Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kartemumma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
419 Karthago nova— Kartio
Entisen Karthagon kartta.
talleja elefanteille ja hevosille. K:n satama-alue
oli suurenmoinen: ulompana oli
suorakaiteenmuotoinen kauppasatama sekä sen sisäpuolella
pyöreä sotasatama (KCthön) veistämöineen,
ma-kasiineineen, telakoineen ynnä laitureineen.
Satamissa oli tilaa kaikkiaan n. 1.100 laivalle. K:ssa
oli n. v. 150 e. Kr. 700,000 as. — Erinomaisen
asemansa ja asukkaidensa yritteliäisyyden takia
K. piankin vaurastui. K:n kauppa ja meriliike
oli varsin laaja: sen karavaanit kulkivat kauas
Afrikan sisäosiin ja sen laivat purjehtivat
kaikkialle Välimerelle ja Atlantin valtamerelle.
Useat karthagolaiset, Hanno, Himilko y. m.,
tekivät löytöretkiä pitkin Afrikan ja Euroopan
länsirannikkoa. Myös maanviljelystä ja karjanhoitoa
harjoitettiin taitavasti ja uutterasti. Aikoja
myöten foinikialaisten jälkeläiset 1. puunilaiset (lat.
Pæni > Püni) ja libyalaiset alkuasukkaat
sulautuivat yhteen sekaroduksi (lat. LibyphaenVces).
K:n vallan rajat olivat etelässä Triton-järvi,
idässä Iso-Syrtti ja lännessä Hippo regius (nyk.
Bona). K:n sotajoukot olivat osaksi libyalaisia
alamaisia puunilaisten päällikköjen johdolla,
osaksi palkkasotureita Euroopan eri maista.
Sittenkuin karthagolaiset olivat lujittaneet
valtansa Afrikassa, ryhtyivät he valloituksiin
Välimeren saarilla. Etruskien avustamina he
torjuivat kreikkalaiset Korsikasta ja Sardiniasta.
Sisiliassa karthagolaiset tosin kärsivät tappion
Ilimeran luona 480 e. Kr. taistellessaan
Syrakusan hallitsijaa Gelonia vastaan, mutta
taistelivat sitten vaihtelevalla menestyksellä Dionysios
vanhempaa ja nuorempaa sekä Agathoklesta vas-
4-20
taan ja pitivät hallussaan saaren länsiosan.
Valloitustensa johdosta puunilaiset joutuivat
useihin sotiin roomalaisten kanssa. Ensimäisessii
puunilaissodassa (264-241 e. Kr.) K. menetti Sisilian
sekä myöhemmin Korsikan ja Sardinian.
Korvatuksensa nämä tappiot Hamilkar, hänen vävynsä
Hasdrubal ja hänen poikansa Hannibal
hankkivat K:lle laajoja alusmaita Hispaniassa. Mutta
toinen puunilaissota (218-201) riisti K:lta sen
alusmaat ja sen valta-aseman Afrikassa.
Kolmas puunilaissota (149-146) päättyi K:n
valloittamiseen ja täydelliseen hävitykseen (ks.
Scipio). K:n alueesta tuli roomal. provinssi Africa.
— Sittenkuin jo v. 122 e. Kr. K:n raunioille oli
muodostettu roomal. siirtola (vrt. Gracchus 3),
perustettiin Augustuksen aikana uusi Iv., joka
myös suuresti edistyi sekä myöhemmin oli Rooman
valtakunnan ensimäisiä kaupunkeja, ollen
maakunnan pääkaupunki ynnä tärkeä piispanistuin.
Sittemmin K. oli vandaalien pääkaupunkina
v:sta 439 v:een 534 j. Kr. jolloin se joutui
bysanttilaisten käsiin. Arabialaiset hävittivät
K:n n. v. 698 j. Kr. eikä sen paikalle siitä
lähtien ole kohonnut kuin jokin kurja kylä.
Ihmiskädet ja luonnonmullistukset ovat aikojen
kuluessa melko lailla muuttaneet koko seudun
muodon. Viime vuosikymmeninä useat oppineet
(N. Davis, Ch. E. Beulé, E. Babelon, S. Reinach,
A. L. Delattre, P. Gauckler) kaivauksillaan ja
tutkimuksillaan ovat valaisseet varsink.
puunilai-sen K:n topografiaa ja historiaa. K:n alueelta
on löydetty paljon hautoja, rahoja y. m.
K:n hallitusmuoto oli plutokraattinen.
Hallituksen etunenässä oli kaksi vuodeksi valittua
suffetia (sofetim), joiden toimivalta oli melkein
sama kuin Rooman konsulien. Neuvosto (oik.
suuri neuvosto ja varsin, senaatti, 28 jäsentä)
julisti sotaa, määräsi sotaväen otot, nimitti
päälliköt y. m. Sitä paitsi oli K:ssa
100-104-miehi-nen tarkastuslautakunta. Kansankokouksen
merkitys oli alussa aivan vähäinen, mutta kasvoi
vähitellen, varsinkin Hamilkar Barkaan toimesta.
-— Karthagolaisten uskonto oli alkuperin sama
kuin foinikialaisten; jumalista mainittakoon
Melkart, Astarte ja Baal-Molokh, jolle etupäässä
uhrattiin lapsia. — Kirjallisuus oli aivan
vähäpätöinen. [O. Meltzer, „Geschichte der
Kartha-ger" (2 os., 1879, 1896) ; Ch. Tissot, „Géographie
comparée de la province romaine d’Afrique" (2 os.,
1884, 1888); R.B.Smith, „Carthage
andtheCar-thaginians" (3:s pain. 1894); A. Audollent,
„Car-thage romaine" (1904).] A’. J. H.
Karthago nova ks. Cartagena.
Karthli 1. Karthveli ks. Georgia ja
Grusian kieli.
Kartiini (ransk. courtine — nykyisin melk.
poissa käytännöstä; sen sijalla rideau—, it.
cor-tVna), verho (ikkunan, ovien, sängyn y. m.
edessä), uutimet.
Kartio. Korkeammassa geometriassa sanotaan
tavallisesti k:ksi kiinteän pisteen kautta
kulkevan ja sen varassa kääntyvän rajattoman suoran
muodostamaa pintaa, jos suora liikkuessaan
liukuu käyrää myöten, jonka taso ei sisällä
mainittua pistettä. Suora eri asennoissaan on k:n
sivu viiva 1. emäviiva (generatrix),
käyrä sen ohjaaja (directrix) ja piste
sen huippu 1. kärki. Koska k. on
rajatto-I man suorau synnyttämä, ulottuu se huipusta
Hopearahoja Karthagosta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
