saapui
198,158 tonnia tavaraa ja lähetettiin 533,509
tonnia. -— Anomusehdotus Karjalan radan
rakentamisesta jätettiin v:n 1885 valtiopäivillä;
seuraavilla (1888) päätettiin radan rakentaminen.
V:n 1889 lopulla ratalinja oli tutkittuna ja
aukaistuna, joten 1890 alussa voitiin jo aloittaa
varsinaiset rakennustyöt. Rataosa
Viipuri-Ant-rea-Imatra valmistui ja avattiin yleiselle
liikenteelle 1 p. marrask. 1892, Antrea-Sortavala 1 p.
marrask. 1893, Sortavala-Joensuu 12 p. lokak.
1894, rataosa Imatra-Vuoksenniska ja Värtsilän
haararata puolivälissä lokak. 1895. Haararata
Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui helmik.
1908. Karjalan radan suoranainen jatko,
Joensuu n-N urmeksen rata (ks. t.)
valmistui lokak. 1911. — Kustannukset 1894:n
päättyessä tekivät 24.219.371 mk., ja nousivat
täy-dennystöihin varatun summan kanssa 24.325,750
mk. ’(= 70,108.48 mk. 1 km:iä kohti), 1895
valmistunut Imatran-Vuoksenniskan rata maksoi
327,517,84 mk. (=48,521.is mk. 1 km:iä kohti)
ja sam. v. valmist. Värtsilän haararata 347,130,41
mk. (= 105,286,75 mk. 1 km:iä kohti; toistaiseksi
km:iä kohti kallein rata Suomessa). Siis
kustannukset tekivät kaikkiaan v:n 1895 päättyessä
25,000,398,as mk. L. H-nen.
Karjalan suu, vanhoissa venäläisissä
aikakirjoissa esiintyvä Vienajoen läntisen suuhaaran
nimitys. Sen varrella sijaitsi Karjalan luostari
(ks. t.). A. Es.
Karjalintu (Agelceus pecoris), kottaraista
muistuttava, Pohjois-Ameriikassa elävä, musta,
ruskeapiiinen varpuslintu. Se asustaa
suoseuduissa ja laidunmailla, missä noukkii karjasta
hyönteisiä ja muita syöpäläisiä. Munii toisten
lintujen pesiin. E. TV. S.
Karjalohja (rtiots. Karislojo). 1. Kunta,
Uudenmaan 1., Raaseporin kihlak.,
Karja-Mus-tio-Karjalohja-Sammatin liimismiesp.; kirkolle
Mustion asemalta 19 km ja Skurun asemalta 23
km. Pinta-ala 120 km’, josta viljeltyä maata
2,383 ha (1901). Manttaalimäärä 35,iis«:
maatilain lukumäärä 64; talonsavuja 59, torpa»-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
